Hyppää pääsisältöön

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Tuija (Tuija Ernamo) ja Immu (Ilmari Saarelainen) tv-sarjassa Sisko ja sen veli (1985).
Sisko (Tuija Ernamo) ja sen veli (Ilmari Saarelainen) olivat vuoden 1986 tv-tapaus. Tuija (Tuija Ernamo) ja Immu (Ilmari Saarelainen) tv-sarjassa Sisko ja sen veli (1985). Kuva: Antero Tenhunen / Yle kuvapalvelu. Sisko ja sen veli

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Yleisön toivoma Sisko ja sen veli -sarja on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa 18.7.2019 asti.

Tarinallinen lähtökohta suomalaisen tv-viihteen kulmakiveksi muodostuneelle sarjalle on arkipäiväisyydessään nerokas. Bingoemäntä Tuija (Tuija Ernamo) ja opinnoissaan viivyttelevä Immu (Ilmari Saarelainen) ovat yli kolmekymppiset, lapsuudenkodissaan asuvat sisarukset, jotka eivät oikein ole saaneet otetta elämästään. Isän kuoleman myötä he havahtuvat miettimään elämän syvempiä kysymyksiä.

Sisko ja sen veli valokuvissa
Se on sarja, jota tehtiin vain kuusi jaksoa, mutta mä olen äärimmäisen tyytyväinen siihen! Sen takia sitä ei tehtykään enempää. Se oli sanottu, se oli onnistunut yli odotusten.― Neil Hardwick (2006)

Uutta oli tapa, miten sarjassa käsiteltiin tabuja: esimerkiksi kuolemaa, seksiä, homoseksuaalisuutta ja vammaisuutta lähestyttiin komedian keinoin aivan uudesta kulmasta. Eniten keskustelua, suoranaisen kohun, herätti helmikuussa 1986 esitetty osa, jossa Tuija päätyy sokkotreffeille cp-vammaisen miehen kanssa.

Moni katsoja tyrmistyi näkemästään ja myös moni lehti paheksui ”vammaisten pilkkaamista”. Viikko ohjelman esittämisen jälkeen asetelma kääntyi, kun vammaisjärjestö Kynnys ry julkisesti kiitti ohjelmaa. Myös Invalidiliitto palkitsi ohjelman sen tavasta käsitellä vammaisuutta.

Hardwick on kertonut kypsytelleensä vammaisuutta käsittelevää aihetta viiden vuoden ajan. ”Tiesin koko ajan, että on valtava riski tehdä ohjema tästä aiheesta, ja vielä niin, että vammaiset näyttelevät mukana. Tällaisen kanssa ei ole varaa epäonnistua”, Hardwick sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa toukokuussa 1996.

Yritin rikkoa rajaa, jonka mukaan katsoja voi nauraa vain silloin, kun hän on varma, mille nauraa.― Neil Hardwick HS:n haastattelussa 17.5.1986

Uutta oli myös tapa, miten komiikka teknisesti rakentui. Jukka Lindfors haastatteli Hardwickia sarjasta vuonna 2006. Haastattelussa ohjaaja kertoo, miten Ernamon ja Saarelaisen huumorintajut ja länsirannikon murteet loksahtivat hänen päässään mahdollisuudeksi kokeilla uudenlaista komiikan rytmiä. Ernamo ja Saarelainen eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. "Ajattelin, että jos sais nämä kaks samaan sarjaan, niin sitten syntyy jotain erikoista. Mutta sen täytyy olla niin erilainen kuin kaikki muut sarjat", Hardwick kertoo.

Sekä Hardwick että näyttelijät ovat muistelleet sarjan tekemistä ohjelmanteon kulta-aikana muutoinkin. Silloin töitä tehtiin ”rakkaudesta tv-ohjelmiin”, ”sai vielä harjoitella” ja tavoitteena oli ”mennä eteenpäin tässä taidemuodossa”.

Se oli edistyksellinen aika televisiossa. Jos tv:ssä on ollut kulta-aika, se oli vissiin silloin.― Neil Hardwick (2006)

Vammaisuutta käsittelevä sarjan kolmas osa Tietokonetreffit palkittiin keväällä 1986 Montreux’n Kultainen ruusu -kilpailussa lehdistöpalkinnolla sekä kunniamaininnalla ”komedian rajojen rikkomisesta”. Vuonna 1992 se voitti ylivoimaisin luvuin Nairobissa järjestetyn Rehabilitation International -elokuvakilpailun. Suomessa sarja voitti esitysvuonnaan vuoden parhaan dramatisoidun viihdeohjelman Venlan.

Sisko ja sen veli: valikoituja otteita

– Kö sä me töihi? – Ee.
– Ooksä soittanu et sä oot kippiä? – E!
– Ooksä kippiä? – E!
– Onksne soittanu sielt sulle? – Ei.
– Kunnei? – Kunnei o puhelint!
– Ai juu.
― Immu ihmettelee, miksi Tuija on aamulla kotona
– Syöksä unilääkkeit? – Joskus.
– Eksä pysty rentoutumaa vai?
– E. Mä hermostun, jos mä rentoudun.
– Kui nii? – Jos mä yritän rentoutuu, mä pelkään koko aika, etten mä muist, mist mun pit hermostuu.
― Tuijan lääkkeidenkäyttö huolettaa Immua
Kiitän totta kai Tuijaa ja Immua, vaihteeks mä kiitän vähän itseäni. Musta mä tein parhaan komediakäsikirjoitukseni just siihen sarjaan.― Neil Hardwick (2006)

Sisko ja sen veli – näyttelijät ja tekijät

Tuija – Tuija Ernamo
Immu – Ilmari Saarelainen
Ulpu / Ritva – Ritva Jalonen
Mauri – Mauri Kuosmanen
Jami – Jami Jalonen

Käsikirjoitus ja ohjaus – Neil Hardwick
Musiikki – Risto Hiltunen
Kuvaus – Kauno Peltola
Äänitys – Rauno Haikonen
Lavastus – Liisa Luotola
Kuvaussihteeri – Ulla Kilpeläinen
Puvustus – Pirkko Kuusijärvi
Naamiointi – Elvi Halme

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Helsingin Sanomien arkistoa

Lue lisää:

Neil Hardwick henkilöohjaa Ilmari Saarelaista ja Sylvi Salosta sairaalakohtauksessa tv-kameran edessä. Taustalla Anja Räsänen.

Tankki täyteen oli Neil Hardwickille pienoiskuva Suomesta

Neil Hardwick kertoo siirtäneensä viihdesarjaan kokemuksia uudesta kotimaastaan. Yksinäinen huoltamo, jonne ei pääse päätieltä, oli Suomen vertauskuva.

Lue lisää:

Mari Rantasila (Helena) ja ikoninen saksofonikylpy.

Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Lue lisää:

Neil Hardwick (1978).

Siskon ja sen veljen isä

Neil Hardwick pani yhteen kipeät aiheet ja Rauman murteen. Yksi suomalaisen tv-historian erikoisimmista perheohjelmista ravisteli kansakuntaa vuonna 1986.

Lue lisää:

Neil Hardwick Maarit Tastulan haastattelussa (2001).

Punainen lanka: Neil Hardwick

Vaikka me tunnemme Neil Hardwickin teatteri- ja tv-ohjaajajana, oli hänen ensimmäinen työpaikkansa Britannian ydinenergiakomissiossa fyysikkona.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.