Hyppää pääsisältöön

Eila Roine muistelee Heikki ja Kaija -sarjanäytelmää: "Se osui suoraan kansan sydämeen"

Eila Roine
Eila Roine näytteli suosikkisarjan toista pääosaa, Kaijaa. Eila Roine Kuva: Arja Lento / Yle Eila Roine

Heikki ja Kaija on suomalainen sarjanäytelmä, jota näytettiin televisiossa vuosina 1961–1971. Sarja kertoo tamperelaisen Lehtisen perheen elämästä. Ohjelma on osana Toivotut-draamajulkaisuja. Sarjan toinen päätähti, Eila Roine, pohtii Elävän arkiston haastattelussa sarjan suosiota ja kertoo tarinoita kulissien takaa.

Heikki ja Kaija

  • Heikki ja Kaija aloitti televisiossa 1961 ja sitä tuotti Tamvisio. Kyseiset jaksot olivat suoria, eikä niitä ole tallennetussa muodossa.
  • 1965 tuotanto siirtyi Yle TV2 Teatteritoimitukselle, tällöin alkoivat nauhoitetut jaksot. Suurta eroa suoriin lähetyksiin ei kuitenkaan ollut, sillä ne esitettiin edelleen osittain suorina tai nauhoitettiin ilman uusintaottoja.
  • Sarjan käsikirjoitti Reino Lahtinen.
  • Ohjaajana toimi Pertti Nättilä ja henkilöohjaajana Vili Auvinen.
  • Rooleissa nähtiin pääosin Tampereen Työväen teatterin ammattinäyttelijöitä.
  • Heikin ja Kaijan tuotantohenkilöstö oli suurelta osin sama kuin 1970-luvun suosikkisarjassa Rintamäkeläiset.

Heikki ja Kaija oli ensimmäisiä suomalaisia televisiosarjoja kautta aikain ja se saavutti laajaa suosiota kansan parissa. Televisioiden yleistyessä kotitalouksissa myös ohjelman katsojaluvut nousivat samaa tahtia. Väki samaistui sarjan arkisiin hahmoihin, jotka joivat litroittain kahvia sokurin kera ja tarjoilivat aina myös vieraille murua rinnan alle.

Päähenkilöiden henkilökemiat löytyivät helposti – olihan pääosan esittäjät, Eila Roine ja nyt jo edesmennyt Vili Auvinen, oikea aviopari.

Elävä arkisto tavoitti puhelimitse useasti palkitun, jo eläkkeelle siirtyneen Roineen muistelemaan sarjaa. Mökillään kesäpäivää viettänyt teatterineuvos muistelee saaneensa roolin suosituksen kautta.

"Alunperin sarjan päähenkilöiksi oli kaavailtu Heidi Krohnia, joka oli silloin tunnettu elokuvatähti sekä hänen miestään Stig Fransmania. He olivat kuitenkin siihen aikaan muuttamassa Helsinkiin ja kuvaukset olivat Tampereella. He suosittelivat tuotantoyhtiölle, että ottakaa Eila ja Vili", Roine kertoo sarjaan päätymisestään.

Aluksi tuotanto oli Roineen mukaan hyvin pienimuotoista, sillä televisioitakaan ei monessa huushollissa ollut. Hän kutsuu alkuaikoja pioneeriajaksi.

Ohjelma oli samaistuttava: tavallinen elämä ja tavalliset nuoret ihmiset ilman minkäänlaisia muoti-ilmiöitä.― Eila Roine pohtiessaan sarjan suosiota.

Kymmenen vuotta kestäneen sarjan suosio oli suurta. Roine uskoo suosion johtuneen Reino Lahtisen erinomaisesta käsikirjoituksesta.

"Lahtinen löysi sellaisen sävelen, joka osui suoraan tavallisen kansan sydämeen. Se oli samaistuttava; tavallinen elämä ja tavalliset nuoret ihmiset ilman minkäänlaisia muoti-ilmiöitä", Roine pohtii.

Heikki ja Kaija on myös tunnettu verkkaisesta tahdistaan. 1960-luvun ajankuvaa tarjoilevan sarjanäytelmän jaksot pohjautuvat paljon arkiselle dialogille.

"Kyllä se kerronta saattoi jonkun mielestä olla jopa vähän tylsää. Kuten sanoin, Heikki ja Kaija kuitenkin osui suoraan kansan sydämeen ja ohjelman tuotanto tehtiin hyvin," Roine kertoo ja jatkaa:

"Koska ohjelmaa kuvattiin suorana monta vuotta ja nauhoittamisenkin jälkeen ne olivat käytännössä suoria, niin sen takia me harjoiteltiin kohtaukset oikein hyvin. Harjoittelun kautta osattiin varautua kaikennäköiseen. Se ei ollut sellaista hakuammuntaa, että miltä tämä nyt tuntuisi. Ihan eri tekniikkaa verrattuna nykypäivään."

Tuotantokalusto oli paikoin vaatimatonta. Eila Roine kertookin tapauksista, joissa oli pakko improvisoida uusia kuvauspaikkoja ja -kulmia tilanteisiin, kun kamerat hajoilivat. Hän sanoo sen olleen haastavaa, mutta myös hauskaa.

"Joitain ihan olemattomia teknisiä virheitä vielä tänä päivänäkin harmitellaan televisiossa. Harmittelisivat mieluummin sitä, miten ihmiset näyttelevät!" Roine sivaltaa, mutta jatkaa:

"Toki nykyään on myös paljon todella taitavia, nuoria näyttelijöitä."

Viisi vuosikymmentä televisiossa ja teatterissa loistanut näyttelijäkonkari ei kokenut puolisonsa kanssa näyttelemistä ongelmallisena. Roine ja Auvinen olivat näytelleet jo teatterin näyttämöillä, joten arjen mahdolliset erimielisyydet osattiin unohtaa kameran käydessä. Myös parin yhteiset lapset, Janne ja Tommi Auvinen, oli ohjelmassa mukana Lehtisten Janne-poikana sekä naapurin Tommina.

Monet muistavat Heikistä ja Kaijasta ensimmäisen tallennetun jakson vuodelta 1965, jossa vietetetään Janne Lehtisen ristiäisiä. Kyseessä oli aito oikea kastetilaisuus, joka sisälsi niin papin kuin tarvittavat rukoukset ja virretkin.

"Joku on sanonut minulle, että ne ristiäiset olisivat olleet Suomen ensimmäinen tosi-tv -jakso, mutta mä sanon, että eikä ollut! Meillä oli yhtäaikaa tulossa teatterissa ensi-ilta, nauhoitukset ja kaikki. Lisäksi meillä oli kuukauden ikäinen vauva, jolle olisi pitänyt vielä ristiäiset järjestää. Se oli musiikkia minun korville, kun tuotannosta ehdotettiin, että he haluaisivat järjestää ristiäiset aidosti siinä studiossa," Roine hymähtää.

Jakso oli ristiäisten kulkua lukuunottamatta käsikirjoitettu, joten tositelevisiota se ei ollut. Ristiäisvieraina oli paljon Roineen tuttuja; kummit olivat lapsen kummeja myös kulissien ulkopuolellakin ja Kaijan isää näytteli Roineen oma isä. Myös pappi oli tuttu ja suostui mielellään kuvauksiin.

"Kaikkein rohkein siinä tilanteessa oli pappi. Hän sai taistella tapauksen johdosta arkkipiispaakin vastaan, sillä se oli joissain piireissä kuohuttava ajatus, että television sarjanäytelmässä on aito kastetilaisuus. Ei me oikein ymmärretty, miksi se olisi niin suuri tapaus, jos kaste on todellinen".

Osattiin sitä ennenkin!― Eila Roine

Sarjan kuvauksissa sattui ja tapahtui paljon muutakin. Yhdessä jaksossa Vili Auvisen ja Veijo Pasasen roolihahmot ryhtyivät tapetoimaan talon seiniä.

"Ei sitä tapetointia voinut harjoitella etukäteen. Kun sitä liisteröitiin, niin lattia muuttui tosi liukkaaksi ja he olivat siinä kuin Pekka ja Pätkä jossain liisteritehtaalla. Hehän kaatuilivat siinä täysin ja ihan yrittämättä", Eila Roine naureskelee.

"Ja yhdessä jaksossa oli pari pesukonemyyjää ja he olivat sen ajan miehiä, jotka eivät olleet ikinä pesseet pyykkiä koneella. Kohtauksessa he rupesivat sitten koekäyttämään sitä konetta. Mä kauhukseni katsoin sivusta, kun pesupulveria kaadettiin koneeseen koko pakeillinen. Voit arvata, että sitä vaahtoa tuli, ja sitä tuli paljon! Ja minä en voinut juosta kohtaukseen sisään, ennen kuin he olivat kohtauksessa tietyssä pisteessä. Kumpikin miehistä tuijotti järkyttyneinä sitä vaahtoa ja konetta,"

Ja sanomistahan siitä tuli.

"Riuhtaisin töpselin seinästä ja haukuin heidät kameran edessä ihan sydämeni pohjasta, kun se oli niin järjetöntä! Onneksi vaahto laskeutui ja saatiin vedettyä kohtaus loppuun," Roine muistelee huvittuneena.

Viimeisimmät vuodet teatterineuvos on viettänyt ansaittuja eläkepäiviä. Monet muistavat hänet varsinkin Pikkukakkosen rakastettuna Eila-mummina, vaikka televisiorooleja löytyy lukuisia muitakin. Päätyö on hänellä ollut teatterissa, tosin nyt sekin on jäänyt iän myötä pois.

"Olen jo sen verran iäkäs, ettei terveys riitä teatteriinkaan. Jalat ei pelaa, järki onneksi vähän paremmin", hän kertoo.

Paljon toivotun Heikin ja Kaijan katsojille Eila Roine lähettää lyhyet ja ytimekkäät terveiset:

"Osattiin sitä ennenkin!"

Heikki ja Kaija -sarjan tallennetut 42 jaksoa katsottavissa nyt Areenassa.

Rooleissa:

  • Vili Auvinen – Heikki Lehtinen
  • Eila Roine – Kaija Lehtinen
  • Janne Auvinen – Janne Lehtinen
  • Sylvi Salonen – Lahtiska
  • Veijo Pasanen – Antero Moisio
  • Liisa Roine – Liisa Mäki, "Lissu"
  • Raakel Laakso – Kaijan äiti
  • Ahti Haljala – mestari Ahti Halinen
Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.