Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.
Robotti-imuri, robottiruohonleikkuri, robottibussi, teollisuusrobotit... Robotti-termi on iskostunut kielenkäyttöömme koneena, joka palvelee ihmistä arkisissa puuhissaan. Tämä sata vuotta vanha käsite syntyi tšekkiläisestä sanasta "robotnik", jolla viitattiin maaorjien tekemään raskaaseen työhön, palkattomaan raadantaan. Kaikki venäjänkieltä ymmärtävät tunnistavatkin verbin "rabota", tehdä työtä.
Karel Čapek (1890–1938) oli tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka kirjoitti sekä näytelmiä, novelleja, romaaneja että lehtijuttuja. Hän ja veljensä, kuvataitelija Josef Čapek (1887–1945), kirjoittivat myös yhdessä näytelmiä, mm. Hyönteiselämää (1921). Termin "robotti" onkin keksinyt isoveli Josef Čapek.
Robotti-termi levisi nopeasti yleisön tietoisuuteen 1920-luvun Euroopassa, kun R.U.R.-näytelmää esitettiin useissa teattereissa. Se käännettiin yli 30 kielelle ja teatterilevitys ulottui Amerikkaan ja Aasiaan asti. Julkaisemme nyt Areenaan Harri Kaasalaisen sovittaman ja Eero Leväluoman ohjaaman kuunnelmaversion vuodelta 1965 R.U.R. Rossum's Universal Robots.
Robotit eivät ole mitään ihmisiä. Heillä on hämmästyttävä järki, mutta heillä ei ole sielua.
Karel Čapekin robotit ovat oikeastaan androideja tai replikantteja. Näytelmässä kuvataan niiden valmistusta: taikina-altaita jossa keitetään "robottiainesta", valmistetaan luita ja punotaan hermoverkkoja. Robottien ihmisenkaltaisuus on niin hämmentävää, että alkunäytöksessä Helene, viehättävä presidentin tytär ja ihmisyysaktivisti, erehtyy luulemaan sihteerirobottia ihmiseksi ja tehtaan johtajia roboteiksi. Hän julistaa heillekin Ihmisyysliigan sanomaa: "Teidän elämännehän on skandaali!" Helene Glorysta tulee tehtaanjohtajan vaimo.
Eikö se tapa, miten teitä kohdellaan, koskaan tunnu teistä kiusalliselta?
Vuosikymmenten vieriessä, robottien valmistuksen kiihtyessä, luonto puuttuu peliin. Ihmisistä tulee hedelmättömiä. Lapsia ei synny - se on luonnon vastaus robottien tehotuotannolle. Maailman yliopistot kehottavat "pitkissä tutkimusraporteissaan" rajoittamaan robottien valmistusta, muuten ihmiset kuolevat sukupuuttoon. Turhaan: Rossumin robottitehtaan osakkaat himoavat osinkoja ja maailman hallitukset vaativat robottien tuotannon lisäämistä pitääkseen armeijansa suurina.
Viimeksi kuluneella viikolla ei taaskaan ole ilmoitettu yhtään syntymistapausta. Ihmisiä ei synny enää.
Helene päätyy äärimmäiseen ratkaisuun ja polttaa tarkasti varjellun Rossumin käsikirjan. Tuhoamisvimma vaarantaa koko robottisuvun jatkuvuuden. Samaan aikaan robottien kapina on tuhonnut ihmiskunnan viimeiseen mieheen - vain arkkitehti Ahlqvist jätetään henkiin, jotta hän voisi rakentaa uusia robotteja.
Eikö sinusta joskus tunnu siltä Helena, kuin sydän alkaisi tykyttää?
Kolmannessa näytöksessä robotit Helena ja Primus, tunteelliset uuden sukupolven robotit, rakastuvat toisiinsa. Näytelmä päättyy näiden kahden, uuden ajan Aatamin ja Eevan, poistumiseen näyttämöltä ja viimeisen ihmisen, arkkitehti Alqvistin huokaukseen: "siunattu päivä".
Vain sinä rakkaus, puhkeat raunioilla kukkaan ja uskot tuulten haltuun elämän siemenen. Elämä ei sammu.
Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 1965, miten tämä idealistinen ja jännittävä tieteiskuvitelma kuohutti ennustuksillaan voimakkaasti aikalaisten mieliä 1920-luvulla. Näytelmän sanoma on yhä puhutteleva: ihmiskunta on tuhon partaalla massatuotannon ja ahneuden vuoksi.
Ohjelmassa Pop-kirjailija 1920-luvulta (1965) Pekka Suhonen kertoo Karel Čapekin kirjoittamista näytelmistä ja R.U.R.-näytelmän vastaanotosta.
Jukka Mikkolan neliosainen sarja Ihmisen paras ystävä - katsaus robottien elämään alkaa Yle Radio 1:ssä tiistaina 14.8. klo 17:10. Koko sarja on kuultavissa Areenassa.
Kirjassa ”Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, suom. Jalo Kalima, 1936) on käytetty R.U.R. – Raison’s Universal Robots -nimeä, jota on käytetty myös Yleisradion vuonna 1965 esitetyn kuunnelman nimenä sekä aikalaiskirjoituksissa (HS 2. ja 3.1.1965).
R.U.R.-näytelmän ensi-iltoja maailmalla
R.U.R. levisi nopeasti Euroopan teattereihin ja muille mantereille. Sitä esitettiin Berliinissä vuosina 1921 ja 1923, Varsovassa vuonna 1922 ja Krakovassa 1924. Muita näytelmän valloittamia eurooppalaisia suurkaupunkeja olivat ainakin Zürich (1923), Pariisi (1924), Budapest (1924), Lontoo (1923), Bryssel (1924), Barcelona (1928) ja Madrid (1930).
Amerikassa näytelmää esitettiin New Yorkissa vuonna 1922, josta se levisi myös San Franciscoon, Los Angelesiin ja Kanadaan. Argentiinassa näytelmä sai ensi-iltansa vuonna 1931. Japanissa, Tokiossa, näytelmä debytoi vuonna 1924. Venäjälle näytelmä levisi myös vuoden 1924 aikana. Australian Sydneyssa ja Melbournessa R.U.R. sai ensi-iltansa vuonna 1925. Israelissa näytelmä esitettiin vuonna 1930.
Pohjoismaissa näytelmään tartuttiin vuonna 1924: Oslon ja Tukholman ensi-illat olivat lokakuussa. Suomen ensiesityksensä R.U.R sai Viipurin teatterissa vuonna 1924 nimellä W.Y.R:, joka perustuu saksankieliseen käännökseen Werstands Universal Robots, suom. Werstandin Yleismaailmalliset Roboterit. Näytelmää on esitetty myös Kansallisteatterissa vuonna 1928.
Yleisradion kuunnelmasovituksena R.U.R. on kuultu ensimmäisen kerran 1940-luvulla Markus Raution ohjaamana. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole tarkempia tietoja tai äänitettä tallessa.
Lähteet:
• Čapek, Karel: R.U.R. Kollektivni drama o vstupni komedii a trech dejstvich. (1966) Československy spisovatel, Praha 1966.
• Čapek, Karel: R.U.R. Rossum's Universal Robots: kollektiivinen draama, jossa on alkukomedia ja kolme näytöstä. Tsekinkielisestä alkuteoksesta R.U.R. Rossum’s Universal Robots. Kollektivni drama o vstupni komedii a trech dejstvich, 1920, suomentanut ja jälkisanoin varustanut Eero Balk. Savukeidas, 2009.
• Kielinen, Tanja (2004): Karel Čapek. Teoksessa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1, toim. Sisättö, Vesa ja Jermman, Toni. BTJ-kustannus 2004.
• R.U.R. (Raison's Universal Robots) suom. Jalo Kalima (1936) Teoksessa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5: Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, toim. V.K. Trast. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1936.
