Hyppää pääsisältöön

Harri Hertell opetti Helsingin hipsterit rakastamaan runoja, nyt hän haluaa viedä lavarunouden metsään

Harri Hertell kirjoittaa mekaanisella kirjoituskoneella
Harri Hertell kirjoittaa mekaanisella kirjoituskoneella Kuva: Joonas Josefsson Harri Hertell,runoilija

Ensin lavarunopiirien isähahmo Harri Hertell totutti trendikkäät kaupunkilaisnuoret siihen, että runous on katu-uskottavaa. Sitten hän lähti perustamastaan runokollektiivista ja järjestää nyt lavarunofestivaalia keskelle luontoa. Kuka on tämä Lammassaaren pikkumökissä runoja kirjoittava, isyydestä pehmentynyt tapahtumatuottaja?

Voiko olla runollisempaa näkyä? Runoilija Harri Hertell naputtamassa vanhanaikaista Olympia-kirjoituskonetta Helsingin Lammassaaren mökissä. Kahvit on keitetty nokipannulla. Välillä Hertell hakkaa mökin takana halkoja kamiinaan.

Tällä kertaa naputus ja halonhakkuu ovat osa jutun kuvitusta, mutta muuten tämä voisi olla Hertellille normaali päivä. Hän tulee mökille aina kun mahdollista, vuoden ympäri. Kolme runokokoelmaa on kirjoitettu täällä.

Mikään hiljainen runopoika Hertell ei ole.

Runot eivät ole koskaan jääneet pöytälaatikkoon. Jo yläasteikäisenä Hertell esitti runojaan kaveriporukalle. Se oli poikkeavaa skeittaavien kavereiden seurassa, varsinkin kun oltiin pussikaljalla Helsingin puistoissa. Ystävät nauttivat teksteistä, joissa vilahteli tuttuja tapahtumia. Hertell nautti esiintymisestä. Ja runojen kirjoittamisesta.

Kiinnostus runoihin lähti juuri kirjoittamisesta, ei klassikoita lukemalla. Saarikosket ja mellerit tulivat kuvioihin myöhemmin.

Kulttuurituotannon opinnot kannustivat tapahtumien järjestämiseen. Suomeen syntyi lavarunousskene. Siitä Hertell tunnetaan. Hän näytti meille, että yleisön edessä esitetty runous on cool.

Harri Hertell
Harri Hertell käy Lammassaaressa vuoden ympäri. Talo lämpeää talvisin kamiinalla, jota varten pitää hakata halkoja. Harri Hertell Kuva: Joonas Josefsson/Yle Harri Hertell

Yli kymmenen vuoden aikana lukuisissa runotapahtumissa ja open mic-illoissa istumisen jälkeen voisi ajatella, että Hertell olisi kyllästynyt kuuntelemaan muiden runoja. Mutta Hertell väittää saavansa jokaisesta illasta jotain.

– Ei ole iltaa, jossa ei kuulisi runoa, jolla on jotain vaikutusta, sanoo Hertell vilpittömästi.

Kaikki, jotka käyvät lavarunotapahtumissa, -klubi-illoissa ja -kursseilla tietävät Helsinki Poetry Connectionin perustajan Harri Hertellin.

Helsinki Poetry Collection on kymmenen vuotta sitten perustettu runokollektiivi, Hertellin sydämen tuotos, joka on nostanut lavarunous-käsitteen, poetry jamit ja open mic-illat suuren yleisön tietoisuuteen Suomessa. Yhdistys voitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaetun 10 000 euron arvoisen Kirsi Kunnas -palkinnon.

Nämä rahat eivät Hertellin elämää kosketa, hän jätti runokollektiivin muutama vuosi sitten. Miksi?

– Minulla oli liian keskeinen rooli.

Hertell sanoo olevansa välillä turhan pedantti ja jäärä. Tämä saattoi tehdä muista arkoja ottamaan enemmän vastuuta.

Parin vuoden jälkeen Hertell sanoo tunteiden olevan edelleen ristiriitaisia. Luopuminen ei ollut helppoa.

Haikeudessa on kuitenkin myös iloa toisten puolesta. Helsinki Poetry Connectionin nykyinen puheenjohtaja Outi-Illuusia Parviainen saa Hertelliltä kiitosta hyvin tehdystä työstä.

Ainoa asia, joka Hertelliä välillä kaihertaa on se, että kaikki hänen tekemisensä liitetään edelleen Helsinki Poetry Connectioniin. Nykyisin hän on yksityishenkilönä Suomen aktiivisin lavarunoustapahtumien järjestäjä.

Ja Suomen ainoan lavarunousfestivaalin perustaja.

Harri Hertell
Harri Hertell Kuva: Joonas Josefsson/Yle Harri Hertell
Harri Hertell
Harri Hertell Kuva: Joonas Josefsson/Yle Harri Hertell

Eurassa järjestettävä Sieravuoren lavarunofestivaali saa Hertellin silmät kirkastumaan. Vuosien haave toteutuu elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tilastollisesti Suomen aurinkoisimpana viikonloppuna, kuten Hertell tietää kertoa. Hän haluaa järjestää kokonaisvaltaisen kokemuksen, johon kuuluvat yöpymiset, saunomiset, uimiset ja grillailut. On eri asia kuunnella runoja järven rannalla kuin Kallion baareissa.

Se, että lavarunous tuodaan keskelle luontoa, on klubi-iltoja järjestäneelle runoilija-tuottajalle intohimo.

Festivaaleilla esiintyy runoilijoita koko kansan tuntemasta murrerunoilija Heli Laaksosesta pienempiin nimiin. Yhtä tärkeää ovat yhdessäolo ja keskustelut. Se, että ihmisiä kokoontuu runouden ympärille. Hertellin haaveena on tehdä tapahtumasta jatkuva, koko kansan runouden äärelle kokoava juhla. Ainakin ensi vuosi on jo lyöty lomakeskuksen kanssa lukkoon, kävi tänä vuonna kävijämäärän suhteen miten tahansa.

Harri Hertell
Lammassaari on Hertellille tärkeä paikka. Tänä kesänä saaressa juhlittiin myös Hertellin hyvän ystävän häitä. Harri Hertell Kuva: Joonas Josefsson/Yle Harri Hertell

Hertellissä sekoittuu pikkutarkka tapahtumatuottaja ja boheemi runoilija. Hän polttaa tupakkaa ja haaveilee vapaaillasta kaljaa juoden, mutta puhuu myös tyttären hakemisesta päiväkodista kello neljä ja vaikeudesta sopia aikatauluista taiteilijoiden kanssa.

Myös runoilijana Harri Hertell nauttii tietynlaisista säännöistä. Kolmannen runokokoelmansa Älä häiritse iltaa hän kirjoitti konkurssiin menneen pesulan tilauslapuille. Laput olivat niin pieniä, että ne rajoittivat runojen pituutta. Se naurattaa Hertteliä itseäänkin.

Raha on ongelma. Runojen kirjoittamisesta ei juurikaan makseta. Tänä vuonna tapahtumien järjestämiseen on tullut yhteensä 1500 euroa apurahaa. Se meni suurelta osin esiintyjien palkkoihin. Kitkuttelu saa Hertellin miettimään säännöllisesti alanvaihtoa, mutta lopputulos on aina sama: hän ei halua luopua kirjoittamisesta eikä tapahtumista.

IMG_5365.jpg
IMG_5365.jpg Kuva: Joonas Josefsson/Yle Harri Hertell

Syvin motiivi on rakkaus runouteen. Ja kokemus työn merkityksellisyydestä.

Runokollektiivin pyörittäminen ja lavarunoustapahtumien järjestäminen ovat aina myös jonkinlaista sosiaalityötä. Se ei ollut tarkoitus, mutta niin on käynyt. Kerran eräs tyttö tuli baarissa sanomaan, ettei tiedä mitä olisi tehnyt itselleen, jos ei olisi löytänyt lavarunoutta. Se hetki on jäänyt mieleen.

Hertell iloitsee myös alan muutoksista. Miehinen Turun runoliike kaatoi alkuaikoina jonkinlaista historian painolastia lavarunouden ympärille. Hertelliä syytettiin miesesiintyjien suosimisesta, vaikka kysymys oli hänen mukaansa siitä, että naisia oli vaikea saada mukaan. Nykyisin tilanne on muuttunut.

Hertell pitää merkittävänä nuorten naisten esiinmarssia ja Ruskeat Tytöt -liikettä. Ne ovat laittaneet miettimään myös omia etuoikeuksia ja ajattelun automaatioita. Pohdinta on myös muuttanut Hertellin käyttäytymistä ja saanut huomaamaan, mikä merkitys esimerkiksi esiintyjävalinnoilla on. Uudet tekijät muuttavat kenttää.

– Nyt on helppoa tehdä ilta, jossa kaikki esiintyjät ovat naisoletettuja ja sen ei tarvitse olla mikään “naisilta”. Se on runoilta.

IMG_5365.jpg
Harri Hertell tasapainoittelee kirjoittamisen ja tapahtumatuottamisen välillä. Ne ovat hyvää vaihtelua toisilleen. IMG_5365.jpg Kuva: Joonas Josefsson/Yle Harri Hertell

Ainoa asia mikä on runoutta tärkeämpää, on Hertellin perhe.

Tyttären syntymä oli elämän suurin muutos, jonka jälkeen jotain muuttui pysyvästi. Edelleen paljon töitä tekevä Hertell haluaa järjestää elämänsä niin, että tyttärelle riittää aikaa. Se on tärkeintä.

Aikaisemmin elämässä koettu tyhjyys on kadonnut kokonaan ja omien tarpeiden jatkuva analysointi on vähentynyt.

Elokuun festareille tytär ei pääse vielä tänä vuonna mukaan. Mutta runouteen Hertell on lapsensa tutustuttanut jo alusta asti. Suosikiksi on tullut klassikko Tiitiäisen satupuu. Tytär on ollut yleisössä myös useissa runotilaisuuksissa kuuntelemassa isänsä lausuntaa.

Omista runoista on isyyden myötä tullut helpommin lähestyttäviä.

Ennen pelon kautta kirjoittanut runoilija miettii nyt Lammassaaren rauhassa, miten rakkauden ja pehmeyden kautta voi käsitellä isoja yhteiskunnallisiakin teemoja.

Onko sinusta tullut pehmo?

– On joo, entistä pehmompi. Ja se on todella siistiä.

Sieravuoren lavarunofestivaali järjestetään Eurassa 3.8.- 4.8.2018.

Kommentit