Hyppää pääsisältöön

Kaksiväriset koivunlehdet ja rantakäärmeen rimpuileva saalis

Luontoillan asiantuntijat
Luontoillan asiantuntijat Kuva: Yle / Kuvapalvelu Luontoilta,asiantuntijat

Miksi koivussa on kaksiväriset lehdet? Voittaako käärme sammakon kaksintaistelussa? Entä onko kahden kukan kakkara hyvinkin yleinen ilmiö? Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä.

Onko sammakolla mitään keinoa puolustautua?

Rantakäärmeen ja sammakon kaksintaistelu
Rantakäärmeen rimpuileva saalis Rantakäärmeen ja sammakon kaksintaistelu Kuva: Hannu Tonteri Luontoilta,Rantakäärme

"Mökkipolullamme näin kovan taistelun. Rantakäärme oli saanut saaliikseen ison sammakon. Käärmeellä oli sammakon pää suussaan ja saalis potki ankarasti vastaan. Kamppailu päättyi käärmeen eduksi. Lopuksi sammakko vedettiin elottomana syrjään polulta. Onko sammakolla mitään keinoa puolustautua?", kysyy Hannu Tonteri.

Kysymystä lähtee pohtimaan Ari Saura.

– Aika harvinaista, että rantakäärme lähtee yrittämään isompaa saalista, kuin minkä se pystyy nielemään. Käärmeen kalloluujärjestelmä on kyllä niin uskomaton, että varmaan se tämäkin olisi saanut nielaistua.

– Käärmeen yläleuan luut eivät ole kiinni toisissaan, samoin ylä- ja alaleuka ovat erillisiä, Saura selvittää. Käärme pystyy siis niellessään liikuttamaan yläleuan puoliskoja eri tahtiin.

– Sammakko voi yrittää puolustautua sätkimällä sen minkä pystyy, koska sillä on aika voimakkaat takajalat. Samoin sammakon iholiman eritys on tuollaisessa tilanteessa kyllä melko vankkaa.

Sammakko voi yrittää puolustautua myös pullistamalla itseään. Ison saaliin syöntitapahtuma saattaa käärmeellä kestää toista tuntia. Käärme pehmittää saalistaan tietyn entsyymin avulla ja jos nieleminen keskeytyy, se voi palata paikalle lopettamaan ruokailunsa.
Sammakon lajiksi arvellaan meidän tavallisinta sammakkolajia eli ruskosammakkoa.

– Rantakäärme saalistaa myös kaloja veden alta, esimerkiksi kivisimppuja, Saura jatkaa. Kalat rantakäärme tulee yleensä nielemään rannalle.

Juha Laaksonen lisää vielä, että käärmeitä on välillä hyvinkin hankala tunnistaa ja esimerkiksi tummia rantakäärmeitä saatetaan listiä mustina kyykäärmeinä.

– Käärmeiden koossa on kuitenkin eroja: rantakäärme on sutjakka ja pitkä, mutta kyy on paksumpi jötikkä, Laaksonen täsmentää.

Samoin niiden silmät ovat erilaiset. Rantakäärmeen pupilli on pyöreä ja kyyn kapea rako – jos nyt joku uskaltaa niin läheltä asiaa mennä tarkastelemaan. Juha vinkkaa vielä Facebook-ryhmästä ”Suomen käärmeet ja liskot”, josta voi kysyä apua lajitunnistukseen.

Miksi koivussa on kaksiväriset lehdet?

Kaksiväriset koivunlehdet
Koivunlehti kaksivärisenä Kaksiväriset koivunlehdet Kuva: Seija ja Heikki Jaakkola lehti,Luontoilta

"Kävelylenkillä 30.6.2018 Karsikon kalasatamaan menevän tien varrella koivun versossa oli kaksiväriset lehdet. Mistä tällainen johtuu?" , kysyvät Seija ja Heikki Jaakkola Kemistä.

Tätä kuvallista kysymystä lähtee selvittämään Henry Väre.

– Ainoa selitys, joka tulee mieleen on, että kärkikasvu pisteessä on tapahtunut jonkinlainen kahdentuminen. Kyseessä on todennäköisesti mutaatio, jolloin toinen puoli ei tuota lehtivihreää ja toisessa puolessa sitä on syntynyt normaalisti.

– Täysin tyhjentävää vastausta on vaikea antaa, mutta ainut luonteva selitys on, että kärkikasvupiste on mennyt syystä tai toisesta halki ja lehden kaksi osaa toimivat itsenäisesti, Väre selvittää.

Studiossa ihmetellään myös lehden ruodin punertavaa väriä.

– Kaikkinensa omituinen ilmestys, Väre toteaa. En muista koskaan nähneeni vastaavaa.

– Jos kyseessä on perinnöllinen ilmiö, niin tällaisella koivulla olisi varmasti kysyntää kasviharrastajien keskuudessa.

"Siamilaiset" päivänkakkarat

"Kaksipäinen" päivänkakara
Kahden kukan kakkara "Kaksipäinen" päivänkakara Kuva: Ulla Seppälä Päivänkakkara,Luontoilta

"Naapurini pihalta löytyi kuvissa olevat "siamilaiset" päivänkakkarat, samassa varressa kaksi kukkaa selustastaan kiinni! Ovatko tällaiset hyvinkin yleisiä, ennen emme olleet nähneet?"
Kysymyksen lähetti Ulla Seppälä Orivedeltä.

Kasvimaailman outouksia ihmettelee jälleen Henry Väre, joka toteaa heti aluksi, että kyseessä on erittäin harvinainen ilmiö.

– Varren kasvupiste on tässäkin mennyt kahtia. Kasvupiste on hajonnut ennen mykerön syntyä kahteen osaan ja kumpikin puoli on alkanut muodostaa omaa kukkaansa, jotka ovat toisissaan tiiviisti kiinni.

– Kyseessä on todennäköisesti kärkikasvupisteen mekaaninen vaurio, Väre pohtii. Joskus tällaisia epäillään ympäristömyrkkyjen aiheuttamiksi, mutta kyse ei välttämättä ole siitä.

Studiossa kysymyksiin vastaamassa olivat Luontoillan asiantuntijat:

Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Juha Laaksonen – linnut
Ari Saura – kalat ja matelijat
Henry Väre – kasvit

Illan isäntänä kuultiin Pirkka-Pekka Petelius.

Seuraava Luontoilta kuullaan keskiviikkona 12. syyskuuta kello 18-20.

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto