Hyppää pääsisältöön

Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

Lehdistössä ja Yle Radio Suomen johdossa pitkän uran tehnyt Reijo Perälä sai tehtäväksi "avata Ylen arkistot populaarilla tavalla Suomen kansalle". Näille sanoille perustuu vuonna 2006 avatun Yle Elävän arkiston henki. Kesäkuussa 2018 Aamu-tv:n haastattelussa tehtiin katsaus suomalaisen tv-kuvan historiaan ja siihen, miten Ylen arkistot avautuivat koko kansalle syyskuussa 2006. Kesällä 2007 Perälä oli jo avaamassa sittemmin Suomen suurimmaksi netti-tv:ksi ja -radioksi kasvanutta Yle Areenaa.

Kesäisessä läksiäisjuhlassaan 20.6.2018 Reijo Perälä yllätettiin, ja tohtoria saapui haastattelemaan toinen tohtori, palkittu journalisti Olli Seuri. Haastattelun aiheena oli Perälän väitöstyö Lapuan liike ja sanan mahti (1998). Aihe johdattelee keskustelemaan myös median vastuusta tässä ajassa. Vaikka aamu oli alkanut aikaisin Ylen Aamu-tv:n sohvalla ja illan haastattelu tulee täytenä yllätyksenä, kuulostaa asiantuntijoiden keskustelu pitkään valmistellulta historiaohjelmalta. 20 vuoden takainen väitös osuu teemoiltaan ajankohtaisena myös Euroopan nykyhetkeen. Vuosina 1929–1932 vaikuttaneen Lapuan liikkeen kannatusta ei koskaan demokraattisilla vaaleilla mitattu, mutta liike osasi hyödyntää medianäkyvyyttä, ja ääriliike onnistui kasvamaan tiedotusvälineissä jopa itseään suuremmaksi.

Tohtorit lavalla - Olli Seuri haastattelee Reijo Perälää tämän väitöstyöstä Lapuan liike ja sanan mahti (1998) kesäkuussa 2018.
Olli Seuri haastattelee Reijo Perälää tämän väitöstyöstä Lapuan liike ja sanan mahti (1998) Reijo Perälän läksiäisjuhlassa 20.6.2018. Tohtorit lavalla - Olli Seuri haastattelee Reijo Perälää tämän väitöstyöstä Lapuan liike ja sanan mahti (1998) kesäkuussa 2018. Kuva: Yle Reijo Perälä,Lapuan liike,2018,olli seuri
Tohtorit lavalla - Olli Seuri haastattelee Reijo Perälää tämän väitöstyöstä Lapuan liike ja sanan mahti (1998) kesäkuussa 2018.
Tohtorit ja toimittajat Olli Seuri ja Reijo Perälä. Tohtorit lavalla - Olli Seuri haastattelee Reijo Perälää tämän väitöstyöstä Lapuan liike ja sanan mahti (1998) kesäkuussa 2018. Kuva: Yle Reijo Perälä,Lapuan liike,haastattelu,2018,olli seuri

Reijo Perälä on kirjoittanut sekä Elävän arkiston että Yle Areenan perustamisvaiheista värikkäästi Elävän arkiston blogissa. Yle Areenan täyttäessä kymmenen vuotta kesällä 2017 olivat ohjelmapäälliköt Reijo Perälä ja Cilla Lönnqvist Aamu-tv:sssä kertomassa Areenan starttitunnelmista, tulevaisuuden visioista ja 10-vuotiaan Areenan suosituimmista ohjelmista.

Sujuvasanainen Reijo Perälä on kutsuttu kertomaan Elävän arkiston ja Areenan kuulumisia eri ohjelmiin lukuisia kertoja. Tässä vielä kuunneltavaksi haastattelu syksyltä 2017.

Eilinen elää.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto