Hyppää pääsisältöön

Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen
filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen Kuva: Raili Tuikka kirjastokaista

Kirjailija, filosofi, kääntäjä Torsti Lehtinen on kirjoittanut lukuisia romaaneja, filosofisia teoksia, näytelmiä, käsikirjoituksia sekä suomentanut erityisesti tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin teoksia. Lehtinen syntyi vuonna 1942 Helsingissä työläisvanhempien lapseksi. Lapsuus Kalliossa Kolmannen linjan köyhässä kodissa oli vaikea. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Äiti joutui vankilaan mustan pörssin kaupan takia ja Torsti vietiin lastenkotiin.

Torsti Lehtisen isä sairasti tuberkuloosia ja lääkitsi itseään morfiinilla sillä seurauksella, että hänestä tuli narkomaani. Hän myös trokasi viinaa Torstin äidin kanssa ja meno asunnossa oli levotonta. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Lastenkodissa hän joutui heti elämään peräti vuoden ajan eristettynä, koska hänellä epäiltiin tuberkuloosia. Pelastajaksi tuli Torstin varakas täti, joka onnistui tutkituttamaan pojan erikoislääkärillä, joka totesi, että kyseessä ei ole tuberkuloosi vaan tulehdus, joka ei tartu.

Torsti siirrettiin pian parempaan lastenkotiin, mistä hän kuitenkin halusi koko ajan karata, koska kaipaus kotiin oli niin kova. Karkausyrityksiä torjuttiin sitomalla pieni poika nahkaremmeillä sänkyynsä. Torstin täti sai lopulta neuvoteltua sosiaaliviranomaisten kanssa niin, että Torsti sijoitettiin hänen kotiinsa muutamaksi vuodeksi, kunnes äiti saisi asiansa kuntoon. Tädin kotona Torsti sai kokea tasapainoista arkea, mutta toisaalta paikka ei tuntunut kodilta. Hän eli siellä muukalaisena ja odotti vain pääsevänsä oman äidin luo.

Lopulta tuo odotettu päivä koitti ja Torsti saattoi muuttaa takaisin kotiin. Elämä kotona ei kuitenkaan sujunut. Äidin uusi aviomies alkoholisoitui nopeasti ja oli lisäksi väkivaltainen. Torsti sai pian tarpeekseen ja lähti kotoa, ensin irtolaiseksi Helsingin kaduille, sitten Eurooppaan. Ruotsissa ja Tanskassa Torsti teki monenlaisia hanttihommia, muun muassa seilasi merillä. Elämä oli boheemia ja säännöistä piittaamatonta. Eksistentialistista ahdistusta tuli lääkittyä erilaisilla päihteillä. Pikkurikosten takia Torsti joutui kaltereidenkin taakse pariin otteeseen.

Kirjat pelastivat alamäeltä

Tanskan vuosina Torsti Lehtisen tuli myös opittua tanskan kieli ja koluttua Kööpenhaminan kaupunginkirjasto ja kuninkaallinen kirjasto. Jostain alkoikin orastaa ymmärrys siitä, että kirjat ja opiskelu voisivat olla tie ylöspäin hanttihommista. Olihan toinen vaihtoehto jatkaa epämääräistä haahuilua ja elää päihteiden ja alamaailman keskellä. Kirjastot olivat olleet Torstille jo lapsuudessa henkireikä, josta mennä hakemaan aistimuksia toisenlaisista maailmoista. Nyt hän alkoi kuitenkin lukea määrätietoisemmin kirjaston kirjoja, sitten hän päätti mennä iltalukioon ja lopulta yliopistoon.

Yliopistossa hän hakeutui yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja päätyi sitä kautta töihin Nokialle ohjelmistoasiantuntijaksi. Työ oli aluksi mielenkiintoista, mutta jossain vaiheessa Torsti tajusi, että hänen sydämensä ei ollut siinä mukana. Hän halusi töihin, jotka koki merkityksellisemmäksi. Sellainen työ löytyi koulusta. Hän toimi vuosia tarkkailuluokanopettajana ja huumetyöntekijänä Ruotsissa ja Suomessa.

Torsti Lehtinen on nyt jo 40 vuotta elättänyt itsensä akateemisilla töillä: luennoimalla, kirjoittamalla, tutkimalla, kääntämällä, opettamalla. Vastapainoksi kirjailijan yksinäiselle puurtamiselle hän vetää kulttuurimatkoja Eurooppaan ja kirjoituskursseja Valamossa. Hän saa voimaa ihmisten kohtaamisesta.

Yksikin ihminen voi riittää selviytymiseen

Miten on mahdollista, että traumaattisesta lapsuudesta pystyy nousemaan akateemiseen maailmaan, tasapainoiseksi ihmiseksi, hyväksi isäksi? Torsti Lehtinen on sitä mieltä, että ihminen voi selvitä mistä vain, mikäli hänellä on yksikin ihminen, joka on aina varauksetta tämän puolella. Hänellä tämä ihminen oli äiti, joka vaikeuksistaan huolimatta ei koskaan kääntänyt hänelle selkäänsä. Jos ei ole yhtäkään ihmistä tukemassa, silloin on jo vaikeaa selvitä.

Torsti Lehtinen on pyrkinyt elämään niin, että hänen jälkikasvunsa ei joutuisi maksamaan edellisten polvien tekoja. Hänellä on seitsemän lasta, joista viisi on syntynyt nykyisessä avioliitossa, kaksi kahdesta aiemmasta liitosta.

– Olen ollut isänä fyysisesti läsnä, mutta valitettavan usein henkisesti poissa, koska olen keskittynyt kirjoittamiseen, mutta minulla on periaate, että ’syön kuormasta’ eli pyrin siihen, että yritän olla kaatamatta menneisyyden taakkaa aivan sellaisenaan jälkipolven niskaan. Jossain määrin olen onnistunut. Lapsillani on paljon paremmat lähtökohdat elämään kuin mitä minulla aikoinaan oli. Meillä on läheiset suhteet, hän iloitsee

Miksi olemme täällä?

Elämän merkityksellisyys, olemassa olon merkitys, kaiken tarkoitus. Niitä asioita Torsti Lehtinen halusi selvittää vaihtaessaan yliopistossa valtiotieteet filosofiaan ja teologiaan. Filosofian laitoksella Torsti Lehtinen muisti, että oli Kööpenhaminan vuosinaan lukenut paljon Kierkegaardin teoksia ja hän ehdotti
tutkimusalakseen tätä tanskalaista filosofia, jota vielä siihen aikaan ei osattu Suomessa arvostaa. Sittemmin arvostus on toki noussut ja Lehtisestä tuli yksi Suomen merkittävimmistä Kierkegaardin tuntijoista. Hänellä oli tekeillä väitöskirjakin Kierkegaardista, mutta aineisto tuhoutui kotitalon homevauriossa.

Kierkegaardin tuotannossa keskitytään paljon pohtimaan yksilön suhdetta kristinuskoon ja Jumalaan. Samoja kysymyksiä Lehtinen on miettinyt koko ikänsä. Hän on päätynyt kristityksi, koska kokee, että silloin hänen elämässään on olemassa toivon elementti.

– Toinen vaihtoehto on se, että elämän tarkoitus on vain hortoilla kohti hautaa ja se on siinä. Haluan kuitenkin toivoa, että elämää hallitsevista voimista – rakkaudesta ja kuolemasta – rakkaus voittaisi.

Nykyään hän on ortodoksisen kirkon jäsen, koska häntä viehättää kirkon tapa olla julistamatta ja saarnaamatta mitään, tapa olla selittämättä mysteeriota.

– Siellä ei puhuta Jumalasta mitään, siellä vain rukoillaan. Minä olen puhunut itseni väsyksiin, spekuloinut teologisilla kysymyksillä kyllästymiseen asti. Ortodoksisessa kirkossa saa vain olla.

Kiitollisuus kaikesta

Viimeiset parikymmentä vuotta Lehtinen on elänyt vaimonsa kanssa Kalliossa, palannut takaisin lapsuutensa tutuille kaduille. Takana on vuosia kuudessa eri maassa, neljälläkymmenellä eri paikkakunnalla. Kallio on kuitenkin rakkain paikka. Lapsuutensa värikkäät ja kovat vuodet hän on dokumentoinut esikoisromaanissaan 'Kun päättyy pitkäsilta' (Karisto 1992). Torsti Lehtinen haluaa vaalia elämänsä hyviä muistoja. Ja niistä huonoistakin voi aina ammentaa elämänkokemuslaariinsa arvokkaita asioita.

Lastenkodin eristysaikana hän oppi sietämään yksinäisyyttä. Tämä on tuonut syvyyttä itsetuntemukseen ja sitä kautta ihmissuhteisiin. Torsti Lehtinen on sanonut, että vain kaksi yksinäisyyden tuntevaa ihmistä voi todella liittyä toisiinsa. Lastenkodin ”vankilassa” ja myöhemmin oikeassa vankilassa puolestaan kehittyi voimakas kaipuu vapauteen. Henkisen vapaudenkaipuun hän käänsi voimakseen opiskelemalla filosofiaa yliopistossa ja ryhtymällä vapaaksi kirjailijaksi.

– Jos jotain olen elämässä oppinut, niin kiitollisuuden. Olen kiitollinen joka ilta, kun menen nukkumaan puhtaiden lakanoiden väliin omaan huoneeseeni, eikä minun tarvitse pelätä sitä, että teollisuusvartija tulee aamuyöstä potkimaan minut ylös kuten nuoruuteni irtolaisvuosina tapahtui nukkuessani satamakonteissa. Olen kiitollinen, kun aamulla avaan oven ja näen kalliolaisen maiseman, jonka jokainen katu ja kivi puhuu lapsuudestani tuttua kieltä, hän sanoo.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.