Hyppää pääsisältöön

Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen
filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen Kuva: Raili Tuikka kirjastokaista

Kirjailija, filosofi, kääntäjä Torsti Lehtinen on kirjoittanut lukuisia romaaneja, filosofisia teoksia, näytelmiä, käsikirjoituksia sekä suomentanut erityisesti tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin teoksia. Lehtinen syntyi vuonna 1942 Helsingissä työläisvanhempien lapseksi. Lapsuus Kalliossa Kolmannen linjan köyhässä kodissa oli vaikea. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Äiti joutui vankilaan mustan pörssin kaupan takia ja Torsti vietiin lastenkotiin.

Torsti Lehtisen isä sairasti tuberkuloosia ja lääkitsi itseään morfiinilla sillä seurauksella, että hänestä tuli narkomaani. Hän myös trokasi viinaa Torstin äidin kanssa ja meno asunnossa oli levotonta. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Lastenkodissa hän joutui heti elämään peräti vuoden ajan eristettynä, koska hänellä epäiltiin tuberkuloosia. Pelastajaksi tuli Torstin varakas täti, joka onnistui tutkituttamaan pojan erikoislääkärillä, joka totesi, että kyseessä ei ole tuberkuloosi vaan tulehdus, joka ei tartu.

Torsti siirrettiin pian parempaan lastenkotiin, mistä hän kuitenkin halusi koko ajan karata, koska kaipaus kotiin oli niin kova. Karkausyrityksiä torjuttiin sitomalla pieni poika nahkaremmeillä sänkyynsä. Torstin täti sai lopulta neuvoteltua sosiaaliviranomaisten kanssa niin, että Torsti sijoitettiin hänen kotiinsa muutamaksi vuodeksi, kunnes äiti saisi asiansa kuntoon. Tädin kotona Torsti sai kokea tasapainoista arkea, mutta toisaalta paikka ei tuntunut kodilta. Hän eli siellä muukalaisena ja odotti vain pääsevänsä oman äidin luo.

Lopulta tuo odotettu päivä koitti ja Torsti saattoi muuttaa takaisin kotiin. Elämä kotona ei kuitenkaan sujunut. Äidin uusi aviomies alkoholisoitui nopeasti ja oli lisäksi väkivaltainen. Torsti sai pian tarpeekseen ja lähti kotoa, ensin irtolaiseksi Helsingin kaduille, sitten Eurooppaan. Ruotsissa ja Tanskassa Torsti teki monenlaisia hanttihommia, muun muassa seilasi merillä. Elämä oli boheemia ja säännöistä piittaamatonta. Eksistentialistista ahdistusta tuli lääkittyä erilaisilla päihteillä. Pikkurikosten takia Torsti joutui kaltereidenkin taakse pariin otteeseen.

Kirjat pelastivat alamäeltä

Tanskan vuosina Torsti Lehtisen tuli myös opittua tanskan kieli ja koluttua Kööpenhaminan kaupunginkirjasto ja kuninkaallinen kirjasto. Jostain alkoikin orastaa ymmärrys siitä, että kirjat ja opiskelu voisivat olla tie ylöspäin hanttihommista. Olihan toinen vaihtoehto jatkaa epämääräistä haahuilua ja elää päihteiden ja alamaailman keskellä. Kirjastot olivat olleet Torstille jo lapsuudessa henkireikä, josta mennä hakemaan aistimuksia toisenlaisista maailmoista. Nyt hän alkoi kuitenkin lukea määrätietoisemmin kirjaston kirjoja, sitten hän päätti mennä iltalukioon ja lopulta yliopistoon.

Yliopistossa hän hakeutui yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja päätyi sitä kautta töihin Nokialle ohjelmistoasiantuntijaksi. Työ oli aluksi mielenkiintoista, mutta jossain vaiheessa Torsti tajusi, että hänen sydämensä ei ollut siinä mukana. Hän halusi töihin, jotka koki merkityksellisemmäksi. Sellainen työ löytyi koulusta. Hän toimi vuosia tarkkailuluokanopettajana ja huumetyöntekijänä Ruotsissa ja Suomessa.

Torsti Lehtinen on nyt jo 40 vuotta elättänyt itsensä akateemisilla töillä: luennoimalla, kirjoittamalla, tutkimalla, kääntämällä, opettamalla. Vastapainoksi kirjailijan yksinäiselle puurtamiselle hän vetää kulttuurimatkoja Eurooppaan ja kirjoituskursseja Valamossa. Hän saa voimaa ihmisten kohtaamisesta.

Yksikin ihminen voi riittää selviytymiseen

Miten on mahdollista, että traumaattisesta lapsuudesta pystyy nousemaan akateemiseen maailmaan, tasapainoiseksi ihmiseksi, hyväksi isäksi? Torsti Lehtinen on sitä mieltä, että ihminen voi selvitä mistä vain, mikäli hänellä on yksikin ihminen, joka on aina varauksetta tämän puolella. Hänellä tämä ihminen oli äiti, joka vaikeuksistaan huolimatta ei koskaan kääntänyt hänelle selkäänsä. Jos ei ole yhtäkään ihmistä tukemassa, silloin on jo vaikeaa selvitä.

Torsti Lehtinen on pyrkinyt elämään niin, että hänen jälkikasvunsa ei joutuisi maksamaan edellisten polvien tekoja. Hänellä on seitsemän lasta, joista viisi on syntynyt nykyisessä avioliitossa, kaksi kahdesta aiemmasta liitosta.

– Olen ollut isänä fyysisesti läsnä, mutta valitettavan usein henkisesti poissa, koska olen keskittynyt kirjoittamiseen, mutta minulla on periaate, että ’syön kuormasta’ eli pyrin siihen, että yritän olla kaatamatta menneisyyden taakkaa aivan sellaisenaan jälkipolven niskaan. Jossain määrin olen onnistunut. Lapsillani on paljon paremmat lähtökohdat elämään kuin mitä minulla aikoinaan oli. Meillä on läheiset suhteet, hän iloitsee

Miksi olemme täällä?

Elämän merkityksellisyys, olemassa olon merkitys, kaiken tarkoitus. Niitä asioita Torsti Lehtinen halusi selvittää vaihtaessaan yliopistossa valtiotieteet filosofiaan ja teologiaan. Filosofian laitoksella Torsti Lehtinen muisti, että oli Kööpenhaminan vuosinaan lukenut paljon Kierkegaardin teoksia ja hän ehdotti
tutkimusalakseen tätä tanskalaista filosofia, jota vielä siihen aikaan ei osattu Suomessa arvostaa. Sittemmin arvostus on toki noussut ja Lehtisestä tuli yksi Suomen merkittävimmistä Kierkegaardin tuntijoista. Hänellä oli tekeillä väitöskirjakin Kierkegaardista, mutta aineisto tuhoutui kotitalon homevauriossa.

Kierkegaardin tuotannossa keskitytään paljon pohtimaan yksilön suhdetta kristinuskoon ja Jumalaan. Samoja kysymyksiä Lehtinen on miettinyt koko ikänsä. Hän on päätynyt kristityksi, koska kokee, että silloin hänen elämässään on olemassa toivon elementti.

– Toinen vaihtoehto on se, että elämän tarkoitus on vain hortoilla kohti hautaa ja se on siinä. Haluan kuitenkin toivoa, että elämää hallitsevista voimista – rakkaudesta ja kuolemasta – rakkaus voittaisi.

Nykyään hän on ortodoksisen kirkon jäsen, koska häntä viehättää kirkon tapa olla julistamatta ja saarnaamatta mitään, tapa olla selittämättä mysteeriota.

– Siellä ei puhuta Jumalasta mitään, siellä vain rukoillaan. Minä olen puhunut itseni väsyksiin, spekuloinut teologisilla kysymyksillä kyllästymiseen asti. Ortodoksisessa kirkossa saa vain olla.

Kiitollisuus kaikesta

Viimeiset parikymmentä vuotta Lehtinen on elänyt vaimonsa kanssa Kalliossa, palannut takaisin lapsuutensa tutuille kaduille. Takana on vuosia kuudessa eri maassa, neljälläkymmenellä eri paikkakunnalla. Kallio on kuitenkin rakkain paikka. Lapsuutensa värikkäät ja kovat vuodet hän on dokumentoinut esikoisromaanissaan 'Kun päättyy pitkäsilta' (Karisto 1992). Torsti Lehtinen haluaa vaalia elämänsä hyviä muistoja. Ja niistä huonoistakin voi aina ammentaa elämänkokemuslaariinsa arvokkaita asioita.

Lastenkodin eristysaikana hän oppi sietämään yksinäisyyttä. Tämä on tuonut syvyyttä itsetuntemukseen ja sitä kautta ihmissuhteisiin. Torsti Lehtinen on sanonut, että vain kaksi yksinäisyyden tuntevaa ihmistä voi todella liittyä toisiinsa. Lastenkodin ”vankilassa” ja myöhemmin oikeassa vankilassa puolestaan kehittyi voimakas kaipuu vapauteen. Henkisen vapaudenkaipuun hän käänsi voimakseen opiskelemalla filosofiaa yliopistossa ja ryhtymällä vapaaksi kirjailijaksi.

– Jos jotain olen elämässä oppinut, niin kiitollisuuden. Olen kiitollinen joka ilta, kun menen nukkumaan puhtaiden lakanoiden väliin omaan huoneeseeni, eikä minun tarvitse pelätä sitä, että teollisuusvartija tulee aamuyöstä potkimaan minut ylös kuten nuoruuteni irtolaisvuosina tapahtui nukkuessani satamakonteissa. Olen kiitollinen, kun aamulla avaan oven ja näen kalliolaisen maiseman, jonka jokainen katu ja kivi puhuu lapsuudestani tuttua kieltä, hän sanoo.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?