Juho Keskitalo
Yle
Sosiaalinen media tarjoaa artisteille otollisen väylän olla yhteydessä faneihin, mutta pitääkö sen myötä olla jatkuvasti saatavilla ja esillä? Miten rasittava ja ratkaiseva hyvin hoidettu some on artistin uran, sekä relevanttiuden kannalta?
Vielä muutama vuosikymmen sitten artistit saivat esiintyä keikoilla ja haastatteluissa, jonka jälkeen alkoi vapaa-aika poissa suuren yleisön valvovan silmän alta.
Digitalisoituneen maailman myötä muusikot ovat nyt entistä enemmän itse vastuussa relevanttiudestaan ja näkyvyydestään myös keikkojen ulkopuolella.
Miten menestyneet artistit näkevät somen osana uraansa?
Sosiaalinen media henkilöbrändäyksen työkaluna on olennainen osa artistikuvan syventämistä faneille, kertoo Aleksanteri Hakaniemi (@aleksanterihakaniemi) ja Arttu Lindeman (@arttulindeman).
Aikana ennen somea artisteilla saattoi olla käytössä vain muutama haastattelupaikka, joiden kautta puhutella suurta yleisöä samanaikaisesti.
Koska mahdollisuudet kommunikoida katsojien kanssa olivat rajatut, täytyi niiden harvojen hetkien sisältöä priorisoida tarkkaan: Haluanko nostaa esiin minulle tärkeitä yhteiskunnallisista asioista, vai onko nyt oleellisempaa mainostaa uusinta sinkkua?
Aika ei välttämättä riittänyt molempiin.
Artistin taakka ja tilaisuus
Nyt kanava itsensä esiintuomiseen on jatkuvasti auki, jonka myötä myös paine tuottaa sisältöä kasvaa. Kilpailu alalla on kovaa ja joka viikko julkaistaan kiihtyvään tahtiin kappaleita lahjakkailta artisteilta, eikä jalkoihin haluta jäädä.
Musiikin kuuntelijoista etenkin nuoret olettavat jo mielimuusikkonsa löytyvän somesta ja tuottavan heille sisältöä.Odotuksiin vastaaminen voi nousta stressaavaksi muiden taiteeseen liittyvien haasteiden, tunteiden käsittelyn ja julkisuuteen liittyvien lieveilmiöiden kanssa.
– Olen huomannut, että uusien artistien kohdalla somekäyttäytyminen on erilaista, etenkin jos fanikanta on nuorempaa. Toisien on pakko päivittäin julkaista jotain, että kaikki saa sen mitä haluaa, View (@viewofficial) eli Juuso Ruohonen kertoo.
Päänvaivaa voivat tuottaa median vääristämät uutiset muusikoiden julkaisuista.
– Mua on alkanut suututtaa kun päivityksistäni tehdään iltapäivälehtien uutisia, Roope Salminen (@roopesalminen & @rsjakoirat) kertoo.
– Se on ärsyttävää ja vaikuttaa varmasti siltä, että olen itse soittanut iltapäivälehdelle, että tehkääpä tästä juttu. Älkää klikatko niitä uutisia, koska nyt kun niitä klikkaillaan ahkerasti, niin siellä kärkytään jo, että mitä seuraavaksi voisi kirjoittaa. Se on vähän vetänyt mua kipsiin.
Sony Musicin markkinoinnissa työskentelevän Pirita Pykäläisen mukaan odotuksia kannattaa hallita ennakoimalla.
– Tottakai fanit tottuu siihen, että artisti on paljon somessa läsnä. Jos et ole aina valmis postaamaan kolmea julkaisua päivässä, niin sitten ei ehkä kannata lähtee siihen alusta saakka ollenkaan. Aina helpompaa sitä on lisätä, kuin ottaa pois.
Pykäläinen kertoo levy-yhtiön antavan tukea kriisiviestinnälle, jos someviha leimahtaisi jonkun heidän artistinsa kohdalla.
Nuoret artistit ovat enemmän sujut negatiivisen palautteen suhteen, koska he ovat kasvaneet somen keskellä ja tietävät mitä se on. Silti silmätikuksi joutuminen on kenelle tahansa rankkaa.
– Silloin tarjotaan tuki, katsotaan mitä on tapahtunut ja vältetään shokkitila. Meidän tehtävä on enemmänkin olla sellainen tukipilari siinä toiminnassa.
Tapoja yhtä monta kuin tekijöitä
Hakaniemi ja Lindeman kertovat käyttävänsä päivittäin tunteja sosiaalisen median parissa, mutta alleviivaavat, että ennen someakin on tehty monen kymmenen vuoden uria.
Silloin viestintä fanien kanssa tapahtui pääsääntöisesti keikoilla, joka on vielä tänäkin päivänä yksi vahvimmista keinoista puhutella suoraan kuulijoita.
Myös Roope Salminen muistuttaa, että vaikka some onkin hyvä työkalu, on muusikon menestyksen keskiössä nimenomaan musiikki:
– Olen eri mieltä siitä, että kaikilla tarvitsee olla some. Eihän striimit ja radiosoitto suoraan korreloi sen kanssa, kuinka suosittu some sulla on. Somehaipilla saatu menestys on loppujen lopuksi aika lyhytkestoista musiikkipiireissä.
Sosiaalisessa mediassa vallitsevassa yltäkylläisyyden maailmassa hyvä tapa erottua voisikin olla tuottaa vähemmän sisältöä.
Esimerkiksi Vesta (@veshtu), Paperi T (@henripulk), sekä Cheek (@cheekofficial) ovat artisteja, jotka eivät julkaise someen päivittäisellä tasolla. Hidastempoinen julkaisutahti tekee yksittäisestä postauksesta huomioarvoltaan merkittävämmän.
Myös tummanpuhuvaa ja hidastempoista räppiä esittävä View kertoo käyttävänsä somea pääsääntöisesti musiikin ja keikkojen markkinointiväylänä:
– Onhan se ihan elintärkeä artisteille, varsinkin informatiivisessa muodossa. Siellä sä pystyt infoo faneille et koska on keikka, missä on keikka ja kaikkea muuta.
Artistien omat tilit ovatkin hyvin pitkälti syrjäyttäneet kotisivut kuolevana kansanperinteenä keikkojen markkinoinnissa.
Suunnitelmallinen saa olla, mutta fanit havaitsevat feikin
Julkaisujen suunnitelmallisuudesta kysyttäessä artistien vastaukset vaihtelevat pitkälti skaalan päästä päähän, mutta yhdestä asiasta kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä: aito täytyy olla.
– Jos feikkaa, niin pitää alkaa lunastaa sitä tiettyä vedettyä roolia joka puolella. Siitä tulee loputon kierre; helpointa on kaikessa olla se mitä on, Hakaniemi kertoo.
Hakaniemen kanssa samoilla linjoilla on Roope Salminen, joka pohtii osan oman somen hurmaavuutta olevan juuri suunnittelemattomuus ja välittömyys.
Vuosia sitten artistien elämä oli hyvin mystistä tavalliselle kansalaiselle ja sosiaalinen media tarjoaa hyvän väylän näyttää esiintyvän taiteilijan olevan yhtä lailla ihminen, kuin seuraajatkin. Siksi turhan kiillotettu ja harkittu imago somessa ei viehätä.
– Jos mä rupeisin päivittää mun someen pelkästään meikit naamalla olevia tosi hyvän näköisiä promokuvia, niin joo se olisi visuaalisesti tosi makee some. Mutta mitä se sitten tarjoaa niille seuraajille? Tuleeko mun persoona siitä läpi? Ei välttämättä, Arttu Lindeman summaa.
View sen sijaan kertoo järjestävänsä esimerkiksi “nimi listaan ensimmäiselle kommentoijalle” –tyylisiä kilpailuja faneille, sekä käyttävänsä pääsääntöisesti promokuvia Instagramissa.
– Jos ei ole vaikka tullut uutta musiikkia hiljattain, niin sovin valokuvaajan kanssa että käydään ottamassa promokuvia, joita sitten voin käyttää somessa ja keikkapromoissa hyödyksi. En edes muista olenko ikinä pyytänyt vaik jotain tuottajaa, että voitko ottaa must kuvan nyt, et mä en vaan ole yhtään sellanen tyyppi, View kertoo.
Levy-yhtiö opastaa, mutta ei rajoita
– Meillä on sellainen rooli, että emme niinkään tee mitään artistin puolesta somekanavissa, vaan haluamme, että some on artistin itsensä näköinen, Pirita Pykäläinen kertoo.
Myöskään yhdenkään haastatellun artistin mukaan levy-yhtiö ei ole puuttunut heidän julkaisuihinsa. Pykäläinen kertoo Sonyn haluavan lähinnä pallotella ideoita artistiensa kanssa ja tarjota resursseja ideoiden mahdollistamiseen.
Keskustelussa nousee jälleen esiin aitouden peräänkuuluttaminen: katsojat kyllä huomaavat, jos sisältöä suunnittelee joku muu, kuin artisti itse.
– Se on kumminkin niin henkilökohtainen media, että sieltä se paras sisältö tulee silloin, kun se on artistista täysin itsestään lähtöisin. Meidän tehtävä on vain rohkaista siihen, että artisti löytää oman äänensä ja uskaltaa tehdä just semmosta sisältöä, kuin itse haluaa.
– Sellaista ei ole, että levy-yhtiön sedät käskisi julkaista mitään yhtään mihinkään. Se on urbaanilegenda, Roope Salminen komppaa.
Persoonallisesta somepresenssistä potkua levytyssopimusta kohti
Puhtaasti seuraajamäärien perusteella tehtyjä levytyssopimuksia ei Sonylla Pykäläisen mukaan ole, mutta hyvin hoidettu somefiidi voi toimia käyntikorttina kohti levytyssopimuksen solmimista.
Jos ensin musiikki kuulostaa todella hyvältä ja sitten vielä sosiaalisesta mediasta paistaa vahva visuaalisuus, luovuus, tai kekseliäisyys, on ovi neuvottelupöydän ääreen jo hieman enemmän raollaan.
Myös hyvässä nosteessa oleva naisduo R.A.E. (@raevirallinen) kertoo pitävänsä somesisältöään musiikin lisäksi yhtenä merkittävänä keinona matkalla kohti läpimurtoa.
– On se tosi tärkeetä. Mietin omalta kannalta, että jos kuulen Spotifyssä uuden biisin niin menen Googleen tai Instagramiin ja katon että mikäs tää tyyppi on. Some on tärkeä, koska se on artistien ja bändien oma media, yhtyeen toinen laulaja Emilia Rinne kertoo.
– Pitää kuitenkin muistaa, että me ei olla somessa vain ollaksemme somessa, vaan tuodaksemme meidän musiikkia ja omaa juttua esiin ihmisille.
Veteraanin vinkit
Sosiaalisen median voimaa artistin uran käynnistäjänä ei voi väheksyä: Youtube ja Instagram ovat antaneet hyvän startin näkyvyyden kannalta esimerkiksi Arttu Lindemanille, Tuure Boeliukselle (@tuureboelius) ja Benjamin Peltoselle (@benjaminpeltonen).
– Se miten erotut varsinkin aloittelevana artistina on, että tee sitä mitä varten some on, eli puhu ihmisille. Jos joku kommentoi kuvaasi, niin vastaa siihen kommenttiin. Sitähän kaikkein isoimmat ja kovimmatkin starat tekee. Post Malone (@postmalone) vastaa sen kommentteihin, videobloggaajasta muusikoksi ponnistanut Lindeman vinkkaa ja jatkaa:
– Silti ne on ne hyvät biisit jotka tekee pitkäkestoisia uria – ei hyvät selfiet.
