Hyppää pääsisältöön

MOT selvitti : Monessa suomalaisfirmassa valtaa käyttää talousrikoksista tuomittu – poliisilla ei tarkkaa tietoa liiketoimintakiellon rikkojista

Kuvituskuvaa
Kuvituskuvaa Kuva: Lasse Rantanen MOT

Kolmasosa liiketoimintakieltoon määrätyistä on edelleen vastuuasemissa suomalaisyhtiöissä. Sisäministeri Kai Mykkänen toivoisi EU-maihin yhteistä liiketoimintakieltoa, joka vaikeuttaisi kiellon kiertämistä.

Liiketoimintakiellon rikkominen on varsin yleistä, käy ilmi MOT:n tekemästä selvityksestä.

Lähes 400 suomalaista on edelleen johtotehtävissä yrityksissä, vaikka he ovat käräjäoikeuden määräämässä liiketoimintakiellossa. Kolmasosa kieltoon määrätyistä näyttää siis jatkavan suomalaisyritysten vastuuasemassa kiellosta huolimatta.

Liiketoimintakiellon taustalla on lähes poikkeuksetta talousrikoksia. Kiellon avulla valtio pyrkii estämään uusien rikosten syntymistä ja taloudellisia väärinkäytöksiä.

– Pääosa liiketoimintakieltoon määrätyistä on syyllistynyt “ei-vähäisenä” pidettyyn rikolliseen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yleisiä talousrikoksia, kuten törkeitä veropetoksia, velallisen epärehellisyyttä tai kirjanpitorikoksia, sanoo Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Jukka Korkiatupa.

Talousrikosten koko kirjo

  • Suomessa oli kesäkuussa määrättynä liiketoimintakieltoon 1181 ihmistä. Heistä yli 85 prosenttia oli miehiä.
  • Liiketoimintakieltoon määrätyt henkilöt ovat syyllistyneet monenlaisiin talousrikoksiin.
  • Käräjäoikeuden määräämä liiketoimintakielto kestää 3-7 vuotta.
  • Liiketoimintakiellossa voi olla rajoituksia, eli henkilölle voidaan antaa esimerkiksi lupa toimia jonkin tietyn yrityksen johtotehtävissä.

Talousrikolliset “haamujohtajina”

Suomessa oli kesäkuussa lähes 1200 liiketoimintakieltoon määrättyä ihmistä.

Heistä yli 370 oli kaupparekisteritietojen mukaan edelleen hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai muissa johtotehtävissä yhtiöissä.

He johtavat lähes 700 yritystä. Moni liiketoimintakieltoon määrätty on mukana useammassa yrityksessä.

Korkiatuvan mukaan poliisi ei tiedä, kuinka moni liiketoimintakiellossa olevien johtamista yhtiöistä jatkaa edelleen toimintaansa. Joukossa on Korkiatuvan mukaan myös “haamujohtajia” tai virheellisiä tietoja.

– Yksi selitys on se, että yritys ei ole ilmoittanut liiketoimintakieltoon joutuneen jättäneen tehtäviään yrityksessä.

MOT löysi selvityksessään kuitenkin myös useita tapauksia, joissa liiketoimintakieltoon asetettu henkilö jatkoi bisnesten tekoa täysiin normaaliin tapaan.

Grafiikka
Grafiikka Kuva: Johanna Aulén / Yle MOT

Miten aktiivisesti liiketoimintakieltoa valvotaan?

Liiketoimintakieltojen valvontavastuu kuuluu alueellisille poliisilaitoksille. Käytännössä valvontaa tekevät muun muassa poliisin talousrikostutkijat muun työnsä ohessa.

Päätoimisesti valvontaa ei Suomessa tee mikään taho.

Onko poliisilla resursseja valvoa sitä, että liiketoimintakieltoa ei rikota?

– Lähtökohta on, että suurin osa noudattaa liiketoimintakieltoa. Ja sitten on pieni osa, joka sitä ei välttämättä noudata. Kaikki toimenpiteet pyritään kohdistamaan heihin. Päävastuu valvonnassa on poliisilla, mutta samalla lukuisat muut viranomaiset tekevät valvontaa oman vastuualueensa puitteissa., Korkiatupa sanoo.

Poliisi tekee kieltoon määrätyn henkilön kanssa aina “alkupuhuttelun”, jossa liiketoimintakiellon sisältö käydään vielä kerran läpi.

Lähtökohta on, että suurin osa noudattaa liiketoimintakieltoa.― Rikostarkastaja Jukka Korkiatupa, KRP

– Poliisi kysyy muun muassa, mitä henkilö aikoo tehdä liiketoiminnalleen ja millä hän aikoo itsensä elättää. Samalla käymme yhdessä ihmisen kanssa läpi sen, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua.

Poliisi tekee aika-ajoin myös tehostettuja valvontaiskuja. Esimerkiksi vuoden 2017 lopulla valvontaiskussa puhutettiin hieman yli sataa liiketoimintakiellossa olevaa. Isku johti neljään rikosilmoitukseen.

Vuosittain liiketoimintakiellon rikkomisesta jää kiinni 30–40 ihmistä. Kiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoja tai pahimmassa tapauksessa vankeutta.

Tallinna
Virossa toimii useita kymmeniä yhtiöitä, joiden johtaja on asetettu Suomessa liiketoimintakieltoon. Tallinna Kuva: Henrietta Hassinen / Yle MOT,Viro

Viro kiinnostaa talousrikollisia

Liiketoimintakieltoa kierretään myös perustamalla yhtiöitä ulkomaille, kuten Viroon. MOT:n selvityksessä Virosta löytyi yli 80 aktiivista yhtiötä, joissa hallituksen jäsenenä oli Suomessa liiketoimintakieltoon asetettu henkilö.

Virossa kuitenkin pystyttäisiin selvittämään, ovatko yritysten vastuuhenkilöt liiketoimintakiellossa lahden toisella puolella.

– Virossa kaupparekisterin työntekijöillä on mahdollisuus selvittää, onko Viroon yhtiötä rekisteröitävällä henkilöllä liiketoimintakielto Suomessa. Heillä on suora käyttöoikeus Suomen oikeusrekisterikeskukseen, josta tiedot saa käyttöön, Korkiatupa sanoo.

Tarvittaisiin EU-laajuinen liiketoimintakielto.― Sisäministeri Kai Mykkänen, Kok.

Valtiot ovat myös sopineet, että Suomessa voimassaoleva liiketoimintakielto "tunnustetaan" Virossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Virossa viranomaiset puuttuisivat automaattisesti tapauksiin, joissa liiketoimintakiellossa oleva ihminen nimitetään johtotehtäviin yhtiössä.

Suomessa liiketoimintakiellossa olevat henkilöt johtavat yrityksiä MOT:n selvityksen mukaan myös ainakin Ruotsissa, Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) toivoisi, että EU:hun saataisiin yhtenäinen liiketoimintakielto. Se vaikeuttaisi talousrikollisten toimintaa.

– Kyllä minusta tarvittaisiin EU-laajuinen liiketoimintakielto, koska yrittäjät varsin laajasti perustavat yrityksiä eri maihin ja on selvää, että säädöksiä voi kiertää perustamalla yrityksen vaikka Viroon tai Ruotsiin, Mykkänen sanoo.

Mykkäsen mielestä Suomi voisi harkita asian eteenpäin viemistä vuoden päästä, kun Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa.

Liiketoimintakieltolakiin liittyvät asiat ovat oikeusministeriön vastuulla, mutta valvontavastuu poliisihallinnolla, joka toimii sisäministeriön alaisuudessa.

Kai Mykkänen
Sisäministeri Kai Mykkänen kannattaa EU-maiden yhteistä liiketoimintakieltoa. Kai Mykkänen Kuva: Nina Svahn / Yle MOT

Ihmiskaupalle suitset liiketoimintakiellolla?

Käräjäoikeuksissa on käsitelty viime vuosina ihmiskauppaan liittyviä tapauksia. Niissä on jaettu tuomioita ja myös liiketoimintakieltoja tapauksissa, joissa yrittäjä on hyväksikäyttänyt ulkomaisia työntekijöitä.

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton määrän lisääntyminen kasvattavat Mykkäsen mielestä riskejä, joissa ulkomaista työvoimaa käytetään esimerkiksi harmaassa taloudessa.

Mykkäsen mielestä liiketoimintakieltoja pitäisi käyttää juuri tämän tapaisiin tilanteisiin.

– Erityisesti minua huolestuttaa tällä hetkellä ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttötapausten kasvu. Niissä sakkorangastukset eivät ole riittäviä suhteessa rikoshyötyyn, joka harmaan työvoiman käytöstä syntyy.

– Tämä on ilmiö, joka pitäisi katkaista Suomessa alkuunsa. Siihen 3–5 vuoden pituiset liiketoimintakiellot ovat tärkeä keino, Mykkänen sanoo.

Bulvaanit apuun – “näytön saaminen voi olla vaikeaa”

Liiketoimintakieltoa kierretään myös erilaisten bulvaanijärjestelyiden avulla. MOT löysi selvityksessään yhtiöitä, joiden johtotehtäviin oli tullut liiketoimintakieltoon asetetun henkilön sukulaisia tai esimerkiksi puoliso.

Verohallinnon muutama vuosi sitten tekemässä selvityksessä liiketoimintakieltoon asetettujen perheenjäsenillä eli puolisolla ja lapsilla oli lähes 3700 yritysyhteyttä.

Todellinen päätösvalta yhtiöissä on monissa tapauksissa silti liiketoimintakiellossa olevalla henkilöllä.

– Poliisi pystyy puuttumaan näihin tilanteisiin, mutta näytön saaminen voi olla vaikeaa. Arvioitavaksi voi tulla esimerkiksi se, onko henkilö yhtiössä vain konsultin tai työntekijän roolissa, vai käyttääkö hän yhtiössä todellista valtaa, sanoo Krp:n rikostarkastaja Jukka Korkiatupa.

Kommentit