Hyppää pääsisältöön

Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän.

Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992. Mukana tulivat myös hänen perheenjäsenensä: puoliso sekä neljä poikaa.

Elinolosuhteet synnyinmaassa olivat huonot: naisten maailma oli lähinnä olla neljän seinän sisällä kotitöitä tehden. Elämää säätelivät yhteisön paine, vahvat perinteet ja islam.

Sukupuolten välinen tasa-arvo ei Faziolovan mukaan näkynyt Makedoniassa. Hän kuitenkin kehuu miehensä olleen lempeä hänelle, mutta yhteisön paineen vuoksi Fabiolova ei juuri voinut poistua kotoaan.

"Miehet olivat täällä näin ja naiset täällä", hän sanoo ja näyttää käsillään vaaka-asetelmaa, jossa nainen on miestä paljon alemmalla tasolla.

Suomessa Faziolovan maailma avautui: hän heitti huivinsa nurkkaan ja alkoi opiskelemaan uutta kieltä. Puolison kuoltua sairaskohtaukseen vuonna 1996 Ibadet Faziolova jäi hoitamaan kotia ja lapsia yksin.

Työ on elämän suola.― Ibadet Faziolova

Faziolova työskentelee osa-aikaisesti paikallisessa kaupassa.

"Työ on elämän suola. Ihminen on terve, kun se käy töissä, eikä ole vain kotona. Vartalo ei toimi hyvin ja aivotkin menevät pilalle jos ei käy töissä", Faziolova toteaa.

Faziolova kertoo palkan riittävän juuri ja juuri elämiseen. Sillä saa hoidettua laskut sekä ostettua tarvittavat ruoka-aineet.

Dokumentissa 11 vuotta Suomessa viettänyt Ibadet Faziolova kertoo suomalaisiin tutustumisen olevan hankalaa. He tarvitsevat paljon tilaa, eivätkä koskettele toisiaan usein.

Faziolova käy usein maahanmuuttajanaisten kahvilassa, jossa vallitsee yhteisöllinen ilmapiiri. Se on myös hyvä paikka harjoittaa lisää suomen kieltä.

Tasa-arvoinen Suomi on Faziolovalle koti ja suomalaisuus on osa hänen identiteettiään. Paikoin Faziolovan mieli halajaa silti takaisin Makedoniaan. Jatkuva huoli siellä asuvista läheisistä ja heidän olosuhteistaan kalvaa mieltä.

"Aivot ja mieli seisoo koko ajan kotimaassa, mutta minä tiedän, etten aio mennä takaisin", Ibadet Faziolova toteaa.

Keskustele
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto