Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

Karl Marx, käsitelty kuva
Karl Marx, käsitelty kuva Karl Marx

Rautatie, puhelin, radio, auto, lentokone, hehkulamppu, sähkömoottori, polttomoottori, röntgensäteily, radioaktiivisuus. Nämä kaikki keksittiin 1800-luvulla.

Monesti ajatellaan, että meidän nykyinen elämänmenomme perustuu pitkälti 1900-luvulla kehitettyihin ja keksittyihin asioihin, mutta 1900-luku ei olisi ollut sellainen kuin oli ilman 1800-luvun monenkirjavia tapahtumia.

1800-luku oli hurjaa aikaa. Se oli voimakkaan teollistumisen ja yhä nopeampien muutosten aikaa. Se oli kiehunnan, kuohunnan ja vallankumousten aikaa. Se oli uusien ja yllättävien ajatusten aikaa. 1800-luvulla löydettiin yli puolet tunnetuista alkuaineista ja kehitettiin alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. 1800-luvulla löydettiin perinnöllisyyden lait ja esitettiin teoria evoluutiosta. 1800-luvulla alettuiin puhua työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriidasta, alettiin puhua työläisistä ja taistelusta, esitettiin ajatukset sosialismista, kommunismista, kapitalismista ja pääomasta.

1800-luku oli teollisen vallankumouksen aikaa. Se muutti eurooppalaisen yhteiskunnan rakennetta, kun väestö siirtyi maataloudesta teollisuuteen, maalta kaupunkeihin. Syntyi niin kutsuttu teollisuustyöväestö, paljon ongelmia ja ristiriitoja. Kaikkialla oli rauhatonta.

1848 oli Euroopan hullu vuosi. Tuon vuoden aikana monissa Euroopan maissa syttyi vallankumouksia ja leimahti väkivaltaisia kapinoita. Tapahtumien vyöryä ruokkivat liberalismin, sosialismin ja nationalismin aatteet. Samana vuonna, tapahtumien keskellä, Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat Kommunistisen manifestin. Siinä kyseenalaistettiin vallinneen kapitalistisen talousjärjestelmän periaatteet.

Manifestissa kuvaillaan, kuinka kapitalismin kehitys tulee väistämättä johtamaan työväenluokan tekemään vallankumoukseen, jonka jälkeen sosialismi ja kommunismi syrjäyttävät kapitalismin. Ja siinähän se jo oli pähkinänkuoressa: Karl Marxin ajatusten ydin.

Yhteiskuntafilosofi Karl Marxin syntymästä tuli vuonna 2018 kuluneeksi 200 vuotta. Joku voisi tietysti kysyä, että miksei tuota Marxia jo voisi unohtaa, johan reaalisosialismi on romahtanut ja on varsin selvästi nähty, mihin hänen ajatuksensa ovat johtaneet. Tai mihin ne eivät ainakaan ole johtaneet. Onko tuollaisilla ajatuksilla ja teorioilla enää mitään tekemistä nykyajan kanssa?

Erään vastauksen antaa professori Sixten Korkman, joka sanoo, että Karl Marx on nyt ja ikuisesti ajankohtainen. Hän sanoo Marxin olevan kaikkien aikojen radikaali, jonka näkemykset kirvoittavat pohtimaan eri käsitteiden ja ilmiöiden perimmäistä merkitystä. Sixten Korkman sanoo, että Marx kehitti kokonaisvaltaisen, koko yhteiskuntaa ja sen historiaa kattavan tarkastelun ja vision. Eikä Korkman suinkaan ole ainoa nykyajan taloustieteilijöistä tai muista tutkijoista, jotka ovat sitä mieltä, että Marxilla on edelleen asiaa.

Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi Karl Marx's 200th, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista.

Kuten tiedämme, kapitalismi on taloudellinen järjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa, eivätkä esimerkiksi valtion omistuksessa ja hallinnassa. Kapitalismissa pääoma on kertynyt ja keskittynyt suhteellisen pienelle omistajien joukolle, ja suuri enemmistö väestöstä työskentelee näille omistajille palkkaa vastaan, siis tekee palkkatyötä. Meidän nykyistä kapitalismiamme voidaan itse asiassa kutsua sekataloudeksi, yhdistelmäksi sekä yksityistä että julkista omistamista ja hallintaa.

1800-luvulla Karl Marxin aikaan asiat olivat toisin. Marx näki ja koki kuinka feodalismi muuttui kapitalismiksi, kuinka teollinen vallankumous muutti agraariyhteiskunnan tehdastyöläisten yhteiskunnaksi. Hän näki kuinka työläisten työn tulokset muuttuivat kapitalistin omaisuudeksi. Tästä kaikesta hän kirjoitti.

Hän oli radikaali. Hän oli ajattelija, tutkija ja teoreetikko, jonka ajatuksista kaikki eivät pitäneet. Karl Marx eli suurimman osan aikuisikäänsä maanpaossa. Hän syntyi Preusissa, nykyisen Saksan alueella, vuonna 1818. Hän joutui jo 24-vuotiaana poistumaan kotimaastaan kirjoitustensa johdosta. Hänen kirjoituksiaan pidettiin röyhkeinä ja sensuuriviranomaíset lakkauttivat lehden, jossa hänen kirjoituksiaan oli julkaistu.

Marx muutti 24-vuotiaana maanpakoon Pariisiin, mutta vain parin vuoden kuluttua Ranskan sisäministeriö päätti karkottaa hänet maasta. Marx siirtyi Belgiaan, ja muutaman vuoden päästä hän sai maastakarkotusmääräyksen. Aikaa poistumiseen oli yksi vuorokausi. Marx siirtyi ensin takaisin Ranskaan ja sen jälkeen takaisin Saksaan. Hän asettui Kölniin, vasta perustetun sanomalehden päätoimittajaksi. Pian hänet pidätettiin. Häntä syytettiin virkamiehen halveksimisesta. Lehti lakkautettiin.

Pian Marx oli oikeudessa, syytettynä kapinaan yllyttämisestä. Hänen oli jälleen lähdettävä maanpakoon. Hän muutti Ranskaan, ja sai melkeinpä saman tien sisäministeriöstä karkotusmääräyksen. Hän suunnitteli muuttavansa Sveitsiin, mutta Sveitsi epäsi häneltä maahan pääsyn. Niinpä hän päätti muuttaa Iso-Britanniaan, Lontooseen.

Kun Karl Marx saapui Lontooseen vuonna 1849, kaupunki oli todellinen metropoli. Se kasvoi hallitsemattomasti, teollisen vallankumouksen pyörteessä. Lontoota ympäröivät viheralueet muuttuivat vauhdilla työläisten asuinalueiksi. Lontoossa oli lähes kolme miljoonaa asukasta. Lontoo oli teollisuustyöläisten, köyhyyden, kurjuuden, slummien ja ahtauden kaupunki. Lontoo oli sosiaalisten ongelmien kaupunki.

Lontoossa syntyi se kirja, josta Karl Marx ehkä parhaiten tunnetaan: Das Kapital, Pääoma. Se ei ollut mikään välitön kirjallinen sensaatio. Kirjan ensipainos oli tuhat kappaletta ja palkkio lähes nimellinen. Mutta silti kirja ja sen kirjoittaja huomattiin. Kun Karl Marx anoi Britannian kansalaisuutta, hänen anomuksensa hylättiin. Perusteluiksi oli kirjattu: "agitaattori ja kommunististen aatteiden esitaistelija".

Kommunismista ei siis pidetty. Sitä myös pelättiin. Kommunismi kun pyrki luokattomaan, tasa-arvoiseen ja yhteisomistukseen perustuvaan yhteiskuntaan. Tuon kaltaisia ajatuksia yhteiskunnasta oli esitetty jo antiikin Kreikassa, ja esimerkiksi 1600-luvun puolivälissä Englannin sisällissodan aikaan, mutta vasta 1700-luvun valistusaate ja teollinen vallankumous synnyttivät nämä ajatukset uusina ja entistä voimakkaampina. Karl Marx oli sitä mieltä, että jokaisen aikakauden ja yhteiskunnan tuli itse muodostaa oma suhteensa kommunismiin ja rakentaa yhteiskunta kulloisenkin ajan ja tilanteen mukaan. Hän sanoi, ettei ollut halukas kirjoittamaan mitään reseptejä tulevaisuuden keittiöihin.

Pääomassaan Karl Marx esitti sen käsitteen, josta hänet monesti tunnetaan: lisäarvo. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että työntekijän tekemän työn arvo on suurempi kuin hänelle työstä maksettava palkka. Tai toisinpäin: työntekijän saama palkka on aina pienempi hänen tekemänsä työn arvo. Tästä syntyy lisäarvo. Se on se osuus, jonka kapitalisti pitää itsellään. Se on se osuus, joka lisää hänen omaisuutensa arvoa. Se on se, joka rikastuttaa häntä. Päivästä päivään, työvuorosta toiseen. Näin sanoi Karl Marx.

Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän se mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Ja aivan vakavassa hengessä.

Ne, jotka tuntevat Pääoman ja muut Marxin kirjoitukset paremmin sanovat monesti, että Marx on väärinymmärretty tai että hänen kirjoituksiaan on tulkittu ja sovellettu väärin. Jotkut jopa sanovat, että niitä on vääristelty ja käytetty väärin.

Sanotaan esimerkiksi, että virallinen marxismi-leninismi on tarkoitushakuisesti vääristänyt Marxin ajatuksia. Ja kun homma kerran luiskahtaa väärille raiteille, se on menoa. No, mehän tiedämme kuinka monella taholla on käynyt.

Totta on, että Marxiin suhtaudutaan nykyisin hyvin eri tavalla, kuin esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen Suomessa. Tutkijat sanovat, että Marxin ajatukset palkkatyöstä ja taloudellisesta kehityksestä ovat edelleen pohtimisen arvoisia. Nykyään sekä raha että rahan arvoinen data keskittyvät yhä suuremmille ja harvemmille tahoille.

Joku sanoi, että Marx ei yhtään ihmettelisi Facebookin ja Googlen kaltaisia jättiyrityksiä. Tai sitä, että vuonna 2017 yksi prosentti maailman väestöstä sai yli 80 prosenttia kaikesta maailmalla vuoden aikana luodusta varallisuudesta. Näin kertoi maailmanlaajuinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam raportissaan.

Kun puhutaan marxilaisuudesta, kannattaa muistaa, mitä Marx itse sanoi, kun hän 1870-luvun lopulla kuuli kuinka ryhmä ranskalaisia sosialisteja oli alkanut kutsua itseään marxilaisiksi. Hän sanoi, että jos he ovat marxilaisia, tiedän että minä en ainakaan ole.

AVARUUSROMUA 12.8.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
AGF: Capitalism crashed - Karl Marx RMX (Karl Marx's 200th!)
ANDREAS REIHSE: Antikapitalist (Karl Marx's 200th!)
AIDAN BAKER: Sommerhaus (Karl Marx's 200th!)
ME RAABENSTEIN: Language is a Spy (Karl Marx's 200th!)
HANS CASTRUP: Produktiv.Kräfte (Karl Marx's 200th!)
YR LOVELY DEAD MOON: Kali (Karl Marx's 200th!)
MARC WEISER: Kapital (Karl Marx's 200th!)
JENS PAULY: Erinnern_rework (Karl Marx's 200th!)
DOMINIKA JERKIC: Form - Auflösung des Bestehenden (Karl Marx's 200th!)
PORYA HATAMI: Senior's "Last Hour" (Karl Marx's 200th!)

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.