Hyppää pääsisältöön

Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

Siitä päivästä lähtien kun Outi aloitti, niin lapsettomuuspuoli ja kantasolupuoli ovat menneet eteenpäin hirmuvauhtia.― Kollega Eija Matilainen Outi Hovatan työpanoksesta Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa.

Outi Hovatta valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1970, väitteli 1973 ja erikoistui naistentauteihin ja synnytyksiin vuonna 1978. Hän pyhitti uransa alkuvaiheet hedelmöityshoitojen kehitykseen ja perusti Väestöliiton lapsettomuusklinikan, jossa myös työskenteli vuosina 1986–1997.

Lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen tutkimisen jälkeen hän jatkoi työtään kantasolututkimuksessa. Dokumentin kuvausaikana 2005 kantasolututkimuksesta povattiin lääketieteen mullistajaa.

“Kantasoluhoidot tulevat ennemmin tai myöhemmin olemaan aivan ratkaisevassa asemassa lääketieteessä. Opitaan korjaamaan vaurioituneita kudoksia ja opitaan ymmärtämään tautimekanismeja", kuvailee Hovatta.

Outi Hovatta toimi pitkään professorina Tukholman Karoliinisessa instituutissa ja 2005 hän siirtyi Tampereen yliopiston kudosteknologiaan erikoistuneeseen yksikköön Regeaan. Työ Tukholmassa jatkui samalla.

Hovatta on joutunut kokemaan työssään myös ennakkoluuloja. Koeputkihedelmöityksen arveltiin olevan hyödyntöntä, joskin hyvät tulokset löivät luun kurkkuun epäilijöille. Dokumentin haastattelussa historia toistaa itseään – kantasoluhoidoilla riittää myös epäilijöitä. Hovatta ei kuitenkaan aio antaa periksi.

Jos esimies ei olisi optimisti, ei tästä tutkimuksesta tulisi mitään.― Heli Skottman, Projektipäällikkö

Kantasolujen käyttö hoitokeinona kasvaa ja kehittyy koko ajan. Hovatan mukaan ne mahdollistavat korvaamatonta apua esimerkiksi aivohalvauksiin, Parkinsonin tautiin, selkäydinvauroihin ja MS-tautiin.

Dokumentissa nähdään otteita professorin työpäivästä. Työmatkallaan Outi Hovatta kertoo, miten reppuun kätkeytyy monenlaista tavaraa: on tietokonetta, muistitikkuja sekä papereita. Lisäksi repun syövereistä löytyy kasvutekijää ja vasta-ainetta syväjäähän pakastettuna.

Tutkimustyön ja potilaskohtaamisten lisäksi päivät täyttyvät usein tutkijakokouksilla. Lääketiede on äärimmäisen tarkkaa, eikä mitään tehdä ennen kuin jokaisella työryhmän jäsenellä on selkeä kuva toimenpiteistä. Tämän takia kasvokkain tapahtuvat kokoukset ovat elintärkeitä.

Hovatta matkustaa työnsä puolesta paljon. Kanada, Espanja, Kööpenhamina, Oslo – maat ja kaupungit vaihtuvat niin tiuhaan, ettei niihin enää kiinnitä edes huomiota.

Vapaa-ajallaan maanläheinen Hovatta nauttii luonnosta ja valokuvaamisesta. Luontoa professori on kunnioittanut aina.

Professori Outi Hovatta on palkittu merkittävästä urastaan muun muassa vuoden ulkosuomalaisena 2012 sekä J. W. Runebergin palkinnolla vuonna 2014. Hovattaa tituleerataan ohjelmassa naisena, joka toimii edelläkävijänä kaikkialla, missä hän kulkee.

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.