Hyppää pääsisältöön

Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

Siitä päivästä lähtien kun Outi aloitti, niin lapsettomuuspuoli ja kantasolupuoli ovat menneet eteenpäin hirmuvauhtia.― Kollega Eija Matilainen Outi Hovatan työpanoksesta Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa.

Outi Hovatta valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1970, väitteli 1973 ja erikoistui naistentauteihin ja synnytyksiin vuonna 1978. Hän pyhitti uransa alkuvaiheet hedelmöityshoitojen kehitykseen ja perusti Väestöliiton lapsettomuusklinikan, jossa myös työskenteli vuosina 1986–1997.

Lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen tutkimisen jälkeen hän jatkoi työtään kantasolututkimuksessa. Dokumentin kuvausaikana 2005 kantasolututkimuksesta povattiin lääketieteen mullistajaa.

“Kantasoluhoidot tulevat ennemmin tai myöhemmin olemaan aivan ratkaisevassa asemassa lääketieteessä. Opitaan korjaamaan vaurioituneita kudoksia ja opitaan ymmärtämään tautimekanismeja", kuvailee Hovatta.

Outi Hovatta toimi pitkään professorina Tukholman Karoliinisessa instituutissa ja 2005 hän siirtyi Tampereen yliopiston kudosteknologiaan erikoistuneeseen yksikköön Regeaan. Työ Tukholmassa jatkui samalla.

Hovatta on joutunut kokemaan työssään myös ennakkoluuloja. Koeputkihedelmöityksen arveltiin olevan hyödyntöntä, joskin hyvät tulokset löivät luun kurkkuun epäilijöille. Dokumentin haastattelussa historia toistaa itseään – kantasoluhoidoilla riittää myös epäilijöitä. Hovatta ei kuitenkaan aio antaa periksi.

Jos esimies ei olisi optimisti, ei tästä tutkimuksesta tulisi mitään.― Heli Skottman, Projektipäällikkö

Kantasolujen käyttö hoitokeinona kasvaa ja kehittyy koko ajan. Hovatan mukaan ne mahdollistavat korvaamatonta apua esimerkiksi aivohalvauksiin, Parkinsonin tautiin, selkäydinvauroihin ja MS-tautiin.

Dokumentissa nähdään otteita professorin työpäivästä. Työmatkallaan Outi Hovatta kertoo, miten reppuun kätkeytyy monenlaista tavaraa: on tietokonetta, muistitikkuja sekä papereita. Lisäksi repun syövereistä löytyy kasvutekijää ja vasta-ainetta syväjäähän pakastettuna.

Tutkimustyön ja potilaskohtaamisten lisäksi päivät täyttyvät usein tutkijakokouksilla. Lääketiede on äärimmäisen tarkkaa, eikä mitään tehdä ennen kuin jokaisella työryhmän jäsenellä on selkeä kuva toimenpiteistä. Tämän takia kasvokkain tapahtuvat kokoukset ovat elintärkeitä.

Hovatta matkustaa työnsä puolesta paljon. Kanada, Espanja, Kööpenhamina, Oslo – maat ja kaupungit vaihtuvat niin tiuhaan, ettei niihin enää kiinnitä edes huomiota.

Vapaa-ajallaan maanläheinen Hovatta nauttii luonnosta ja valokuvaamisesta. Luontoa professori on kunnioittanut aina.

Professori Outi Hovatta on palkittu merkittävästä urastaan muun muassa vuoden ulkosuomalaisena 2012 sekä J. W. Runebergin palkinnolla vuonna 2014. Hovattaa tituleerataan ohjelmassa naisena, joka toimii edelläkävijänä kaikkialla, missä hän kulkee.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto