Hyppää pääsisältöön

Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen
filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen Kuva: Raili Tuikka kirjastokaista

Kirjailija, filosofi, kääntäjä Torsti Lehtinen on kirjoittanut lukuisia romaaneja, filosofisia teoksia, näytelmiä, käsikirjoituksia sekä suomentanut erityisesti tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin teoksia. Lehtinen syntyi vuonna 1942 Helsingissä työläisvanhempien lapseksi. Lapsuus Kalliossa Kolmannen linjan köyhässä kodissa oli vaikea. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Äiti joutui vankilaan mustan pörssin kaupan takia ja Torsti vietiin lastenkotiin.

Torsti Lehtisen isä sairasti tuberkuloosia ja lääkitsi itseään morfiinilla sillä seurauksella, että hänestä tuli narkomaani. Hän myös trokasi viinaa Torstin äidin kanssa ja meno asunnossa oli levotonta. Poliisi ja sosiaalityöntekijät vierailivat vuorotellen paikalla. Isä kuoli, kun Torsti oli nelivuotias. Lastenkodissa hän joutui heti elämään peräti vuoden ajan eristettynä, koska hänellä epäiltiin tuberkuloosia. Pelastajaksi tuli Torstin varakas täti, joka onnistui tutkituttamaan pojan erikoislääkärillä, joka totesi, että kyseessä ei ole tuberkuloosi vaan tulehdus, joka ei tartu.

Torsti siirrettiin pian parempaan lastenkotiin, mistä hän kuitenkin halusi koko ajan karata, koska kaipaus kotiin oli niin kova. Karkausyrityksiä torjuttiin sitomalla pieni poika nahkaremmeillä sänkyynsä. Torstin täti sai lopulta neuvoteltua sosiaaliviranomaisten kanssa niin, että Torsti sijoitettiin hänen kotiinsa muutamaksi vuodeksi, kunnes äiti saisi asiansa kuntoon. Tädin kotona Torsti sai kokea tasapainoista arkea, mutta toisaalta paikka ei tuntunut kodilta. Hän eli siellä muukalaisena ja odotti vain pääsevänsä oman äidin luo.

Lopulta tuo odotettu päivä koitti ja Torsti saattoi muuttaa takaisin kotiin. Elämä kotona ei kuitenkaan sujunut. Äidin uusi aviomies alkoholisoitui nopeasti ja oli lisäksi väkivaltainen. Torsti sai pian tarpeekseen ja lähti kotoa, ensin irtolaiseksi Helsingin kaduille, sitten Eurooppaan. Ruotsissa ja Tanskassa Torsti teki monenlaisia hanttihommia, muun muassa seilasi merillä. Elämä oli boheemia ja säännöistä piittaamatonta. Eksistentialistista ahdistusta tuli lääkittyä erilaisilla päihteillä. Pikkurikosten takia Torsti joutui kaltereidenkin taakse pariin otteeseen.

Kirjat pelastivat alamäeltä

Tanskan vuosina Torsti Lehtisen tuli myös opittua tanskan kieli ja koluttua Kööpenhaminan kaupunginkirjasto ja kuninkaallinen kirjasto. Jostain alkoikin orastaa ymmärrys siitä, että kirjat ja opiskelu voisivat olla tie ylöspäin hanttihommista. Olihan toinen vaihtoehto jatkaa epämääräistä haahuilua ja elää päihteiden ja alamaailman keskellä. Kirjastot olivat olleet Torstille jo lapsuudessa henkireikä, josta mennä hakemaan aistimuksia toisenlaisista maailmoista. Nyt hän alkoi kuitenkin lukea määrätietoisemmin kirjaston kirjoja, sitten hän päätti mennä iltalukioon ja lopulta yliopistoon.

Yliopistossa hän hakeutui yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja päätyi sitä kautta töihin Nokialle ohjelmistoasiantuntijaksi. Työ oli aluksi mielenkiintoista, mutta jossain vaiheessa Torsti tajusi, että hänen sydämensä ei ollut siinä mukana. Hän halusi töihin, jotka koki merkityksellisemmäksi. Sellainen työ löytyi koulusta. Hän toimi vuosia tarkkailuluokanopettajana ja huumetyöntekijänä Ruotsissa ja Suomessa.

Torsti Lehtinen on nyt jo 40 vuotta elättänyt itsensä akateemisilla töillä: luennoimalla, kirjoittamalla, tutkimalla, kääntämällä, opettamalla. Vastapainoksi kirjailijan yksinäiselle puurtamiselle hän vetää kulttuurimatkoja Eurooppaan ja kirjoituskursseja Valamossa. Hän saa voimaa ihmisten kohtaamisesta.

Yksikin ihminen voi riittää selviytymiseen

Miten on mahdollista, että traumaattisesta lapsuudesta pystyy nousemaan akateemiseen maailmaan, tasapainoiseksi ihmiseksi, hyväksi isäksi? Torsti Lehtinen on sitä mieltä, että ihminen voi selvitä mistä vain, mikäli hänellä on yksikin ihminen, joka on aina varauksetta tämän puolella. Hänellä tämä ihminen oli äiti, joka vaikeuksistaan huolimatta ei koskaan kääntänyt hänelle selkäänsä. Jos ei ole yhtäkään ihmistä tukemassa, silloin on jo vaikeaa selvitä.

Torsti Lehtinen on pyrkinyt elämään niin, että hänen jälkikasvunsa ei joutuisi maksamaan edellisten polvien tekoja. Hänellä on seitsemän lasta, joista viisi on syntynyt nykyisessä avioliitossa, kaksi kahdesta aiemmasta liitosta.

– Olen ollut isänä fyysisesti läsnä, mutta valitettavan usein henkisesti poissa, koska olen keskittynyt kirjoittamiseen, mutta minulla on periaate, että ’syön kuormasta’ eli pyrin siihen, että yritän olla kaatamatta menneisyyden taakkaa aivan sellaisenaan jälkipolven niskaan. Jossain määrin olen onnistunut. Lapsillani on paljon paremmat lähtökohdat elämään kuin mitä minulla aikoinaan oli. Meillä on läheiset suhteet, hän iloitsee

Miksi olemme täällä?

Elämän merkityksellisyys, olemassa olon merkitys, kaiken tarkoitus. Niitä asioita Torsti Lehtinen halusi selvittää vaihtaessaan yliopistossa valtiotieteet filosofiaan ja teologiaan. Filosofian laitoksella Torsti Lehtinen muisti, että oli Kööpenhaminan vuosinaan lukenut paljon Kierkegaardin teoksia ja hän ehdotti
tutkimusalakseen tätä tanskalaista filosofia, jota vielä siihen aikaan ei osattu Suomessa arvostaa. Sittemmin arvostus on toki noussut ja Lehtisestä tuli yksi Suomen merkittävimmistä Kierkegaardin tuntijoista. Hänellä oli tekeillä väitöskirjakin Kierkegaardista, mutta aineisto tuhoutui kotitalon homevauriossa.

Kierkegaardin tuotannossa keskitytään paljon pohtimaan yksilön suhdetta kristinuskoon ja Jumalaan. Samoja kysymyksiä Lehtinen on miettinyt koko ikänsä. Hän on päätynyt kristityksi, koska kokee, että silloin hänen elämässään on olemassa toivon elementti.

– Toinen vaihtoehto on se, että elämän tarkoitus on vain hortoilla kohti hautaa ja se on siinä. Haluan kuitenkin toivoa, että elämää hallitsevista voimista – rakkaudesta ja kuolemasta – rakkaus voittaisi.

Nykyään hän on ortodoksisen kirkon jäsen, koska häntä viehättää kirkon tapa olla julistamatta ja saarnaamatta mitään, tapa olla selittämättä mysteeriota.

– Siellä ei puhuta Jumalasta mitään, siellä vain rukoillaan. Minä olen puhunut itseni väsyksiin, spekuloinut teologisilla kysymyksillä kyllästymiseen asti. Ortodoksisessa kirkossa saa vain olla.

Kiitollisuus kaikesta

Viimeiset parikymmentä vuotta Lehtinen on elänyt vaimonsa kanssa Kalliossa, palannut takaisin lapsuutensa tutuille kaduille. Takana on vuosia kuudessa eri maassa, neljälläkymmenellä eri paikkakunnalla. Kallio on kuitenkin rakkain paikka. Lapsuutensa värikkäät ja kovat vuodet hän on dokumentoinut esikoisromaanissaan 'Kun päättyy pitkäsilta' (Karisto 1992). Torsti Lehtinen haluaa vaalia elämänsä hyviä muistoja. Ja niistä huonoistakin voi aina ammentaa elämänkokemuslaariinsa arvokkaita asioita.

Lastenkodin eristysaikana hän oppi sietämään yksinäisyyttä. Tämä on tuonut syvyyttä itsetuntemukseen ja sitä kautta ihmissuhteisiin. Torsti Lehtinen on sanonut, että vain kaksi yksinäisyyden tuntevaa ihmistä voi todella liittyä toisiinsa. Lastenkodin ”vankilassa” ja myöhemmin oikeassa vankilassa puolestaan kehittyi voimakas kaipuu vapauteen. Henkisen vapaudenkaipuun hän käänsi voimakseen opiskelemalla filosofiaa yliopistossa ja ryhtymällä vapaaksi kirjailijaksi.

– Jos jotain olen elämässä oppinut, niin kiitollisuuden. Olen kiitollinen joka ilta, kun menen nukkumaan puhtaiden lakanoiden väliin omaan huoneeseeni, eikä minun tarvitse pelätä sitä, että teollisuusvartija tulee aamuyöstä potkimaan minut ylös kuten nuoruuteni irtolaisvuosina tapahtui nukkuessani satamakonteissa. Olen kiitollinen, kun aamulla avaan oven ja näen kalliolaisen maiseman, jonka jokainen katu ja kivi puhuu lapsuudestani tuttua kieltä, hän sanoo.

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.