Hyppää pääsisältöön

Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

Robotteja näytelmässä R.U.R. vuonna 1923.
Robotteja näytelmässä R.U.R. Berliinissä vuonna 1923. Robotteja näytelmässä R.U.R. vuonna 1923. Kuva: Ullstein Bild/AOP Karel Čapek,kuunnelmat,R.U.R.

Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

Robotti-imuri, robottiruohonleikkuri, robottibussi, teollisuusrobotit... Robotti-termi on iskostunut kielenkäyttöömme koneena, joka palvelee ihmistä arkisissa puuhissaan. Tämä sata vuotta vanha käsite syntyi tšekkiläisestä sanasta "robotnik", jolla viitattiin maaorjien tekemään raskaaseen työhön, palkattomaan raadantaan. Kaikki venäjänkieltä ymmärtävät tunnistavatkin verbin "rabota", tehdä työtä.

Karel Čapek (1890–1938) oli tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka kirjoitti sekä näytelmiä, novelleja, romaaneja että lehtijuttuja. Hän ja veljensä, kuvataitelija Josef Čapek (1887–1945), kirjoittivat myös yhdessä näytelmiä, mm. Hyönteiselämää (1921). Termin "robotti" onkin keksinyt isoveli Josef Čapek.

Robotti-termi levisi nopeasti yleisön tietoisuuteen 1920-luvun Euroopassa, kun R.U.R.-näytelmää esitettiin useissa teattereissa. Se käännettiin yli 30 kielelle ja teatterilevitys ulottui Amerikkaan ja Aasiaan asti. Julkaisemme nyt Areenaan Harri Kaasalaisen sovittaman ja Eero Leväluoman ohjaaman kuunnelmaversion vuodelta 1965 R.U.R. Rossum's Universal Robots.

Kirjailija Karel Capek
Karel Čapek (1890–1938). Kirjailija Karel Capek Kuva: Ullstein bild/All Over Press Karel Čapek
Robotit eivät ole mitään ihmisiä. Heillä on hämmästyttävä järki, mutta heillä ei ole sielua.― Tehtaanjohtaja Harry Domin

Karel Čapekin robotit ovat oikeastaan androideja tai replikantteja. Näytelmässä kuvataan niiden valmistusta: taikina-altaita jossa keitetään "robottiainesta", valmistetaan luita ja punotaan hermoverkkoja. Robottien ihmisenkaltaisuus on niin hämmentävää, että alkunäytöksessä Helene, viehättävä presidentin tytär ja ihmisyysaktivisti, erehtyy luulemaan sihteerirobottia ihmiseksi ja tehtaan johtajia roboteiksi. Hän julistaa heillekin Ihmisyysliigan sanomaa: "Teidän elämännehän on skandaali!" Helene Glorysta tulee tehtaanjohtajan vaimo.

Eikö se tapa, miten teitä kohdellaan, koskaan tunnu teistä kiusalliselta?― Neiti Helene Glory tehtaan johtajille

Vuosikymmenten vieriessä, robottien valmistuksen kiihtyessä, luonto puuttuu peliin. Ihmisistä tulee hedelmättömiä. Lapsia ei synny - se on luonnon vastaus robottien tehotuotannolle. Maailman yliopistot kehottavat "pitkissä tutkimusraporteissaan" rajoittamaan robottien valmistusta, muuten ihmiset kuolevat sukupuuttoon. Turhaan: Rossumin robottitehtaan osakkaat himoavat osinkoja ja maailman hallitukset vaativat robottien tuotannon lisäämistä pitääkseen armeijansa suurina.

Viimeksi kuluneella viikolla ei taaskaan ole ilmoitettu yhtään syntymistapausta. Ihmisiä ei synny enää.
― Helene lukee sanomalehteä

Helene päätyy äärimmäiseen ratkaisuun ja polttaa tarkasti varjellun Rossumin käsikirjan. Tuhoamisvimma vaarantaa koko robottisuvun jatkuvuuden. Samaan aikaan robottien kapina on tuhonnut ihmiskunnan viimeiseen mieheen - vain arkkitehti Ahlqvist jätetään henkiin, jotta hän voisi rakentaa uusia robotteja.

Kaksi näyttelijää näytelmästä R.U.R., vuonna 1923.
Näyttelijöitä Rossumin robotteina vuonna 1923, Berliini. Kaksi näyttelijää näytelmästä R.U.R., vuonna 1923. Kuva: Ullstein bild/All Over Press R.U.R.,Karel Čapek,Robots
Eikö sinusta joskus tunnu siltä Helena, kuin sydän alkaisi tykyttää?― Robotti Primus kihlatulleen, robotti Helenalle

Kolmannessa näytöksessä robotit Helena ja Primus, tunteelliset uuden sukupolven robotit, rakastuvat toisiinsa. Näytelmä päättyy näiden kahden, uuden ajan Aatamin ja Eevan, poistumiseen näyttämöltä ja viimeisen ihmisen, arkkitehti Alqvistin huokaukseen: "siunattu päivä".

Vain sinä rakkaus, puhkeat raunioilla kukkaan ja uskot tuulten haltuun elämän siemenen. Elämä ei sammu.― Arkkitehti Ahlqvist

Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 1965, miten tämä idealistinen ja jännittävä tieteiskuvitelma kuohutti ennustuksillaan voimakkaasti aikalaisten mieliä 1920-luvulla. Näytelmän sanoma on yhä puhutteleva: ihmiskunta on tuhon partaalla massatuotannon ja ahneuden vuoksi.

Ohjelmassa Pop-kirjailija 1920-luvulta (1965) Pekka Suhonen kertoo Karel Čapekin kirjoittamista näytelmistä ja R.U.R.-näytelmän vastaanotosta.

Jukka Mikkolan neliosainen sarja Ihmisen paras ystävä - katsaus robottien elämään alkaa Yle Radio 1:ssä tiistaina 14.8. klo 17:10. Koko sarja on kuultavissa Areenassa.

Kirjassa ”Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, suom. Jalo Kalima, 1936) on käytetty R.U.R. – Raison’s Universal Robots -nimeä, jota on käytetty myös Yleisradion vuonna 1965 esitetyn kuunnelman nimenä sekä aikalaiskirjoituksissa (HS 2. ja 3.1.1965).

R.U.R.-näytelmän ensi-iltoja maailmalla

R.U.R. levisi nopeasti Euroopan teattereihin ja muille mantereille. Sitä esitettiin Berliinissä vuosina 1921 ja 1923, Varsovassa vuonna 1922 ja Krakovassa 1924. Muita näytelmän valloittamia eurooppalaisia suurkaupunkeja olivat ainakin Zürich (1923), Pariisi (1924), Budapest (1924), Lontoo (1923), Bryssel (1924), Barcelona (1928) ja Madrid (1930).

Amerikassa näytelmää esitettiin New Yorkissa vuonna 1922, josta se levisi myös San Franciscoon, Los Angelesiin ja Kanadaan. Argentiinassa näytelmä sai ensi-iltansa vuonna 1931. Japanissa, Tokiossa, näytelmä debytoi vuonna 1924. Venäjälle näytelmä levisi myös vuoden 1924 aikana. Australian Sydneyssa ja Melbournessa R.U.R. sai ensi-iltansa vuonna 1925. Israelissa näytelmä esitettiin vuonna 1930.

Pohjoismaissa näytelmään tartuttiin vuonna 1924: Oslon ja Tukholman ensi-illat olivat lokakuussa. Suomen ensiesityksensä R.U.R sai Viipurin teatterissa vuonna 1924 nimellä W.Y.R:, joka perustuu saksankieliseen käännökseen Werstands Universal Robots, suom. Werstandin Yleismaailmalliset Roboterit. Näytelmää on esitetty myös Kansallisteatterissa vuonna 1928.

Yleisradion kuunnelmasovituksena R.U.R. on kuultu ensimmäisen kerran 1940-luvulla Markus Raution ohjaamana. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole tarkempia tietoja tai äänitettä tallessa.

Lähteet:
• Čapek, Karel: R.U.R. Kollektivni drama o vstupni komedii a trech dejstvich. (1966) Československy spisovatel, Praha 1966.
• Čapek, Karel: R.U.R. Rossum's Universal Robots: kollektiivinen draama, jossa on alkukomedia ja kolme näytöstä. Tsekinkielisestä alkuteoksesta R.U.R. Rossum’s Universal Robots. Kollektivni drama o vstupni komedii a trech dejstvich, 1920, suomentanut ja jälkisanoin varustanut Eero Balk. Savukeidas, 2009.
• Kielinen, Tanja (2004): Karel Čapek. Teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1, toim. Sisättö, Vesa ja Jermman, Toni. BTJ-kustannus 2004.
• R.U.R. (Raison's Universal Robots) suom. Jalo Kalima (1936) Teoksessa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5: Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, toim. V.K. Trast. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1936.

Kommentit
  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.