Hyppää pääsisältöön

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Tuija (Tuija Ernamo) ja Immu (Ilmari Saarelainen) tv-sarjassa Sisko ja sen veli (1985).
Sisko (Tuija Ernamo) ja sen veli (Ilmari Saarelainen) olivat vuoden 1986 tv-tapaus. Tuija (Tuija Ernamo) ja Immu (Ilmari Saarelainen) tv-sarjassa Sisko ja sen veli (1985). Kuva: Antero Tenhunen / Yle kuvapalvelu. Sisko ja sen veli

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Yleisön toivoma Sisko ja sen veli -sarja on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa 18.7.2020 asti.

Tarinallinen lähtökohta suomalaisen tv-viihteen kulmakiveksi muodostuneelle sarjalle on arkipäiväisyydessään nerokas. Bingoemäntä Tuija (Tuija Ernamo) ja opinnoissaan viivyttelevä Immu (Ilmari Saarelainen) ovat yli kolmekymppiset, lapsuudenkodissaan asuvat sisarukset, jotka eivät oikein ole saaneet otetta elämästään. Isän kuoleman myötä he havahtuvat miettimään elämän syvempiä kysymyksiä.

Sisko ja sen veli valokuvissa
Se on sarja, jota tehtiin vain kuusi jaksoa, mutta mä olen äärimmäisen tyytyväinen siihen! Sen takia sitä ei tehtykään enempää. Se oli sanottu, se oli onnistunut yli odotusten.― Neil Hardwick (2006)

Uutta oli tapa, miten sarjassa käsiteltiin tabuja: esimerkiksi kuolemaa, seksiä, homoseksuaalisuutta ja vammaisuutta lähestyttiin komedian keinoin aivan uudesta kulmasta. Eniten keskustelua, suoranaisen kohun, herätti helmikuussa 1986 esitetty osa, jossa Tuija päätyy sokkotreffeille cp-vammaisen miehen kanssa.

Moni katsoja tyrmistyi näkemästään ja myös moni lehti paheksui ”vammaisten pilkkaamista”. Viikko ohjelman esittämisen jälkeen asetelma kääntyi, kun vammaisjärjestö Kynnys ry julkisesti kiitti ohjelmaa. Myös Invalidiliitto palkitsi ohjelman sen tavasta käsitellä vammaisuutta.

Hardwick on kertonut kypsytelleensä vammaisuutta käsittelevää aihetta viiden vuoden ajan. ”Tiesin koko ajan, että on valtava riski tehdä ohjema tästä aiheesta, ja vielä niin, että vammaiset näyttelevät mukana. Tällaisen kanssa ei ole varaa epäonnistua”, Hardwick sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa toukokuussa 1996.

Yritin rikkoa rajaa, jonka mukaan katsoja voi nauraa vain silloin, kun hän on varma, mille nauraa.― Neil Hardwick HS:n haastattelussa 17.5.1986

Uutta oli myös tapa, miten komiikka teknisesti rakentui. Jukka Lindfors haastatteli Hardwickia sarjasta vuonna 2006. Haastattelussa ohjaaja kertoo, miten Ernamon ja Saarelaisen huumorintajut ja länsirannikon murteet loksahtivat hänen päässään mahdollisuudeksi kokeilla uudenlaista komiikan rytmiä. Ernamo ja Saarelainen eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. "Ajattelin, että jos sais nämä kaks samaan sarjaan, niin sitten syntyy jotain erikoista. Mutta sen täytyy olla niin erilainen kuin kaikki muut sarjat", Hardwick kertoo.

Sekä Hardwick että näyttelijät ovat muistelleet sarjan tekemistä ohjelmanteon kulta-aikana muutoinkin. Silloin töitä tehtiin ”rakkaudesta tv-ohjelmiin”, ”sai vielä harjoitella” ja tavoitteena oli ”mennä eteenpäin tässä taidemuodossa”.

Se oli edistyksellinen aika televisiossa. Jos tv:ssä on ollut kulta-aika, se oli vissiin silloin.― Neil Hardwick (2006)

Vammaisuutta käsittelevä sarjan kolmas osa Tietokonetreffit palkittiin keväällä 1986 Montreux’n Kultainen ruusu -kilpailussa lehdistöpalkinnolla sekä kunniamaininnalla ”komedian rajojen rikkomisesta”. Vuonna 1992 se voitti ylivoimaisin luvuin Nairobissa järjestetyn Rehabilitation International -elokuvakilpailun. Suomessa sarja voitti esitysvuonnaan vuoden parhaan dramatisoidun viihdeohjelman Venlan.

Sisko ja sen veli: valikoituja otteita

– Kö sä me töihi? – Ee.
– Ooksä soittanu et sä oot kippiä? – E!
– Ooksä kippiä? – E!
– Onksne soittanu sielt sulle? – Ei.
– Kunnei? – Kunnei o puhelint!
– Ai juu.
― Immu ihmettelee, miksi Tuija on aamulla kotona
– Syöksä unilääkkeit? – Joskus.
– Eksä pysty rentoutumaa vai?
– E. Mä hermostun, jos mä rentoudun.
– Kui nii? – Jos mä yritän rentoutuu, mä pelkään koko aika, etten mä muist, mist mun pit hermostuu.
― Tuijan lääkkeidenkäyttö huolettaa Immua
Kiitän totta kai Tuijaa ja Immua, vaihteeks mä kiitän vähän itseäni. Musta mä tein parhaan komediakäsikirjoitukseni just siihen sarjaan.― Neil Hardwick (2006)

Sisko ja sen veli – näyttelijät ja tekijät

Tuija – Tuija Ernamo
Immu – Ilmari Saarelainen
Ulpu / Ritva – Ritva Jalonen
Mauri – Mauri Kuosmanen
Jami – Jami Jalonen

Käsikirjoitus ja ohjaus – Neil Hardwick
Musiikki – Risto Hiltunen
Kuvaus – Kauno Peltola
Äänitys – Rauno Haikonen
Lavastus – Liisa Luotola
Kuvaussihteeri – Ulla Kilpeläinen
Puvustus – Pirkko Kuusijärvi
Naamiointi – Elvi Halme

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Helsingin Sanomien arkistoa


Juho-Pekka Rantala haastatteli Hardwickia vuonna 2019. Tuloksena oli puhetta politiikasta, älykkyydestä, hauskuuttamisen vakavuudesta, Suomesta ja suomalaisista.

Lue lisää:

Neil Hardwick henkilöohjaa Ilmari Saarelaista ja Sylvi Salosta sairaalakohtauksessa tv-kameran edessä. Taustalla Anja Räsänen.

Tankki täyteen oli Neil Hardwickille pienoiskuva Suomesta

Neil Hardwick kertoo siirtäneensä viihdesarjaan kokemuksia uudesta kotimaastaan. Yksinäinen huoltamo, jonne ei pääse päätieltä, oli Suomen vertauskuva.

Lue lisää:

Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Lue lisää:

Neil Hardwick (1978).

Siskon ja sen veljen isä

Neil Hardwick pani yhteen kipeät aiheet ja Rauman murteen. Yksi suomalaisen tv-historian erikoisimmista perheohjelmista ravisteli kansakuntaa vuonna 1986.

Lue lisää:

Neil Hardwick Maarit Tastulan haastattelussa (2001).

Punainen lanka: Neil Hardwick

Vaikka me tunnemme Neil Hardwickin teatteri- ja tv-ohjaajajana, oli hänen ensimmäinen työpaikkansa Britannian ydinenergiakomissiossa fyysikkona.

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.