Hyppää pääsisältöön

Karl Wallenda — tuulenpuuska suisti 73-vuotiaan tasapainotaiteilijan kuolemaan

Karl Wallenda ja The Wallendas
Karl Wallenda ja The Wallendas Kuva: No known copyright restrictions/State Library and Archives of Florida/Joseph Janney Steinmetz Collection Karl Wallenda,viimeinen keikka

Mikä saa esiintyvän taiteilijan ottamaan älytömiltä tuntuvia riskejä? Entä mitä yleisö kokee katsoessaan uhkarohkeita esityksiä? Kuuluisan Wallendan sirkusperheen patriarkka nousi vaijerille vielä 73-vuotiaana kohtalokkain seurauksin,

Viimeinen keikka -audiosarjan Karl Wallendasta kertova jakso Areenassa

San Juan Puerto Ricossa 1978. Pan American Circus on saapunut kaupunkiin. Illan näytöstä on määrä markkinoida ehkä maailman kuuluisimman sky-walkerin ja tasapainotaiteilijan, 73-vuotiaan Karl Wallendan ilmaisnäytöksellä.

Temppua varten Condado Holiday Inn’in ja Flamboyan Hotellin väliin on viritetty vaijeri noin 30 metrin korkeuteen.

Tuuli on kohtalainen, reilut 5m/s. Puuskissa tuuli yltyy navakammaksikin.

Karl Wallenda nousee vaijerille, tuuli saa hänen paitansa lepattamaan. Kuuluisan sirkussuvun patriarkka alkaa silti edetä vaijerilla.

Yhtäkkiä vaijeri alkaa keinua sivusuunnassa puolelta toiselle. Tasapainoaisa vaappuu. Karl yrittää säilyttää tasapainonsa kyykistymällä. Vaijerin liike ei kuitenkaan pysähdy.

Karl Wallenda putoaa vaijerin alla olevan taksin katon kautta maahan ja menehtyy melkein heti.

Onnettomuuden jälkeen seurueen pitkäaikainen jäsen kommentoi:

— Se vain tapahtui. Siinä kaikki.

The Wallendas — onnettomuuksista huolimatta aina takaisin vaijerille

1960-luvun alussa Wallendojen kehittämä, äärimmäisen vaarallinen temppu, jossa seitsemän ihmistä taiteilee pyramidimuodostelmassa kymmenien metrien korkeudessa päättyi onnettomuuteen.

Silloin menehtyivät Karli Wallendan vävy ja pojanpoika. Lisäksi perheeseen adoptoitu Mario halvaantui ja joutui loppuiäkseen pyörätuoliin.

Meidän täytyy jatkaa. Tämä on elämämme.

Läheisten ihmisten kuolemasta huolimatta perhe nousi vaijerille jo seuraavana päivänä.

— Meidän täytyy jatkaa. Tämä on elämämme — ainoa mitä voimme tehdä, kommentoi laastaroitu Karl Wallenda Helsingin Sanomien jutussa 5.2.1962.

Show siis jatkui — ilman turvaverkkoja.

Vaijerilla olen elossa, muu aika on odottelua.

Kului vuosi ja Wallendan perhettä kohtasi jälleen kuolemaan johtanut onnettomuus.

Perheen miniä 42-vuotias Yetta Wallenda putosi pää edellä lattiaan esittäessään mastonumeroa, jossa hänen piti nousta päälläseisontaan maston nokassa.

Seuraava kuolemantapaus on vuorossa 1972. Silloin Wallendan vävy, Richard Guzman putosi ja menetti henkensä tartuttuaan vahingossa sähköjohtoon ja pudotessaan vaijerin kiinnitystornista.

Mutta edelleen show jatkui, entistä uhkarohkeampana.

Karl Wallenda jopa suunnitteli halvaantuneen poikapuolensa paluuta mukaan esityksiin. Tämä tapahtuikin, mutta vasta Karlin kuoleman jälkeen.

Vaara koukuttaa sekä esiintyjää että yleisöä

Wallendan perhe, suvun edesmennyt päämies Karl Wallenda etunenässä, on ollut käsittämättömän piittaamaton temppujen vaaroista.

— Vaijerilla olen elossa, muu aika on odottelua, toisteli Karl Wallenda useasti uhkarohkeita temppuja kauhisteleville.

Sirkusta ja sirkuksen historiaa tutkinut Markku Aulanko tunnistaa Karl Wallendan tunteen.

— Kyllä siihen tekemiseen ja tekemisen tunteeseen voi hyvinkin jäädä koukkuun, toteaa Aulanko Pete Poskiparran haastattelussa.

Vaaralla ja turvavälineiden puuttumisella on herätetty yleisön mielenkiinto kautta aikojen.

Myös yleisölle todellinen vaara on ollut sirkuksen suuri vetovoimatekijä kautta aikojen. Vaaralla ja turvavälineiden puuttumisella on herätetty yleisön mielenkiinto kautta aikojen.

Sirkuksen mainos Etelä-Savo -lehdessä vuonna 1924
Sirkuksen mainos Etelä-Savo -lehdessä vuonna 1924 Sirkuksen mainos Etelä-Savo -lehdessä vuonna 1924 mainonta,viimeinen keikka

Esiintyvän taiteilijan luontainen narsismi ja tarve kokea itsensä ylittämisen tarve saavat helposti unohtamaan vaarat.

— Se on varmasti joku todella alkukantainen tunne, jonka kokevat niin esiintyjät kuin heidän puolestaan pelkäävät katsojatkin, pohtii nykysirkustaiteilija ja ilma-akrobaatti Salla Hakanpää.

Wallendan perhe jatkaa vaaroista välittämättä sirkusuralla ja vaijeritemppujen parissa edelleen.

Wallendan perheen kohtalokkain temppu, seitsemän hengen ihmispyramidi on jälleen ohjelmistossa. Tosin siihen on tuotu vielä yksi ihminen lisää.

Suvun päämiehen paikalle on astunut Karl Wallendan pojanpoika Nik, joka on ylittänyt mm. Niagaran putoukset vaijerilla kävellen ja päässyt Guinnesin ennätysten kirjaan.

Wallendan perheen kohtalokkain temppu, seitsemän hengen ihmispyramidi on jälleen ohjelmistossa. Tosin siihen on tuotu vielä yksi ihminen lisää.

Myös lista Wallendan perheelle tapahtuneista onnettomuuksista on pidentynyt entisestään.

Miksi vaijerille on noustava yhä uudestaan ja miksi muu elämä tuntuu tylsältä odottelulta?

Mikä saa esiintyvän taiteilijan ottamaan älytömiltä tuntuvia riskejä? Entä mitä yleisö kokee katsoessaan uhkarohkeita esityksiä? — muun muassa näitä aiheita pohditaan Viimeinen keikka -audiosarjan jaksossa aiheena on Karl Wallenda.

Karl Wallendan elämäntarinasta ja sirkustaiteilijoiden riskinottoinnosta keskustelevat taikuri-mentalisti Pete Poskiparran kanssa nykysirkustaiteilija, ilma-akrobaatti Salla Hakanpää sekä sirkusalan tutkija, tietokirjailija Markku Aulanko.

Kuuntele audio Areenasta nyt tai lataa se laitteeseesi myöhemmin kuunneltavaksi.

Ohjelma lähetetään myös Yle Puheen Nostossa 2.8.2018 klo 14 jälkeen.

Holiday Inn Express Condado, San Juan, Puerto Rico
  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua