Hyppää pääsisältöön

Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen
filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen Kuva: Raili Tuikka kirjastokaista

Kirjailija, filosofi, kääntäjä Torsti Lehtinen on kirjoittanut lukuisia romaaneja, filosofisia teoksia, näytelmiä, käsikirjoituksia sekä suomentanut erityisesti tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin teoksia. Lehtinen syntyi vuonna 1942 Helsingissä työläisvanhempien lapseksi. Lapsuus Kalliossa Kolmannen linjan köyhässä kodissa oli vaikea. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Äiti joutui vankilaan mustan pörssin kaupan takia ja Torsti vietiin lastenkotiin.

Torsti Lehtisen isä sairasti tuberkuloosia ja lääkitsi itseään morfiinilla sillä seurauksella, että hänestä tuli narkomaani. Hän myös trokasi viinaa Torstin äidin kanssa ja meno asunnossa oli levotonta. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Lastenkodissa hän joutui heti elämään peräti vuoden ajan eristettynä, koska hänellä epäiltiin tuberkuloosia. Pelastajaksi tuli Torstin varakas täti, joka onnistui tutkituttamaan pojan erikoislääkärillä, joka totesi, että kyseessä ei ole tuberkuloosi vaan tulehdus, joka ei tartu.

Torsti siirrettiin pian parempaan lastenkotiin, mistä hän kuitenkin halusi koko ajan karata, koska kaipaus kotiin oli niin kova. Karkausyrityksiä torjuttiin sitomalla pieni poika nahkaremmeillä sänkyynsä. Torstin täti sai lopulta neuvoteltua sosiaaliviranomaisten kanssa niin, että Torsti sijoitettiin hänen kotiinsa muutamaksi vuodeksi, kunnes äiti saisi asiansa kuntoon. Tädin kotona Torsti sai kokea tasapainoista arkea, mutta toisaalta paikka ei tuntunut kodilta. Hän eli siellä muukalaisena ja odotti vain pääsevänsä oman äidin luo.

Lopulta tuo odotettu päivä koitti ja Torsti saattoi muuttaa takaisin kotiin. Elämä kotona ei kuitenkaan sujunut. Äidin uusi aviomies alkoholisoitui nopeasti ja oli lisäksi väkivaltainen. Torsti sai pian tarpeekseen ja lähti kotoa, ensin irtolaiseksi Helsingin kaduille, sitten Eurooppaan. Ruotsissa ja Tanskassa Torsti teki monenlaisia hanttihommia, muun muassa seilasi merillä. Elämä oli boheemia ja säännöistä piittaamatonta. Eksistentialistista ahdistusta tuli lääkittyä erilaisilla päihteillä. Pikkurikosten takia Torsti joutui kaltereidenkin taakse pariin otteeseen.

Kirjat pelastivat alamäeltä

Tanskan vuosina Torsti Lehtisen tuli myös opittua tanskan kieli ja koluttua Kööpenhaminan kaupunginkirjasto ja kuninkaallinen kirjasto. Jostain alkoikin orastaa ymmärrys siitä, että kirjat ja opiskelu voisivat olla tie ylöspäin hanttihommista. Olihan toinen vaihtoehto jatkaa epämääräistä haahuilua ja elää päihteiden ja alamaailman keskellä. Kirjastot olivat olleet Torstille jo lapsuudessa henkireikä, josta mennä hakemaan aistimuksia toisenlaisista maailmoista. Nyt hän alkoi kuitenkin lukea määrätietoisemmin kirjaston kirjoja, sitten hän päätti mennä iltalukioon ja lopulta yliopistoon.

Yliopistossa hän hakeutui yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja päätyi sitä kautta töihin Nokialle ohjelmistoasiantuntijaksi. Työ oli aluksi mielenkiintoista, mutta jossain vaiheessa Torsti tajusi, että hänen sydämensä ei ollut siinä mukana. Hän halusi töihin, jotka koki merkityksellisemmäksi. Sellainen työ löytyi koulusta. Hän toimi vuosia tarkkailuluokanopettajana ja huumetyöntekijänä Ruotsissa ja Suomessa.

Torsti Lehtinen on nyt jo 40 vuotta elättänyt itsensä akateemisilla töillä: luennoimalla, kirjoittamalla, tutkimalla, kääntämällä, opettamalla. Vastapainoksi kirjailijan yksinäiselle puurtamiselle hän vetää kulttuurimatkoja Eurooppaan ja kirjoituskursseja Valamossa. Hän saa voimaa ihmisten kohtaamisesta.

Yksikin ihminen voi riittää selviytymiseen

Miten on mahdollista, että traumaattisesta lapsuudesta pystyy nousemaan akateemiseen maailmaan, tasapainoiseksi ihmiseksi, hyväksi isäksi? Torsti Lehtinen on sitä mieltä, että ihminen voi selvitä mistä vain, mikäli hänellä on yksikin ihminen, joka on aina varauksetta tämän puolella. Hänellä tämä ihminen oli äiti, joka vaikeuksistaan huolimatta ei koskaan kääntänyt hänelle selkäänsä. Jos ei ole yhtäkään ihmistä tukemassa, silloin on jo vaikeaa selvitä.

Torsti Lehtinen on pyrkinyt elämään niin, että hänen jälkikasvunsa ei joutuisi maksamaan edellisten polvien tekoja. Hänellä on seitsemän lasta, joista viisi on syntynyt nykyisessä avioliitossa, kaksi kahdesta aiemmasta liitosta.

– Olen ollut isänä fyysisesti läsnä, mutta valitettavan usein henkisesti poissa, koska olen keskittynyt kirjoittamiseen, mutta minulla on periaate, että ’syön kuormasta’ eli pyrin siihen, että yritän olla kaatamatta menneisyyden taakkaa aivan sellaisenaan jälkipolven niskaan. Jossain määrin olen onnistunut. Lapsillani on paljon paremmat lähtökohdat elämään kuin mitä minulla aikoinaan oli. Meillä on läheiset suhteet, hän iloitsee

Miksi olemme täällä?

Elämän merkityksellisyys, olemassa olon merkitys, kaiken tarkoitus. Niitä asioita Torsti Lehtinen halusi selvittää vaihtaessaan yliopistossa valtiotieteet filosofiaan ja teologiaan. Filosofian laitoksella Torsti Lehtinen muisti, että oli Kööpenhaminan vuosinaan lukenut paljon Kierkegaardin teoksia ja hän ehdotti
tutkimusalakseen tätä tanskalaista filosofia, jota vielä siihen aikaan ei osattu Suomessa arvostaa. Sittemmin arvostus on toki noussut ja Lehtisestä tuli yksi Suomen merkittävimmistä Kierkegaardin tuntijoista. Hänellä oli tekeillä väitöskirjakin Kierkegaardista, mutta aineisto tuhoutui kotitalon homevauriossa.

Kierkegaardin tuotannossa keskitytään paljon pohtimaan yksilön suhdetta kristinuskoon ja Jumalaan. Samoja kysymyksiä Lehtinen on miettinyt koko ikänsä. Hän on päätynyt kristityksi, koska kokee, että silloin hänen elämässään on olemassa toivon elementti.

– Toinen vaihtoehto on se, että elämän tarkoitus on vain hortoilla kohti hautaa ja se on siinä. Haluan kuitenkin toivoa, että elämää hallitsevista voimista – rakkaudesta ja kuolemasta – rakkaus voittaisi.

Nykyään hän on ortodoksisen kirkon jäsen, koska häntä viehättää kirkon tapa olla julistamatta ja saarnaamatta mitään, tapa olla selittämättä mysteeriota.

– Siellä ei puhuta Jumalasta mitään, siellä vain rukoillaan. Minä olen puhunut itseni väsyksiin, spekuloinut teologisilla kysymyksillä kyllästymiseen asti. Ortodoksisessa kirkossa saa vain olla.

Kiitollisuus kaikesta

Viimeiset parikymmentä vuotta Lehtinen on elänyt vaimonsa kanssa Kalliossa, palannut takaisin lapsuutensa tutuille kaduille. Takana on vuosia kuudessa eri maassa, neljälläkymmenellä eri paikkakunnalla. Kallio on kuitenkin rakkain paikka. Lapsuutensa värikkäät ja kovat vuodet hän on dokumentoinut esikoisromaanissaan 'Kun päättyy pitkäsilta' (Karisto 1992). Torsti Lehtinen haluaa vaalia elämänsä hyviä muistoja. Ja niistä huonoistakin voi aina ammentaa elämänkokemuslaariinsa arvokkaita asioita.

Lastenkodin eristysaikana hän oppi sietämään yksinäisyyttä. Tämä on tuonut syvyyttä itsetuntemukseen ja sitä kautta ihmissuhteisiin. Torsti Lehtinen on sanonut, että vain kaksi yksinäisyyden tuntevaa ihmistä voi todella liittyä toisiinsa. Lastenkodin ”vankilassa” ja myöhemmin oikeassa vankilassa puolestaan kehittyi voimakas kaipuu vapauteen. Henkisen vapaudenkaipuun hän käänsi voimakseen opiskelemalla filosofiaa yliopistossa ja ryhtymällä vapaaksi kirjailijaksi.

– Jos jotain olen elämässä oppinut, niin kiitollisuuden. Olen kiitollinen joka ilta, kun menen nukkumaan puhtaiden lakanoiden väliin omaan huoneeseeni, eikä minun tarvitse pelätä sitä, että teollisuusvartija tulee aamuyöstä potkimaan minut ylös kuten nuoruuteni irtolaisvuosina tapahtui nukkuessani satamakonteissa. Olen kiitollinen, kun aamulla avaan oven ja näen kalliolaisen maiseman, jonka jokainen katu ja kivi puhuu lapsuudestani tuttua kieltä, hän sanoo.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.