Hyppää pääsisältöön

Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

Robotteja näytelmässä R.U.R. vuonna 1923.
Robotteja näytelmässä R.U.R. Berliinissä vuonna 1923. Robotteja näytelmässä R.U.R. vuonna 1923. Kuva: Ullstein Bild/AOP Karel Čapek,kuunnelmat,R.U.R.

Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

Robotti-imuri, robottiruohonleikkuri, robottibussi, teollisuusrobotit... Robotti-termi on iskostunut kielenkäyttöömme koneena, joka palvelee ihmistä arkisissa puuhissaan. Tämä sata vuotta vanha käsite syntyi tšekkiläisestä sanasta "robotnik", jolla viitattiin maaorjien tekemään raskaaseen työhön, palkattomaan raadantaan. Kaikki venäjänkieltä ymmärtävät tunnistavatkin verbin "rabota", tehdä työtä.

Karel Čapek (1890–1938) oli tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka kirjoitti sekä näytelmiä, novelleja, romaaneja että lehtijuttuja. Hän ja veljensä, kuvataitelija Josef Čapek (1887–1945), kirjoittivat myös yhdessä näytelmiä, mm. Hyönteiselämää (1921). Termin "robotti" onkin keksinyt isoveli Josef Čapek.

Robotti-termi levisi nopeasti yleisön tietoisuuteen 1920-luvun Euroopassa, kun R.U.R.-näytelmää esitettiin useissa teattereissa. Se käännettiin yli 30 kielelle ja teatterilevitys ulottui Amerikkaan ja Aasiaan asti. Julkaisemme nyt Areenaan Harri Kaasalaisen sovittaman ja Eero Leväluoman ohjaaman kuunnelmaversion vuodelta 1965 R.U.R. Rossum's Universal Robots.

Kirjailija Karel Capek
Karel Čapek (1890–1938). Kirjailija Karel Capek Kuva: Ullstein bild/All Over Press Karel Čapek
Robotit eivät ole mitään ihmisiä. Heillä on hämmästyttävä järki, mutta heillä ei ole sielua.― Tehtaanjohtaja Harry Domin

Karel Čapekin robotit ovat oikeastaan androideja tai replikantteja. Näytelmässä kuvataan niiden valmistusta: taikina-altaita jossa keitetään "robottiainesta", valmistetaan luita ja punotaan hermoverkkoja. Robottien ihmisenkaltaisuus on niin hämmentävää, että alkunäytöksessä Helene, viehättävä presidentin tytär ja ihmisyysaktivisti, erehtyy luulemaan sihteerirobottia ihmiseksi ja tehtaan johtajia roboteiksi. Hän julistaa heillekin Ihmisyysliigan sanomaa: "Teidän elämännehän on skandaali!" Helene Glorysta tulee tehtaanjohtajan vaimo.

Eikö se tapa, miten teitä kohdellaan, koskaan tunnu teistä kiusalliselta?― Neiti Helene Glory tehtaan johtajille

Vuosikymmenten vieriessä, robottien valmistuksen kiihtyessä, luonto puuttuu peliin. Ihmisistä tulee hedelmättömiä. Lapsia ei synny - se on luonnon vastaus robottien tehotuotannolle. Maailman yliopistot kehottavat "pitkissä tutkimusraporteissaan" rajoittamaan robottien valmistusta, muuten ihmiset kuolevat sukupuuttoon. Turhaan: Rossumin robottitehtaan osakkaat himoavat osinkoja ja maailman hallitukset vaativat robottien tuotannon lisäämistä pitääkseen armeijansa suurina.

Viimeksi kuluneella viikolla ei taaskaan ole ilmoitettu yhtään syntymistapausta. Ihmisiä ei synny enää.
― Helene lukee sanomalehteä

Helene päätyy äärimmäiseen ratkaisuun ja polttaa tarkasti varjellun Rossumin käsikirjan. Tuhoamisvimma vaarantaa koko robottisuvun jatkuvuuden. Samaan aikaan robottien kapina on tuhonnut ihmiskunnan viimeiseen mieheen - vain arkkitehti Ahlqvist jätetään henkiin, jotta hän voisi rakentaa uusia robotteja.

Kaksi näyttelijää näytelmästä R.U.R., vuonna 1923.
Näyttelijöitä Rossumin robotteina vuonna 1923, Berliini. Kaksi näyttelijää näytelmästä R.U.R., vuonna 1923. Kuva: Ullstein bild/All Over Press R.U.R.,Karel Čapek,Robots
Eikö sinusta joskus tunnu siltä Helena, kuin sydän alkaisi tykyttää?― Robotti Primus kihlatulleen, robotti Helenalle

Kolmannessa näytöksessä robotit Helena ja Primus, tunteelliset uuden sukupolven robotit, rakastuvat toisiinsa. Näytelmä päättyy näiden kahden, uuden ajan Aatamin ja Eevan, poistumiseen näyttämöltä ja viimeisen ihmisen, arkkitehti Alqvistin huokaukseen: "siunattu päivä".

Vain sinä rakkaus, puhkeat raunioilla kukkaan ja uskot tuulten haltuun elämän siemenen. Elämä ei sammu.― Arkkitehti Ahlqvist

Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 1965, miten tämä idealistinen ja jännittävä tieteiskuvitelma kuohutti ennustuksillaan voimakkaasti aikalaisten mieliä 1920-luvulla. Näytelmän sanoma on yhä puhutteleva: ihmiskunta on tuhon partaalla massatuotannon ja ahneuden vuoksi.

Ohjelmassa Pop-kirjailija 1920-luvulta (1965) Pekka Suhonen kertoo Karel Čapekin kirjoittamista näytelmistä ja R.U.R.-näytelmän vastaanotosta.

Jukka Mikkolan neliosainen sarja Ihmisen paras ystävä - katsaus robottien elämään alkaa Yle Radio 1:ssä tiistaina 14.8. klo 17:10. Koko sarja on kuultavissa Areenassa.

Kirjassa ”Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, suom. Jalo Kalima, 1936) on käytetty R.U.R. – Raison’s Universal Robots -nimeä, jota on käytetty myös Yleisradion vuonna 1965 esitetyn kuunnelman nimenä sekä aikalaiskirjoituksissa (HS 2. ja 3.1.1965).

R.U.R.-näytelmän ensi-iltoja maailmalla

R.U.R. levisi nopeasti Euroopan teattereihin ja muille mantereille. Sitä esitettiin Berliinissä vuosina 1921 ja 1923, Varsovassa vuonna 1922 ja Krakovassa 1924. Muita näytelmän valloittamia eurooppalaisia suurkaupunkeja olivat ainakin Zürich (1923), Pariisi (1924), Budapest (1924), Lontoo (1923), Bryssel (1924), Barcelona (1928) ja Madrid (1930).

Amerikassa näytelmää esitettiin New Yorkissa vuonna 1922, josta se levisi myös San Franciscoon, Los Angelesiin ja Kanadaan. Argentiinassa näytelmä sai ensi-iltansa vuonna 1931. Japanissa, Tokiossa, näytelmä debytoi vuonna 1924. Venäjälle näytelmä levisi myös vuoden 1924 aikana. Australian Sydneyssa ja Melbournessa R.U.R. sai ensi-iltansa vuonna 1925. Israelissa näytelmä esitettiin vuonna 1930.

Pohjoismaissa näytelmään tartuttiin vuonna 1924: Oslon ja Tukholman ensi-illat olivat lokakuussa. Suomen ensiesityksensä R.U.R sai Viipurin teatterissa vuonna 1924 nimellä W.Y.R:, joka perustuu saksankieliseen käännökseen Werstands Universal Robots, suom. Werstandin Yleismaailmalliset Roboterit. Näytelmää on esitetty myös Kansallisteatterissa vuonna 1928.

Yleisradion kuunnelmasovituksena R.U.R. on kuultu ensimmäisen kerran 1940-luvulla Markus Raution ohjaamana. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole tarkempia tietoja tai äänitettä tallessa.

Lähteet:
• Čapek, Karel: R.U.R. Kollektivni drama o vstupni komedii a trech dejstvich. (1966) Československy spisovatel, Praha 1966.
• Čapek, Karel: R.U.R. Rossum's Universal Robots: kollektiivinen draama, jossa on alkukomedia ja kolme näytöstä. Tsekinkielisestä alkuteoksesta R.U.R. Rossum’s Universal Robots. Kollektivni drama o vstupni komedii a trech dejstvich, 1920, suomentanut ja jälkisanoin varustanut Eero Balk. Savukeidas, 2009.
• Kielinen, Tanja (2004): Karel Čapek. Teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1, toim. Sisättö, Vesa ja Jermman, Toni. BTJ-kustannus 2004.
• R.U.R. (Raison's Universal Robots) suom. Jalo Kalima (1936) Teoksessa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5: Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, toim. V.K. Trast. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1936.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.