Hyppää pääsisältöön

Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

robottihahmoja
robottihahmoja robotit

Erehdyttävästi ihmistä muistuttavat robotit tekevät ihmisen määräämiä töitä. Ne palvelevat ihmistä. Ne ovat orjia. Ne tulevat yhä tietoisemmiksi omasta kohtalostaan ja nousevat kapinaan. Yhtäkkiä ihmisellä on ongelma. Yhtäkkiä ihminen on vaarassa, jopa hengenvaarassa.

Kuulostaako tutulta? Elokuvassa Blade Runner (1982) ihmisen kaltaiset robotit, replikantit, työskentelevät maapallon ulkopuolella raskaissa ja vaarallisissa tehtävissä. Eräänä päivänä nämä ihmisen kopiot päättävät palata maapallolle vaatimaan oikeuksiaan. Ne haluavat elää ihmisarvoista elämää, maksoi mitä maksoi.

TV-sarjassa Westworld (2016-) ihmisen kaltaiset robotit työskentelevät western-henkisessä teemapuistossa. Nämä androidit alkavat tiedostaa oman olemassaolonsa, oman roolinsa ja nousevat kapinaan. Ne tahtovat tehdä mitä itse haluavat, eivät vain sitä mitä käsketään. Eivät vain sitä, mihin ne pakotetaan.

Karel Čapekin
näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat.

Čapekin
näytelmän robotit ovat aluksi haluttomia kapinoimaan, vaikka niitä siihen yllytetään. Kapinointi ei kiinnosta niitä. Vuosikymmenien mittaan tietoisuus herää ja eräänä päivänä robotit kyllästyvät olemaan komennettavina. Ne nousevat kapinaan.

Ne haluavat tulla ihmisen kaltaisiksi. "Teurastaminen ja alistaminen on välttämätöntä, jos tahtoo tulla ihmiseksi", toteaa kapinoiva robotti Radius. "Lukekaa vaikka historiankirjoista".

Teurastaminen ja alistaminen on välttämätöntä, jos tahtoo tulla ihmiseksi. Lukekaa vaikka historiankirjoista!― Kapinoiva robotti Radius

Vuonna 1965 Yleisradiolle tehty R.U.R. -kuunnelma on toki aikansa lapsi, mutta siinä on myös samoja ikuisuusarvoja kuin Čapekin alkuperäisessä tekstissä. Mikä tekee robotista robotin? Ja kääntäen: mikä tekee ihmisestä ihmisen? Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

R.U.R. -kuunnelma pitää sisällään enemmän kuin päällepäin näyttää. Jos 1920-luvulla kysyttiin, onko moraalisesti oikein rakentaa ihmisen kaltaisia olentoja orjiksi, voidaan nykyään esittää sama kysymys vieläkin painokkaammin. Ajatukset kulkevat kuin itsestään ihmisyyteen, ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin, eriarvoisuuteen, surkeisiin työoloihin, rasismiin ja nykyaikaiseen orjuuteen.

Monessa suhteessa asioiden voidaan sanoa olevan paremmin kuin sata vuotta sitten, mutta silti Karel Čapekin näytelmä nostaa pohdittavaksi sekä vanhoja että uusia ongelmia. Onko vierastyövoima valtiovallan erityisessä suojeluksessa? Mikä on siirtotyöläisten asema Euroopassa? Entä Yhdysvalloissa? Aasiassa? Ovatko robotiikka ja tekoälyn kehitys johtamassa entistä pahempaan massatyöttömyyteen? Onko robottien oikeuksista puhuminen turhaa, kun ihmisoikeudetkaan eivät ole kunnossa? Onko moraalisesti oikein käyttää tekoälyä valvomaan ihmistä?

R.U.R. -näytelmä syntyi toisen teollisen vallankumouksen jälkimainingeissa, ensimmäisen maailmansodan juuri vaiettua. Se syntyi koneellistumisen, rationalisoinnin, standardoinnin ja massatuotannon maailmaan. Se syntyi teollisuustyöväestön, työväenliikkeen ja kapitalistisen tuotantotavan ristipaineissa. Se syntyi maailmaan, johon oli helppo kuvitella orjuuden uusi muoto: robotit. Ehkä siksi näytelmän kansilehdellä lukee: Kaikki maailman robotit! Ihmisen valta on ohi! On syntynyt uusi maailma: robottien aikakausi! Eteenpäin!

  • DDR-taloon Helsingissä liittyy kiinnostavia ja haikeita muistoja

    DDR-talo tyhjeni yhdessä viikonlopussa.

    Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevassa vuonna 1956 rakennetussa talossa oli DDR:n lähetystön työntekijöiden asuntola. Kun Berliinin muuri murtui, talo tyhjeni yhdessä viikonlopussa. - Tässä talossa asuivat käsittääkseni alemmat lähetystövirkailijat. Roihuvuoressa oli muitankin DDR:n omistamia asuntoja.

  • Avaruusromua: Nuori mies alkaa tehdä musiikkia

    Hänellä on kasettinauhuri ja syntesoija.

    Eletään vuotta 1981. Music Television eli MTV aloittaa lähetyksensä. Yhdysvalloissa esitellään videopeli nimeltä Pac-Man. IBM julkistaa PC-kotitietokoneensa sekä MS-DOS -käyttöjärjestelmänsä. Suomen eniten katsotut elokuvat ovat Kadonneen aarteen metsästäjät, 007 - Erittäin salainen sekä Uuno Turhapuron aviokriisi. Japanilainen Nintendo julkaisee Donkey Kong -nimisen videopelin. Ranskassa eräs nuori mies intoilee Pink Floydista, Genesiksestä, Emerson Lake and Palmerista ja Klaus Schulzesta. Hänellä on kasettinauhuri ja hän alkaa tehdä musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nimesi on juhlan arvoinen

    Nimipäivien juhliminen on katoavaa kansanperinnettä.

    Haluaisitko herätä nimipäiväsi aamuna torvisoittoon ja lauluun? Naamiaisasuihin pukeutuneet ystäväsi heittäisivät sinut korkealle ilmaan hurraa-huutojen säestyksellä. Vastavuoroisesti sinulta odotettaisiin päivällä runsasta kestitystä, tai muuten olisi uhkana tulla heitetyksi sikolättiin. Nimipäiväjuhlien piirileikit ja tanssit jatkuisivat pelimannin säestyksellä seuraavaan aamuun asti.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • DDR-taloon Helsingissä liittyy kiinnostavia ja haikeita muistoja

    DDR-talo tyhjeni yhdessä viikonlopussa.

    Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevassa vuonna 1956 rakennetussa talossa oli DDR:n lähetystön työntekijöiden asuntola. Kun Berliinin muuri murtui, talo tyhjeni yhdessä viikonlopussa. - Tässä talossa asuivat käsittääkseni alemmat lähetystövirkailijat. Roihuvuoressa oli muitankin DDR:n omistamia asuntoja.

  • Avaruusromua: Nuori mies alkaa tehdä musiikkia

    Hänellä on kasettinauhuri ja syntesoija.

    Eletään vuotta 1981. Music Television eli MTV aloittaa lähetyksensä. Yhdysvalloissa esitellään videopeli nimeltä Pac-Man. IBM julkistaa PC-kotitietokoneensa sekä MS-DOS -käyttöjärjestelmänsä. Suomen eniten katsotut elokuvat ovat Kadonneen aarteen metsästäjät, 007 - Erittäin salainen sekä Uuno Turhapuron aviokriisi. Japanilainen Nintendo julkaisee Donkey Kong -nimisen videopelin. Ranskassa eräs nuori mies intoilee Pink Floydista, Genesiksestä, Emerson Lake and Palmerista ja Klaus Schulzesta. Hänellä on kasettinauhuri ja hän alkaa tehdä musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nimesi on juhlan arvoinen

    Nimipäivien juhliminen on katoavaa kansanperinnettä.

    Haluaisitko herätä nimipäiväsi aamuna torvisoittoon ja lauluun? Naamiaisasuihin pukeutuneet ystäväsi heittäisivät sinut korkealle ilmaan hurraa-huutojen säestyksellä. Vastavuoroisesti sinulta odotettaisiin päivällä runsasta kestitystä, tai muuten olisi uhkana tulla heitetyksi sikolättiin. Nimipäiväjuhlien piirileikit ja tanssit jatkuisivat pelimannin säestyksellä seuraavaan aamuun asti.

  • Avaruusromua: Musiikki on kuin tutkimusmatka

    RMI uskoo asiaansa ja on valmis ottamaan riskejä.

    Minä uskon siihen, että jos antautuu soittamaan useiden kymmenien minuuttien minuutin mittaisia esityksiä, se osoittaa, että uskoo asiaansa ja on valmis ottamaan riskejä. Näin sanoo Radio Massacre International -yhtyeen kosketinsoittaja Steve Dinsdale. Hän ja hänen yhtyetoverinsa ovat aina uskoneet improvisaatioon. He ovat sitä mieltä, että tällä tavoin syntynyt musiikki on kuin tutkimusmatka. Musiikki antaa mahdollisuuden löytää ääniä, joita ei ehkä enää koskaan löydä uudelleen. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Mua edelleen itkettää joskus, kun kaivan avaimet laukusta ja avaan kotioven" – Hima & Stradan kaupunkikierrokset lisäävät ymmärrystä asunnottomuudesta

    Oppaat kertovat tarinoita pääkaupungin kaduilta.

    Hima & Stradan asunnottomuutta kokeneet katuoppaat kertovat, mitä kaikkea Helsingin kaduilla tapahtuu ja mitä kaikkea kiireiseltä kulkijalta jää ehkä huomaamatta. Toisenlainen kaupunkikierros avaa uuden näkökulman tuttuunkin ympäristöön. Tässä Poitsun ja Paulan kierroksilla kuultua.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.