Hyppää pääsisältöön

Täällä opettaja ei lyö ja seksistä puhutaan – maahanmuuttajanuoret vertaavat Suomen ja kotimaansa koulua

Taulu, johon oppilaat ovat kirjoittaneet mikä suomalaisessa koulussa on paremmin ja mikä huonommin kuin oman maan koulussa.
Nuoret pohtivat ryhmätyönä suomalaisen ja oman maan koulun eroja. Tulokset kirjoitettiin taululle. Taulu, johon oppilaat ovat kirjoittaneet mikä suomalaisessa koulussa on paremmin ja mikä huonommin kuin oman maan koulussa. Kuva: Sari Veikkolainen / Yle Yle Oppiminen,Kirkkojärven koulu,maahanmuuttajat

Peruskoulua kehutaan ja parjataan. Entä jos suomalaiseen kouluun hyppää mukaan kesken kaiken, mikä koulussa ilahduttaa ja mikä kummastuttaa?

Helistin, helistimet, hauras, hauraat, mutta silti pamaus, pamaukset. Tytöt istuvat eturivissä ja ihmettelevät monikon taivutusta. Opettaja Sanna Etelämäki seuraa tarkkaavaisena vierestä, neuvoo ja rohkaisee totisina kirjoittavia oppilaitaan.

Vieras kieli, vieras kulttuuri ja erilainen tapa opiskella. Peruskoulussa on maahanmuuttajanuorille paljon uutta ja outoa, mutta moni asia tuntuu hyvältä ja innostavalta. Mikä nuorten mielestä on peruskoulussa paremmin ja mikä huonommin verrattuna oman maan kouluun?

Opettaja Sanna Etelämäki katsoo kameraan ja neuvoo oppilaitaan.
Kieliopin opiskelu vaatii armotonta keskittymistä. Opettaja Sanna Etelämäki katsoo kameraan ja neuvoo oppilaitaan. Kuva: Sari Veikkolainen / Yle opettaja,Yle Oppiminen

Paremmin: opettajat ovat ystävällisiä

Sanna Etelämäki kertoo oppilaidensa arvostavan suomalaista koulua. Poissaoloja on vähän, ja tunneilla opiskellaan innokkaasti, kehuu Etelämäki ryhmäänsä. 16-vuotias afganistanilaisnuorukainen Mohsen nyökyttelee vieressä.

– Täällä on helpompi opiskella, Afganistanissa pakotetaan oppimaan. Täällä opettajat ovat ystävällisiä ja haluavat, että me oikeasti ymmärrämme asiat. Suomessa opettajat ei lyö. Meillä niin kävi melkein joka päivä. Jos olit 2 minuuttia myöhässä tai et ollut tehnyt läksyjä, niin opettaja löi kepillä.

Useimmat ovat asuneet Suomessa vasta parisen vuotta, ja kaikki opiskelevat suomea toisena kielenä. Taustaltaan nuoret edustavat monia eri kansallisuuksia. 16-17-vuotiaat nuoret opiskelevat Espoon Kirkkojärven koulussa maahanmuuttajille tarkoitetulla luokalla. Kun kielitaito kehittyy, he siirtyvät normaaliin peruskouluopetukseen.

Kun aiheena on vaikka Lapuan liike, niin onhan se vaikea asia hahmottaa.― Sanna Etelämäki

Vaikka intoa riittää, ei opiskelu suomeksi ole helppoa. Reaaliaineet ovat nuorille hankalia paitsi kielen myös sisällön takia. Esimerkiksi historiassa näkökulma voi olla ihan toinen kuin omassa maassa. Me katsomme asioita eurooppalaisesta perspektiivistä, Sanna Etelämäki muistuttaa. Jos nuori ei ole tottunut lukemaan kirjoja, voivat historian pitkät kappaleet ja vaihteleva sanasto olla työläitä ymmärtää.

– Kun aiheena on vaikka Lapuan liike, niin onhan se vaikea asia hahmottaa, kuvailee Etelämäki.

Takaa kuvattu tyttö tekee suomenkielen tehtäviä luokassa
Ennen kuin nuori on valmis siirtymään yleisopetukseen on sanavaraston oltava laaja. Takaa kuvattu tyttö tekee suomenkielen tehtäviä luokassa Kuva: Sari Veikkolainen / Yle Yle Oppiminen,maahanmuuttajat,Kirkkojärven koulu

Haastavuudesta huolimatta Mohsen pitää historian opiskelusta.

– Asiat ovat mielenkiintoisia, koska kotimaassani ei puhuta koulussa Amerikan historiasta tai vaikka Martin Luther Kingistä. Mutta en ole koskaan lukenut yhtään kirjaa. Minusta tuntuu, että en voi lukea kirjaa. Luen tosi hitaasti enkä tykkää lukemisesta.

Huonommin: opiskelu on liian äänekästä

Etelämäki kertoo, että välillä opiskelu on myös todella äänekästä, ja hiljaisimmat oppilaat kaipaisivat joskus enemmän työrauhaa.

– Luokassa ei huudeta turhaan, vain asiasta. Kun esimerkiksi pelaamme Aliasta, ovat nuoret niin henkeen ja vereen mukana, että ääni nousee. Silti toivon, että luokassa on ääntä. Meteli syntyy tekemisestä ja innostumisesta.

Oman kotimaan koulussa on istuttu enemmän hiljaa ja tehty tehtäviä tai kuunneltu opettajaa. Vapaamuotoisempi ryhmätyöskentely on monelle outoa ja saattaa tuntua kaoottiselta.

Sanna Etelämäen mukaan nuoret käyttäytyvät kuitenkin todella hyvin ja kunnioittavat opettajia.

– Erona suomiteineihin on ihan ehdottomasti kohteliaisuus. Pojat avaavat oven ja tervehtivät erityisen kohteliaasti. Jos kaupungilla tapaan oppilaan, niin hän tervehtii iloisesti.

En voi kuvitella että kiroilisin opettajille.― Mohsen 16 vuotta

Mohsen on tehnyt saman havainnon.

– Jotkut suomalaiset ovat tosi ilkeitä ja kiroilevat opettajille. Minulla on aina ollut hyviä opettajia, en voi kuvitella että kiroilisin niille.

Tosin Mohsenin kokemuksen mukaan kaikki maahanmuuttajat eivät ole yhtä hyväkäytöksisiä.

– Suomessa syntyneet mamut käyttäytyvät huonommin kuin muualla syntyneet. Suomessa syntyneet ovat enemmän samanlaisia kuin suomalaiset.

Kaikkia maahanmuuttajaoppilaita ei pidäkään niputtaa yhteen.

– On ihan eri asia tulla pakolaisena Suomeen kuin olla asunut täällä syntymästä saakka, muistuttaa Mohsen.

Paremmin: tytöt ja pojat opiskelevat yhdessä

Mohsenin mielestä on kivaa, että tytöt ja pojat opiskelevat samassa luokassa ja yhdessä. Omat kommervenkkinsä yhdessä opiskeluun tosin liittyy, Sanna Etelämäki kertoo.

– Olimme Love-messuilla kuten kaikki Espoon kahdeksasluokkalaiset. Siellä jaettiin kondomeja ja avoimuus tuntui joistain nuorista oudolta. Oppilaat kyselivät miksi meille puhutaan seksistä näin nuorena?

Hämmennyksen jälkeen luokassa syntyi hyvä keskustelu aiheesta. Oppilaat pohtivat, miten oma äitikin on saattanut saada ensimmäisen lapsensa hyvin nuorena ja keskustelu ehkäisystä olisi hyvä käydä ajoissa. Kun ryhmässä on sekä tyttöjä että poikia niin seksuaalisuuteen liittyviä asioita ei käsitellä kovin juurta jaksain. Mutta Sanna Etelämäen mielestä on hyvä, että kaikki ovat yhtä aikaa paikalla.

Liitutaulu, johon on kirjattu luokan tiskivuorot
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä asioita. Siksi luokan tiskivuoroista pidetään tiukasti kiinni. Liitutaulu, johon on kirjattu luokan tiskivuorot Kuva: Sari Veikkolainen / Yle Yle Oppiminen,Kirkkojärven koulu,maahanmuuttajat

– Terveystiedon tunnilla on ihmetelty miksi pojat opiskelevat kuukautisista? Olemme sitten keskustelleet siitä, miten tärkeää on, että kaikki tietävät, kertoo Etelämäki. Osa pojista ei ole koskaan kuullutkaan kuukautisista.

– Huomasin, että ne kirjan sivut kiinnostivat kaikkia kovasti. Selvästi nuoret tutkivat terveystiedon kirjaa enemmän kuin historiankirjaa. Kiinnostava asia, mutta vähän hankala puhua.

Huonommin: jääkiekko on tyhmää, jos ei osaa luistella

Liikunta ei kaikkia nuoria kiinnosta, huokaisee Etelämäki.

– Osalla ei ole edes ollut aikaisemmin liikuntaa. Tai se on ollut kevyempää, opettaja on ehkä laittanut oppilaat ulos pelailemaan jalkapalloa. Suomen määrätietoinen liikunnanopetus voi nuorista tuntua oudolta.

Erfan nyökkää ja on samaa mieltä. Vaikka poika on innokas jalkapalloilija, ei liikunta koulussa innosta.

– Jotkut suomalaiset nuoret eivät halua pelata liikuntatunnilla meidän kanssa futista. Ja jääkiekosta en tykkää. Se tuntuu tosi tyhmältä, koska en osaa luistella ja kaikki suomalaiset osaavat.

Maailmassa on aina monta tapaa tehdä asiat hyvin.― Sanna Etelämäki

Liikuntatunnilla paritanssin opiskelu aiheuttaa päänvaivaa. Kaikki nuoret eivät halua tanssia vastakkaisen sukupuolen kanssa. Sanna Etelämäki ei pidä sitä ongelmana.

– Olen sitä mieltä, että asiat eivät kaadu siihen, että käyttääkö huivia tai ei, tai tanssivatko tytöt ja pojat yhdessä vai eivät tanssi. Itse helposti näkee asiat tietyllä lailla, että näinhän tämä tehdään. Mutta maailmassa on aina monta tapaa tehdä asiat hyvin.

Mohsenia naurattaa. Hän muistaa hyvin liikuntatunnin ja paritanssin.

– Jotkut pojat sanoivat, etteivät voi koskea tyttöihin ja samoin sanoivat jotkut tytöt. Sitten he vain katselivat kun muut tanssivat. Kaverini oli sitä mieltä, että minun ei pitäisi tanssia tyttöjen kanssa. Joku ehdotti, että tanssikaa sitten poika ja poika yhdessä. Mutta sittenhän kaikki luulevat, että me ollaan homoja.

Suomalaisia kavereita on vaikea saada

Suomalaisten kavereiden puute on yksi nuorten suurimpia murheita. Mohsen on huomannut, että jos pääsee yleisopetuksen tunneille, voi kavereitakin löytyä.

– Minulla on kosovolaisia, virolaisia, afrikkalaisia ja suomalaisia kavereita. Minun oli helpompi saada suomalaisia kavereita kun olin samoilla tunneilla. Mutta jos luokalla on vain maahanmuuttajia, on suomalaisiin vaikea tutustua.

Sanna Etelämäki on Mohsenin kanssa samaa mieltä, ja toivoo oppilaidensa siirtyvän mahdollisimman nopeasti ainakin osittain yleisopetukseen. Vaikka tuen tarvetta vielä olisikin, nuoret tarvitsevat ison luokan tunneille osallistumista. Monia iso luokka suomalaisnuorineen saattaa kuitenkin aluksi pelottaa.

– Jotkut oppilaat haluaisivat mieluummin olla omassa kotiluokassa ikään kuin turvassa. Mutta heitäkin on tärkeää rohkaista ison luokan tunneille.

Poika istuu yksin penkillä ulkona ja nojaa koulun seinään
Suomalaisiin nuoriin voi olla hankala tutustua. Poika istuu yksin penkillä ulkona ja nojaa koulun seinään Kuva: Sari Veikkolainen / Yle Yle Oppiminen,Kirkkojärven koulu,maahanmuuttajat

Mitään viisasten kiveä ei sosiaalisella Mohsenillakaan ole tarjota. Kavereita saadakseen pitää olla itse rohkea ja aktiivinen.

– Sain suomalaisia kavereita kun aloin tunneilla vitsailla heidän kanssaan. Mutta suomalaiset ovat ujoja. Ensin he eivät halua puhua.

Kielitaitoakin tarvitaan, jos mielii juttuihin suomalaisten kanssa.

– Se on noloa, jos menee sanomaan jollekin “moi mitä kuuluu” eikä sitten ymmärräkään mitä se toinen vastaa, pohtii Mohsen.

Kouluruoka on hyvä juttu!

Moni muukin asia ihastuttaa ja kummastuttaa. Nuorista on todella kummallista, että kengät pitää ottaa luokassa pois eikä lippistä saa pitää päässä.

Pitkiä välitunteja ja koulun wifiä nuoret arvostavat suuresti. Samoin kouluruokaa. Afganistanissa Mohsen vei kouluun omat eväät, mutta Suomessa lämmintä ruokaa on tarjolla joka päivä ja se ilahduttaa. Tosin jos tarjolla on kalakeittoa, jättää Mohsen ruokatunnin väliin.

Jutussa haastatellun Mohsenin nimi on muutettu.

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?