Hyppää pääsisältöön

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Jos ihmisellä on se lahja, että pystyy kehittämään asioita, ei se tarvitse mitään trendejä, vaan kulkee omaa tietänsä.― Vuokko Eskolin-Nurmesniemi

Helsingissä syntynyt Vuokko Eskolin-Nurmesniemi valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1952. Tämän jälkeen hän työskenteli Arabian taideosastolla ja Nuutajärven lasitehtaalla.

Vuonna 1953 Armi Ratia palkkasi hänet Marimekolle suunnittelijaksi. Työssään Eskolin-Nurmesniemi kehitti Markimekon taiteellista linjaa vuoteen 1960 asti. Esimerkiksi ajattomat Jokapoika-paita ja Iloinen takki ovat hänen käsialaansa.

"Jokapoika-paita on suomen vanhin design-tuote, joka on edelleen tuotannossa", Vuokko Eskolin-Nurmesniemi hymyilee.

Eskolin-Nurmesniemi poisti 50–60-luvun naistenvaatteista perinteisiä, tiukkoja laskoksia. Naisten yleistyneet palkkatyöt kodin ulkopuolella olivat yhtenä syynä tähän, sillä vaatteissa tuli kyetä liikkua vaivattomasti ja sen tuli sopeutua erilaisiin ruumiinrakenteisiin.

Vuonna 1964 Vuokko Eskolin-Nurmesniemi perusti omaa nimeään kantavan yrityksen, Vuokko Oy:n. Sen vaatteet ovat pysyneet ajattomina ja tunnistettavina jo vuosikausia.

"Ehkä siinä jotain on, kun ensimmäisestä työstä tähän päivään asti ihmiset tunnistavat, että toi on Vuokko," hän pohtii.

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi on elänyt suomalaisen designin kulta-aikaa, jolloin muun muassa Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva ja Kaj Franck saivat jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Myös hänen aviomiehensä sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi (1927 – 2003) oli yksi Suomen muotoilun suuria nimiä.

Vuokon persoona on fantastinen.― Bella Nordqvist

Vuokko Eskolin-Nurmesniemelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi vuonna 2007. Hän on palkituin suomalainen vaatesuunnittelija. Lukuisiin palkintoihin sisältyy muun muassa Lunning-palkinto, kunniatohtorin arvonimi Taideteollisessa korkeakoulussa sekä pohjoismaisen taiteen Prinssi Eugen -mitali.

Tarve uuden luomiseen on säilynyt vuosikymmenestä toiseen.

"Ei luomisvoima katoa ihmisen iän mukana, jos sitä on joskus ollut", hän toteaa vuonna 2016 Ilta-Sanomien haastattelussa.

Liisa Hovinheimon ohjaamassa dokumentissa (2005) tutustutaan taiteilijan ateljee-kotiin ja haastatellaan myös lähipiiriin kuuluvia henkilöitä.

"Vuokon persoona on fantastinen, aivan kuten taiteilijan pitää olla. Hän on tulinen, tuppurainen ja voimakas. Ei voimattomasta ihmisestä synny niin ihania kuoseja, mitä hän tekee", toteaa ohjelmassa haastateltu toimitusjohtaja Bella Nordqvist.

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.