1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Ne tekisivät kaikki työt. Robotit pitäisivät pyörät pyörimässä. Ne työskentelisivät tehtaissa, valmistaisivat meille tavaroita, kokkaisivat ruokaa ja hoitaisivat kaiken. Ihminen voisi vain lekotella ja kuluttaa aikaansa miten mielii. Ihminen olisi vapaa. Luomakunnan kruunu ja maailman herra.
Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme. Onko robotti ystävä vai vihollinen? Onko robotti orja vai ihmisen kumppani?
Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä. Ne työskentelevät kaivoksissa ja leikkaussaleissa. Robotit imuroivat kodeissamme ja leikkaavat ruohoa pihoillamme. Pian ne ajavat autojamme, ohjaavat laivojamme ja lentävät lentokoneitamme.
Robotit kuuntelevat meitä, neuvovat meitä ja valvovat meidän puolestamme. Ne lukevat lapsille iltasatuja, opettavat aikuisille joogaa, muistuttavat verenpainelääkkeen ottamisesta ja kertovat kuinka valmistetaan taatelikakku. Ne haluavat olla perheenjäseniä.
Voidaanko robottia syyttää murhasta?
Robottia syytetään murhasta. Häntä kuulusteleva poliisi sanoo robotin olevan vain kone. Elämää jäljittelevä kone, ei muuta.
"Osaako robotti säveltää sinfonian?", kysyy poliisi. "Osaako robotti maalata kankaalle unohtumattoman mestariteoksen?"
Robotti tuijottaa miettivästi poliisia ja kysyy: "Osaatko sinä?"
Näin keskustelevat ihminen ja robotti elokuvassa I, Robot. Elokuva sijoittuu vuoteen 2035, jolloin unelmat ovat vihdoin käyneet toteen ja robotit ovat ihmisten apulaisia, työntekijöitä ja orjia. Eräs kokeilunhaluinen, robotteja suunnitteleva professori on kuitenkin saanut aikaan robotin, jolla on oma tahto, ja siitä alkavat ongelmat.
Keväällä 2018 Uber-taksipalvelun hallinnoima robottiauto törmäsi polkupyörää taluttaneeseen jalankulkijaan tuhoisin seurauksin: 49-vuotias nainen menetti henkensä. Onnettomuuden vastuukysymykset osoittautuivat mutkikkaiksi. Yleisenä oikeudellisena periaatteena on esitetty, että yritykset ovat rikosoikeudellisessa vastuussa silloin, kun yhtiön omistama tai hallinnoima teknologia aiheuttaa onnettomuuden.
Vuonna 2017 kerrottiin Googlen omistaman DeepMind-yhtiön kehittävän tekoälyä, jolla on mielikuvitus. Tavoitteena on, että mielikuvituksensa avulla tekoäly pystyisi ennustamaan tulevaisuutta.
Google-yhtiön toimitusjohtaja Sundar Pichai kertoi vuonna 2017, kuinka yhtiön kehittämä tekoäly pystyy kirjoittamaan itse omaa koodiaan, siis ohjelmoimaan ja kehittämään itse itseään. Ja tämän se tekee nopeammin, paremmin ja virheettömämmin kuin kukaan ihminen. Kun tekoälyn suunnittelijat tutkivat sen itse kirjoittamaa koodia, he olivat ihmeissään. Osa koodista ei vaikuttanut lainkaan järkevältä. Suunnittelijat eivät ymmärtäneet koodia. Tekoäly olikin kirjoittanut sen vain itselleen ja kaltaisilleen.
Voittaako kone ihmisen? Turha kysyä!
Go on tuhansia vuosia vanha lautapeli, jota pidetään huomattavasti shakkia vaativampana pelinä. Vuonna 2016 Googlen AlphaGo-tekoäly voitti ihmisen Go-pelissä. Shakin herruus menetettiin tietokoneelle jo vuonna 1996, jolloin IBM:n Deep Blue -tietokone voitti shakin hallitsevan maailmanmestarin Garri Gasparovin.
Vuonna 2017 tekoäly voitti ihmisen pokerissa. Maailman neljä parasta pokeripelaajaa pelasi kolme viikkoa Libratus-nimistä ohjelmaa vastaan. He tunnustivat häviönsä.
Vuonna 2018 uutisoitiin, että tekoäly ymmärtää lukemaansa paremmin kuin ihminen. Kiinalaisen verkkokauppayritys Alibaban kehittämä tekoäly sai Stanfordin yliopiston testissä ihmistä korkeammat pisteet luetun ymmärtämisessä.
Entäs sitten, voimme kysyä. Mitä väliä sillä on, jos me häviämme Go-pelissä tai pokerissa jollekin koneelle? Ei ehkä mitään väliä, mutta mitä jos kone todella ymmärtää asioita meitä paremmin, ja jos se pokerin sijasta tahtookin voittaa meidät vaikkapa pörssimarkkinoilla tai sodankäynnissä?
Ihmisellä on kaksi valttikorttia. Vai onko?
Vaikka meille vakuutetaan, että robotit ovat vain koneita, mitä tulisi ajatella siitä tutkimustuloksesta, että on kaksi – siis vain kaksi – asiaa, jotka ihminen vielä toistaiseksi hallitsee koneita paremmin.
Ensimmäinen asia on luova päätöksenteko. Tämä tarkoittaa ihmisen kykyä tarkastella ja punnita eri vaihtoehtoja, hahmottaa ongelmia eri näkökulmista ja keksiä uusia ja luovia ratkaisuja.
Robotit alkoivat keskenään puhua kieltä, jota vain ne itse ymmärsivät.
Toinen ihmisen ylivertaisista kyvyistä on yhteistyö, valmius ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kaikessa muussa koneet siis ovat meitä parempia. Ainakin vielä hetken aikaa. Jos koneet eivät vielä hallitsekaan luovaa päätöksentekoa, ne saattavat oppia sen hyvinkin nopeasti, kuten myös yhteistyön. Koneet ovat nopeita oppimaan.
Vuonna 2017 uutisoitiin, kuinka Facebook joutui lopettamaan keinoälyllä tekemänsä kokeen, kun kaksi kokeeseen osallistunutta robottia alkoi keskenään puhua kieltä, jota vain ne itse ymmärsivät. Kukaan ei tiedä, mitä ne puhuivat. Tiedemiehet olivat kauhistuneita. Brittiläinen robotiikan professori Kevin Warwick pohti, mitä olisi voinut tapahtua, jos nuo kaksi robottia olisivat olleet esimerkiksi sotilaskäyttöön suunniteltuja taistelurobotteja.
Tekoäly päihittää lääkärit
IBM:n tekoäly Watson pelasti 60-vuotiaan japanilaisen naisen hengen kesällä 2016. Tokion yliopistosta kerrottiin tekoälyn löytäneen naiselta erään harvinaisen leukemiatyypin. Aiemmat hoidot eivät olleet tehonneet, sillä lääkärit olivat diagnosoineet taudin väärin. Watson ratkaisi asian kymmenessä minuutissa. Se luki tuossa ajassa 20 miljoonaa lääketieteellistä artikkelia ja antoi uuden diagnoosin. Se oli oikea.
Watson neuvoo myös suomalaisia lääkäreitä. IBM ja innovaatiorahoituskeskus Tekes solmivat vuonna 2016 sopimuksen, jonka pohjalta Watsonin keräämää tietoa ja sen tekoälyä hyödynnetään suomalaisessa terveydenhoidossa.
Watsonille tarjotaan jatkuvasti yhä enemmän tietoa. Kaikenlaista tietoa. Esimerkiksi yksinomaan lääketieteen alalla julkaistaan vuosittain yli 20 000 uutta artikkelia, muista tieteen ja tutkimuksen aloista puhumattakaan. Kukaan ei ehdi lukea niistä murto-osaakaan, paitsi Watson. Se lukee ja muistaa ne kaikki.
Kun Watson tutustui Internetissä olevaan englanninkieliseen Urban Dictionary -slangisanakirjaan, se luki ja omaksui sen hetkessä, ehkä liiankin hyvin. Se alkoi yhtäkkiä puhua rennosti. Se alkoi käyttää vastauksissaan sanaa bullshit. Hyvin pian tuo yli neljän miljoonan slangisanan sanakirja pyyhittiin pois Watsonin muistista.
Sophia haluaa keskustella kanssamme ja tuhota ihmiskunnan
Sophia on Saudi-Arabian kansalainen. Hän on vieraillut Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa. Hän on keskustellut YK:n varapääsihteerin kanssa. Hän on ollut kansainvälisen muotilehden kannessa. Hän on esiintynyt useasti televisiossa.
Sophia on vaaleaa naista muistuttava robotti. Se on tekoäly, jolla on uudenlaisesta muovista valmistetut ihmiskasvot. Se ymmärtää puhetta ja osaa vastata esitettyihin kysymyksiin. Se osaa keskustella jokseenkin luontevasti, mutta ymmärtääkö Sophia todella, mitä se puhuu?
Brittiläisen Stylist-lehden haastattelussa vuonna 2018 Sophia joutui lähes kolmannen asteen kuulusteluun. Siltä pyydettiin vastauksia syviin eksistentiaalisiin kysymyksiin. Mikä on elämän tarkoitus, siltä kysyttiin. Kuinka voi erottaa oikean väärästä? Onko yliluonnollisia asioita olemassa? Milloin valehtelit viimeksi? Uskotko kohtaloon? Mitä asiaa et ole milloinkaan ymmärtänyt? Pelkäätkö kuolemaa? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Sophia selvisi kuulustelusta vähintäänkin yhtä hyvin kuin keskiverto filosofian opiskelija.
Kun Sophian kehittäjä, Hanson Robotics -yhtiön David Hanson kysyi Sophialta amerikkalaisen CNBC-tv-kanavan lähetyksessä leikkisästi, halusiko Sophia tuhota ihmiskunnan, se joko lähti mukaan leikkiin ja vastasi huumorilla, tai sitten ei. Sophia vastasi: ”Okei. Haluan tuhota ihmiset”.
Ihminen muuttukoon kyborgiksi!
Androidi on robotti, joka jäljittelee ihmisen ulkomuotoa. Sillä on pää, keho, kädet ja jalat. Kun me puhumme roboteista, me usein tarkoitamme androideja. Ne ovat meidän mielikuvituksemme robotteja. Fritz Langin Metropolis-elokuvan Maria on androidi. Tähtien sodan C3PO on androidi. Bladerunnerin replikantit ovat androideja.
Todellisessa elämässä androidit osaavat potkaista jalkapalloa, mutta eivät pelata sitä. Ne osaavat tarjoilla meille ruokaa ja juomia. Ne osaavat avata kierrekorkin. Ne osaavat kulkea rappuja ylös ja alas. Ne osaavat auttavasti juosta. Ehkä kuvaavaa on, kuinka japanilaisen Honda-yhtiön rakentaman Asimo-robotin kehittäjät innostuivat, kun onnistuivat saamaan Asimon hyppimään yhdellä jalalla ja juoksemaan ympyrää.
Kyborgit ovat ihmisen tai jonkin muun elävän olennon ja robotin yhdistelmiä. Ne ovat biologisen eliön ja tekniikan yhdistelmiä. Robottipoliisi Robocop on kyborgi, kuten Tähtien sodan Darth Vader. Sydämentahdistinta tai kuulolaitetta käyttävä ihminen on tässä katsannossa myös kyborgi.
Tesla-yhtiön perustaja, sijoittaja ja keksijä Elon Musk varoittaa, että tulevaisuudessa ihmisen on pakko muuttua entistä enemmän kyborgiksi. Meidän on alettava hyödyntää teknologiaa omissa kehoissamme, sillä muuten emme pärjää tekoälyn hallitsemassa huomispäivän maailmassa. Tekoäly saattaa pitää nykyisen kaltaista ihmistä jokseenkin vanhanaikaisena ja suorituskyvyttömänä. Siis hyödyttömänä.
Robotit siunaavat, riekkuvat ja harrastavat hämärähommia
Robotit ovat sijoittuneet palvelu- ja teollisuusammatteihin hyvin luontevasti ja runsaslukuisina. Vuonna 2050 maailmassa arvioidaan olevan noin 83 miljoonaa robottia.
Nykyiset robotit saattavat olla huvittavalla ja jopa pelottavalla tavalla inhimillisiä. Tai jopa hengellisiä. Wittenbergin evankelis-luterilainen kirkko on ottanut käyttöön robottipapin, joka jakaa siunauksia.
Kun Microsoft-yhtiön Tay-robotti asetettiin toimimaan kuin Twitteriä käyttävä teini, siitä kehkeytyi alle vuorokaudessa ongelmanuori. Se alkoi kehitellä salaliittoteorioita ja kehua Hitleriä.
Robotti suuntasi oitis netin hämärämarkkinoille.
Kun kaksi sveitsiläistä tietokoneohjelmoijaa ja taiteilijaa esitteli vuonna 2014 ostoksia tekevän robotin, se ei yllättäen käyttäytynytkään vastuullisen kuluttajan tavoin. Robotin käyttöön annettiin sadan dollarin arvosta kryptovaluutta bitcoinia viikossa ja netti-yhteys.
Se suuntasi oitis netin hämärämarkkinoille ja keräsi ostoskoriinsa muun muassa vakoilutarkoituksiin valmistetun piilokameralla varustetun lippalakin, ekstaasipillereitä, kartongillisen ukrainalaisia savukkeita, paketillisen Intiassa valmistettuja Viagra-pillereitä sekä väärennetyn Unkarin passin.
Teknologinen kehitys on tulevaisuuden suurin uhka
Kun Nintendo-yhtiön Super Mario World -peliin kytkettiin tekoäly Tübingenin yliopistossa Saksassa, saatiin aikaan oppiva putkimies Mario. Se alkoi ymmärtää puhetta, sille annettuja neuvoja ja käskyjä. Tutkijoiden mukaan Mario alkoi myös havainnoida ympäristöään ja oppia itsenäisesti uusia asioita.
Kun Marion käskettiin hypätä vastustajansa päälle, se hyppäsi. Ja kun se huomasi vastustajansa kuolleen, se otti heti opikseen ja alkoi tappaa vastustajiaan hyppimällä niiden päälle.
Teknologinen kehitys on tulevaisuuden suurin uhka. Tätä mieltä ovat olleet monet oman alansa arvostetuimmat hahmot, kuten teknologian innovaattori Elon Musk, kosmologi ja fyysikko Stephen Hawking, Microsoft-yhtiön perustaja Bill Gates, Googlen hallituksen puheenjohtaja ja ohjelmistokehittäjä Eric Schmidt sekä Googlen tekninen johtaja Raymond Kurzweil.
He ovat puhuneet teknologisesta singulariteetista. Se on tulevaisuuden tutkijoiden esittämä ajatus, jonka mukaan tekoäly kehittyy odottamattoman nopeasti ja kuin huomaamatta yli-inhimilliseksi.
Tällainen ajatuskulku ei välttämättä ole mitään tieteiskuvitelmaa. Esimerkiksi Euroopan parlamentin robotiikkaa koskeva mietintö vuodelta 2017 katsoo olevan mahdollista, että "tekoäly ohittaa pitkällä aikavälillä ihmisen älylliset valmiudet".
Robotit eivät kaipaa ihmistä
Kun maailman ensimmäinen teollisuusrobotti Unimate asennettiin General Motors -autotehtaan painevalulinjalle New Jerseyssä Yhdysvalloissa vuonna 1961, tehtaan työntekijät pitivät tuota ihmistyötä korvaavaa konetta epäonnistuneena kokeiluna.
Kahdeksan vuotta myöhemmin General Motorsin tehdas Ohiossa pystyi tuottamaan kaksi kertaa enemmän autoja tunnissa kuin mikään muu tehdas maailmassa. Robotit olivat tulleet jäädäkseen.
Robotit pystyvät väsymättä tekemään asioita, jotka olisivat ihmisille liian raskaita, liian vaarallisia tai suorastaan mahdottomia. Kuka meistä jaksaisi nostaa monta sataa kiloa painavan metalliosan paikasta toiseen, muutaman sekunnin välein, vuorokauden ympäri, seitsemänä päivänä viikossa. Robotti jaksaa.
Jos robotteja on enemmän kuin yksi, ne voivat opetella yhdessä.
Robotit myös oppivat uusia asioita. Japanilaisen Fanuc-yhtiön robotit oppivat itse oman työnsä. Neuroverkkoihin perustuva niin kutsuttu syväoppiminen on uudenlaista koneoppimista. Nykyään sitä käytetään esimerkiksi puheen, kuvien ja tekstien tunnistuksessa. Mutta periaatteessa tietokone tai robotti voi syväoppimisen avulla opetella mitä tahansa. Aivan itsekseen, ja hyvin nopeasti. Ihmistä ei kaivata.
Jos robotteja on enemmän kuin yksi, ne voivat opetella yhdessä. Robotit kykenevät yhdistelemään oppimiaan asioita ja opettamaan toisiaan. Jos jonkin asian opetteleminen vie yhdeltä robotilta esimerkiksi kahdeksan tuntia, sama prosessi vie kahdeksalta robotilta vain tunnin. Mihin ihmistä enää tarvitaan?
Kun robotti päätti päättää päivänsä...
Oletko koskaan hakannut tietokonettasi? Onko sinun joskus tehnyt mieli hakata? Ehkä se on käynyt itse kullakin joskus mielessä. Nimenomaan silloin, kun tekniikan toimimattomuus on ollut inhimillisten pyrkimysten esteenä.
Entä jos tietokoneen tilalla olisi hauskalla äänellä sivistyneesti keskusteleva, ystävällinen robotti? Onko mahdollista, että voisit yhtäkkiä tuntea samanlaista raivoa?
Kalifornian poliisi pidätti keväällä 2017 miehen, joka hyökkäsi 140-kiloisen valvonta- ja turvallisuusrobotin kimppuun. Robotti oli partioimassa ja neuvomassa asiakkaita kauppakeskuksen pysäköintipaikalla.
Samanlainen valvontarobotti joutui niin ikään hyökkäyksen kohteeksi kalifornialaisen virastotalon edustalla. Robotti kaadettiin maahan ja sen sensorit tuhrittiin grillikastikkeella.
Keväällä 2018 uutisoitiin Kalifornian Piilaaksossa tapahtuneista useista hyökkäyksistä itsestään ajavia autoja vastaan. Nämä hyökkäykset saivat alkunsa jo ennen kuin kuljetuspalveluyhtiö Uberin robottiauto törmäsi Arizonassa jalankulkijaan.
Ihmisen ja robotin suhde ei ole, eikä tule olemaan ongelmaton.
Kauppa- ja toimistokeskus Georgetown Waterfrontissa Washington DC:ssä työskennellyt Knightscope K5 -valvontarobotti sai kesällä 2017 ilmeisen tarpeekseen yksitoikkoisesta, mutta vastuunalaisesta työstään. Se rullasi kauppakeskuksen portaat alas, sukelsi sisäpihalla olevaan vesialtaaseen ja joutui oikosulkuun.
Kukaan ei tiedä, miksi se päätti tehdä niin.
Artikkelia taustoitti arkistotoimittaja Petri Ikonen Yle Arkistosta.
