Hyppää pääsisältöön

Avara luonto syksyllä 2018

Avara luonto
Avara luonto Kuva: Copyright PHOTO BY LOLA/ Shutterstock 2015 Avara luonto

18.8.2018 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot
(North America's National Parks, 2015)

1/6. Everglades. Pohjois-Amerikan uljaat kansallispuistot houkuttavat miljoonia kävijöitä, mutta aivan kaikkea vieraat eivät pääse näkemään. Millaisia erityispiirteitä Evergladesin kansallispuistoon kätkeytyy? Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää.

Avara luonto: Amerikan kansallispuistot. Kuvassa susi.
Avara luonto: Amerikan kansallispuistot. Kuvassa susi. Kuva: Yle/Kuvapalvelu / Barrett Hedges Avara luonto,Yle TV1

25.8.2018 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot
(North America's National Parks, 2015)

2/6. Grand Canyon. Miljoonien vuosien aikana syntyneet kanjonit on kaiketi planeettamme kuuluisimpia nähtävyyksiä. Lukemattomat vierailijat käyvät täällä joka vuosi, mutta ennen kulkemattomia polkuja riittää. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää.

1.9.2018 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot
(North America's National Parks, 2015)

3/6. Olympicin niemimaa. Länsirannikon kuohuista kohoaa Olympicin kansallispuisto - uljasta rantaviivaa, metsää ja vuoria silmänkantamattomiin. Monipuolinen luonto tarjoaa otolliset elinolot lukemattomille lajeille. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää.

8.9.2018 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot
(North America's National Parks, 2015)

4/6. Great Smoky Mountains. Appalakkien vuorijonoon kuuluvassa kansallispuistossa käy vuosittain miljoonia kävijöitä. Tänne tullaan ihailemaan keväistä kukkaloistoa ja syksyn värejä, mutta ne eivät ole alueen ainut anti. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää.

Avara luonto: Amerikan kansallispuistot. Yömaisema ja tähtitaivas.
Avara luonto: Amerikan kansallispuistot. Yömaisema ja tähtitaivas. Kuva: Yle/Kuvapalvelu / Alain Lusignan Avara luonto,Yle TV1

15.9.2018 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot
(North America's National Parks, 2015)

5/6. Yellowstone. Maailman ensimmäisessä kansallispuistossa tiheät metsät ja hedelmälliset laaksot tarjoavat loistavat elinolot sekä pedoille että saaliseläimille. Täällä vaeltavat suuret biisonilaumat, karhut ja sudet. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää

22.9.2018 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot
(North America's National Parks, 2015)

6/6. Yosemite. Sanotaan, että Yosemitessa kaikki on suurta: puut jättiläisiä, vuorenseinämät jyrkkiä ja eläimistö monipuolisinta. Petojakin löytyy lukemattomia, kojooteista mustakarhuihin ja arkoihin ilveksiin. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää

29.9.2018 Avara luonto: Eläinten supervanhemmat
(Animal Super Parents, 2015)

1/3. Yksinhuoltaja. Joidenkin eläinlajien syyt yksinhuoltajuuteen ovat hyvin yllättäviä. Tutustumme eri lajien erikoispiirteisiin ja tapoihin kasvattaa pentunsa. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

Avara luonto: Eläinten supervanhemmat. Karhuemo ja pennut.
Avara luonto: Eläinten supervanhemmat. Karhuemo ja pennut. Kuva: Yle/Kuvapalvelu / Jeff Libby Avara luonto,Yle TV1

6.10.2018 Avara luonto: Eläinten supervanhemmat
(Animal Super Parents, 2015)

2/3. Kahden kauppa. Jaettu vanhemmuus on verraten harvinainen ja yllättävä ilmiö eläinmaailmassa. Mikä motivoi tietyt lajit jakamaan vanhemmuuden taakan? Tuotanto BBC. . Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

13.10.2018 Avara luonto: Eläinten supervanhemmat
(Animal Super Parents, 2015)

3/3. Tiimityö. Joskus pentujen kasvattaminen kannattaa suurempana ryhmänä. Eläinvanhemmat tekevät hämmästyttäviä asioita seuraavan sukupolven vuoksi. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

20.10.2018 Avara luonto: Alaskan monet kasvot
(Wild Alaska, 2015)

1/3. Kevät. Alaska on erämaa, jossa olosuhteiden vaihtelu on äärimmäistä. Keväällä Alaska käy läpi uskomattoman muodonmuutoksen. Lumen sulaminen näyttää maagiselta, ja se tuo mukanaan kovaa kilpailua luonnon herätessä. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

Avara luonto: Alaskan monet kasvot, Pakkasmaisema.
Avara luonto: Alaskan monet kasvot, Pakkasmaisema. Kuva: Yle/Kuvapalvelu / Jonathan Fiely Avara luonto,Yle TV1

27.10.2018 Avara luonto: Alaskan monet kasvot
(Wild Alaska, 2015)

2/3. Kesä. Kesä tuo mukanaan yllätyksiä. Arktisilta alueilta paljastuu autiomaita, ja metsäpalot roihuavat, kun alue kylpee auringossa ympäri vuorokauden. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

3.11.2018 Avara luonto: Alaskan monet kasvot
(Wild Alaska, 2015)

3/3. Talvi. Alaskan pinnanmuodot ja sijainti takaavat, että talvi on siellä poikkeuksellinen. Eläinten on selvittävä kylmyydestä ja loputtomasta pimeydestä.Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

10.11.2018 Avara luonto: Kesytön Atlantti
(Atlantic - Wildest Ocean On Earth, 2015)

1/3 Pohjois-Atlantti ja Golfvirta. Valtameren pohjoispuolella sää on kylmä ja raaka, täynnä jäävuoria ja jättimaisia aaltoja. Pinnan alla lämmin Golf-virta tarjoaa kuitenkin edellytykset rikkaalle elämälle. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

Merimaisema, aallot
Merimaisema, aallot Kuva: Yle/Kuvapalvelu/Ted Giffords Avara luonto,yle luonto

17.11.2018 Avara luonto: Kesytön Atlantti
(Atlantic - Wildest Ocean On Earth, 2015)

2/3 Etelä-Atlantin vedenalaiset vuoret. Merenalaisten tulivuorten synnyttämät saaret ovat täynnä monimuotoista elämää Etelä-Atlantilla, Ascensionista aina Brasilian saarille ja Falklandille. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

24.11.2018 Avara luonto: Kesytön Atlantti
(Atlantic - Wildest Ocean On Earth, 2015)

3/3 Trooppinen Atlantti. Afrikan Saharan länsirannikolta aina Karibialle saakka vallitsevat pasaatituulet ja merivirtaukset ohjaavat sekä vedenalaista elämää että laivoja länttä kohti. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

1.12.2018 Avara luonto: Villinä varttuminen
(Growing Up Wild, 2015)

Millaisia haasteita eri eläinlajien pennut kohtaavat ja millainen on niiden itsenäinen alkutaival? Tutustumme pentujen kovaan elämään, jossa niiden on opittava elämän perusasiat selviytyäkseen. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

8.12.2018 Avara luonto: Afrikan kadonneet sudet
(Africa's Lost Wolves, 2016)

Abessinian vuorten syrjäinen ja koskematon luonto Itä-Afrikassa on erään maailman harvinaisimman petoeläimen koti. Vaikeasti tavoitettava etiopiansusi on sukupuuton partaalla ihmisen toimien vuoksi. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

Seepranuorukainen.
Avara luonto: Seepra nimeltä Punda Seepranuorukainen. Kuva: Yle/Kuvapalvelu Avara luonto,Luonto-ohjelmat (tv)

15.12.2018 Avara luonto: Seepra nimeltä Punda
(Punda the Zebra, 2016)

Seepra nimeltä Punda syntyy mustavalkoiseen maailmaan ja oppii kävelemään alle tunnin kuluttua syntymästään. Pian se oppii tunnistamaan emonsa ja lähtee lauman mukana yhdelle eläinkunnan suurimmista muuttovaelluksista. Tuotanto: JAVA FILMS. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää.

5.1.2019 Avara luonto: Lembehin salmi
(Lembeh Strait, 2016)

Tämä Indonesian kapea salmi on maailman parhaita sukellusvesiä ja biodiversiteetin kuuma piste. Monimuotoiset merieliöt ovat kehittäneet hämmästyttävän luovia keinoja selviytyä ääriolosuhteissa. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 90 päivää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Luonto

  • Osaatko arvioda tuulen nopeuden? Testaa!

    Tuulen voimakkuuttaa voi arvioida itse ympäristön avulla.

    Tuulen voimakkuutta voi arvioida esimerkiksi puita ja merenpintaa tarkkailemalla. Pystytkö päättelemään kuvista, kuinka voimakkaasti tuuli puhaltaa?

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku

    Punatulkuille maistuvat ruokintapaikkojen siemenet.

    Punatulkku on talitiaista isompi ja pulleampi, kuin vailla kaulaa. Nokka on kolmiomainen ja pyrstö pitkähkö. Selkä on vaalean siniharmaa, siipisulat ja päälaki mustat. Koiras on alta helakanpunainen, naaras punertavanharmaa.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Vihervarpunen

    Vihervarpuset ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla.

    Lyhytpyrstöinen vihervarpunen on päältä kellanvihreä. Koiraan rinta on sitruunankeltainen ja vatsa valkoinen, päälaki ja kurkkutäplä ovat mustat. Naaras on himmeämpi, eikä päässä ole mustaa. Nuori on voimakkaasti viiruinen. Siivellä on keltainen juova

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Urpiainen ja tundraurpiainen

    Talvisin urpiainen on yleinen etelässäkin.

    Urpiainen on hieman talitiaista pienempi, ja sillä on pieni nokka. Se on päältä tummaviiruisen harmaanruskea ja alta viirukkaan likaisenvalkoinen. Selän takaosa on vaalea ja viiruinen. Otsa on punainen, ja koiraalla rintakin. Tundraurpiaista on hyvin vaikea erottaa lähisukulaisestaan urpiaisesta.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

    Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli

    Kuukkeli vierailee syksyllä metsäseutujen pihapiireissä.

    Mustarastasta isompi kuukkeli muistuttaa olemukseltaan ja lento- ja liikkumistavoiltaan närheä. Sillä on pitkä pyrstö ja pienehkö nokka. Yläpuoli on harmaanruskea, alapuoli, siiventaive ja pyrstönsivut oranssit. Yhteysäänet ovat naukuvia, viheltäviä ja rääkyviä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

    Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.

    Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee?

    Lintulaudoilla on talvella tungosta

    Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.

  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.