Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

Karl Marx, käsitelty kuva
Karl Marx, käsitelty kuva Karl Marx

Rautatie, puhelin, radio, auto, lentokone, hehkulamppu, sähkömoottori, polttomoottori, röntgensäteily, radioaktiivisuus. Nämä kaikki keksittiin 1800-luvulla.

Monesti ajatellaan, että meidän nykyinen elämänmenomme perustuu pitkälti 1900-luvulla kehitettyihin ja keksittyihin asioihin, mutta 1900-luku ei olisi ollut sellainen kuin oli ilman 1800-luvun monenkirjavia tapahtumia.

1800-luku oli hurjaa aikaa. Se oli voimakkaan teollistumisen ja yhä nopeampien muutosten aikaa. Se oli kiehunnan, kuohunnan ja vallankumousten aikaa. Se oli uusien ja yllättävien ajatusten aikaa. 1800-luvulla löydettiin yli puolet tunnetuista alkuaineista ja kehitettiin alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. 1800-luvulla löydettiin perinnöllisyyden lait ja esitettiin teoria evoluutiosta. 1800-luvulla alettuiin puhua työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriidasta, alettiin puhua työläisistä ja taistelusta, esitettiin ajatukset sosialismista, kommunismista, kapitalismista ja pääomasta.

1800-luku oli teollisen vallankumouksen aikaa. Se muutti eurooppalaisen yhteiskunnan rakennetta, kun väestö siirtyi maataloudesta teollisuuteen, maalta kaupunkeihin. Syntyi niin kutsuttu teollisuustyöväestö, paljon ongelmia ja ristiriitoja. Kaikkialla oli rauhatonta.

1848 oli Euroopan hullu vuosi. Tuon vuoden aikana monissa Euroopan maissa syttyi vallankumouksia ja leimahti väkivaltaisia kapinoita. Tapahtumien vyöryä ruokkivat liberalismin, sosialismin ja nationalismin aatteet. Samana vuonna, tapahtumien keskellä, Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat Kommunistisen manifestin. Siinä kyseenalaistettiin vallinneen kapitalistisen talousjärjestelmän periaatteet.

Manifestissa kuvaillaan, kuinka kapitalismin kehitys tulee väistämättä johtamaan työväenluokan tekemään vallankumoukseen, jonka jälkeen sosialismi ja kommunismi syrjäyttävät kapitalismin. Ja siinähän se jo oli pähkinänkuoressa: Karl Marxin ajatusten ydin.

Yhteiskuntafilosofi Karl Marxin syntymästä tuli vuonna 2018 kuluneeksi 200 vuotta. Joku voisi tietysti kysyä, että miksei tuota Marxia jo voisi unohtaa, johan reaalisosialismi on romahtanut ja on varsin selvästi nähty, mihin hänen ajatuksensa ovat johtaneet. Tai mihin ne eivät ainakaan ole johtaneet. Onko tuollaisilla ajatuksilla ja teorioilla enää mitään tekemistä nykyajan kanssa?

Erään vastauksen antaa professori Sixten Korkman, joka sanoo, että Karl Marx on nyt ja ikuisesti ajankohtainen. Hän sanoo Marxin olevan kaikkien aikojen radikaali, jonka näkemykset kirvoittavat pohtimaan eri käsitteiden ja ilmiöiden perimmäistä merkitystä. Sixten Korkman sanoo, että Marx kehitti kokonaisvaltaisen, koko yhteiskuntaa ja sen historiaa kattavan tarkastelun ja vision. Eikä Korkman suinkaan ole ainoa nykyajan taloustieteilijöistä tai muista tutkijoista, jotka ovat sitä mieltä, että Marxilla on edelleen asiaa.

Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi Karl Marx's 200th, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista.

Kuten tiedämme, kapitalismi on taloudellinen järjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa, eivätkä esimerkiksi valtion omistuksessa ja hallinnassa. Kapitalismissa pääoma on kertynyt ja keskittynyt suhteellisen pienelle omistajien joukolle, ja suuri enemmistö väestöstä työskentelee näille omistajille palkkaa vastaan, siis tekee palkkatyötä. Meidän nykyistä kapitalismiamme voidaan itse asiassa kutsua sekataloudeksi, yhdistelmäksi sekä yksityistä että julkista omistamista ja hallintaa.

1800-luvulla Karl Marxin aikaan asiat olivat toisin. Marx näki ja koki kuinka feodalismi muuttui kapitalismiksi, kuinka teollinen vallankumous muutti agraariyhteiskunnan tehdastyöläisten yhteiskunnaksi. Hän näki kuinka työläisten työn tulokset muuttuivat kapitalistin omaisuudeksi. Tästä kaikesta hän kirjoitti.

Hän oli radikaali. Hän oli ajattelija, tutkija ja teoreetikko, jonka ajatuksista kaikki eivät pitäneet. Karl Marx eli suurimman osan aikuisikäänsä maanpaossa. Hän syntyi Preusissa, nykyisen Saksan alueella, vuonna 1818. Hän joutui jo 24-vuotiaana poistumaan kotimaastaan kirjoitustensa johdosta. Hänen kirjoituksiaan pidettiin röyhkeinä ja sensuuriviranomaíset lakkauttivat lehden, jossa hänen kirjoituksiaan oli julkaistu.

Marx muutti 24-vuotiaana maanpakoon Pariisiin, mutta vain parin vuoden kuluttua Ranskan sisäministeriö päätti karkottaa hänet maasta. Marx siirtyi Belgiaan, ja muutaman vuoden päästä hän sai maastakarkotusmääräyksen. Aikaa poistumiseen oli yksi vuorokausi. Marx siirtyi ensin takaisin Ranskaan ja sen jälkeen takaisin Saksaan. Hän asettui Kölniin, vasta perustetun sanomalehden päätoimittajaksi. Pian hänet pidätettiin. Häntä syytettiin virkamiehen halveksimisesta. Lehti lakkautettiin.

Pian Marx oli oikeudessa, syytettynä kapinaan yllyttämisestä. Hänen oli jälleen lähdettävä maanpakoon. Hän muutti Ranskaan, ja sai melkeinpä saman tien sisäministeriöstä karkotusmääräyksen. Hän suunnitteli muuttavansa Sveitsiin, mutta Sveitsi epäsi häneltä maahan pääsyn. Niinpä hän päätti muuttaa Iso-Britanniaan, Lontooseen.

Kun Karl Marx saapui Lontooseen vuonna 1849, kaupunki oli todellinen metropoli. Se kasvoi hallitsemattomasti, teollisen vallankumouksen pyörteessä. Lontoota ympäröivät viheralueet muuttuivat vauhdilla työläisten asuinalueiksi. Lontoossa oli lähes kolme miljoonaa asukasta. Lontoo oli teollisuustyöläisten, köyhyyden, kurjuuden, slummien ja ahtauden kaupunki. Lontoo oli sosiaalisten ongelmien kaupunki.

Lontoossa syntyi se kirja, josta Karl Marx ehkä parhaiten tunnetaan: Das Kapital, Pääoma. Se ei ollut mikään välitön kirjallinen sensaatio. Kirjan ensipainos oli tuhat kappaletta ja palkkio lähes nimellinen. Mutta silti kirja ja sen kirjoittaja huomattiin. Kun Karl Marx anoi Britannian kansalaisuutta, hänen anomuksensa hylättiin. Perusteluiksi oli kirjattu: "agitaattori ja kommunististen aatteiden esitaistelija".

Kommunismista ei siis pidetty. Sitä myös pelättiin. Kommunismi kun pyrki luokattomaan, tasa-arvoiseen ja yhteisomistukseen perustuvaan yhteiskuntaan. Tuon kaltaisia ajatuksia yhteiskunnasta oli esitetty jo antiikin Kreikassa, ja esimerkiksi 1600-luvun puolivälissä Englannin sisällissodan aikaan, mutta vasta 1700-luvun valistusaate ja teollinen vallankumous synnyttivät nämä ajatukset uusina ja entistä voimakkaampina. Karl Marx oli sitä mieltä, että jokaisen aikakauden ja yhteiskunnan tuli itse muodostaa oma suhteensa kommunismiin ja rakentaa yhteiskunta kulloisenkin ajan ja tilanteen mukaan. Hän sanoi, ettei ollut halukas kirjoittamaan mitään reseptejä tulevaisuuden keittiöihin.

Pääomassaan Karl Marx esitti sen käsitteen, josta hänet monesti tunnetaan: lisäarvo. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että työntekijän tekemän työn arvo on suurempi kuin hänelle työstä maksettava palkka. Tai toisinpäin: työntekijän saama palkka on aina pienempi hänen tekemänsä työn arvo. Tästä syntyy lisäarvo. Se on se osuus, jonka kapitalisti pitää itsellään. Se on se osuus, joka lisää hänen omaisuutensa arvoa. Se on se, joka rikastuttaa häntä. Päivästä päivään, työvuorosta toiseen. Näin sanoi Karl Marx.

Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän se mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Ja aivan vakavassa hengessä.

Ne, jotka tuntevat Pääoman ja muut Marxin kirjoitukset paremmin sanovat monesti, että Marx on väärinymmärretty tai että hänen kirjoituksiaan on tulkittu ja sovellettu väärin. Jotkut jopa sanovat, että niitä on vääristelty ja käytetty väärin.

Sanotaan esimerkiksi, että virallinen marxismi-leninismi on tarkoitushakuisesti vääristänyt Marxin ajatuksia. Ja kun homma kerran luiskahtaa väärille raiteille, se on menoa. No, mehän tiedämme kuinka monella taholla on käynyt.

Totta on, että Marxiin suhtaudutaan nykyisin hyvin eri tavalla, kuin esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen Suomessa. Tutkijat sanovat, että Marxin ajatukset palkkatyöstä ja taloudellisesta kehityksestä ovat edelleen pohtimisen arvoisia. Nykyään sekä raha että rahan arvoinen data keskittyvät yhä suuremmille ja harvemmille tahoille.

Joku sanoi, että Marx ei yhtään ihmettelisi Facebookin ja Googlen kaltaisia jättiyrityksiä. Tai sitä, että vuonna 2017 yksi prosentti maailman väestöstä sai yli 80 prosenttia kaikesta maailmalla vuoden aikana luodusta varallisuudesta. Näin kertoi maailmanlaajuinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam raportissaan.

Kun puhutaan marxilaisuudesta, kannattaa muistaa, mitä Marx itse sanoi, kun hän 1870-luvun lopulla kuuli kuinka ryhmä ranskalaisia sosialisteja oli alkanut kutsua itseään marxilaisiksi. Hän sanoi, että jos he ovat marxilaisia, tiedän että minä en ainakaan ole.

AVARUUSROMUA 12.8.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
AGF: Capitalism crashed - Karl Marx RMX (Karl Marx's 200th!)
ANDREAS REIHSE: Antikapitalist (Karl Marx's 200th!)
AIDAN BAKER: Sommerhaus (Karl Marx's 200th!)
ME RAABENSTEIN: Language is a Spy (Karl Marx's 200th!)
HANS CASTRUP: Produktiv.Kräfte (Karl Marx's 200th!)
YR LOVELY DEAD MOON: Kali (Karl Marx's 200th!)
MARC WEISER: Kapital (Karl Marx's 200th!)
JENS PAULY: Erinnern_rework (Karl Marx's 200th!)
DOMINIKA JERKIC: Form - Auflösung des Bestehenden (Karl Marx's 200th!)
PORYA HATAMI: Senior's "Last Hour" (Karl Marx's 200th!)

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri