Hyppää pääsisältöön

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Jos ihmisellä on se lahja, että pystyy kehittämään asioita, ei se tarvitse mitään trendejä, vaan kulkee omaa tietänsä.― Vuokko Eskolin-Nurmesniemi

Helsingissä syntynyt Vuokko Eskolin-Nurmesniemi valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1952. Tämän jälkeen hän työskenteli Arabian taideosastolla ja Nuutajärven lasitehtaalla.

Vuonna 1953 Armi Ratia palkkasi hänet Marimekolle suunnittelijaksi. Työssään Eskolin-Nurmesniemi kehitti Markimekon taiteellista linjaa vuoteen 1960 asti. Esimerkiksi ajattomat Jokapoika-paita ja Iloinen takki ovat hänen käsialaansa.

"Jokapoika-paita on suomen vanhin design-tuote, joka on edelleen tuotannossa", Vuokko Eskolin-Nurmesniemi hymyilee.

Eskolin-Nurmesniemi poisti 50–60-luvun naistenvaatteista perinteisiä, tiukkoja laskoksia. Naisten yleistyneet palkkatyöt kodin ulkopuolella olivat yhtenä syynä tähän, sillä vaatteissa tuli kyetä liikkua vaivattomasti ja sen tuli sopeutua erilaisiin ruumiinrakenteisiin.

Vuonna 1964 Vuokko Eskolin-Nurmesniemi perusti omaa nimeään kantavan yrityksen, Vuokko Oy:n. Sen vaatteet ovat pysyneet ajattomina ja tunnistettavina jo vuosikausia.

"Ehkä siinä jotain on, kun ensimmäisestä työstä tähän päivään asti ihmiset tunnistavat, että toi on Vuokko," hän pohtii.

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi on elänyt suomalaisen designin kulta-aikaa, jolloin muun muassa Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva ja Kaj Franck saivat jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Myös hänen aviomiehensä sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi (1927 – 2003) oli yksi Suomen muotoilun suuria nimiä.

Vuokon persoona on fantastinen.― Bella Nordqvist

Vuokko Eskolin-Nurmesniemelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi vuonna 2007. Hän on palkituin suomalainen vaatesuunnittelija. Lukuisiin palkintoihin sisältyy muun muassa Lunning-palkinto, kunniatohtorin arvonimi Taideteollisessa korkeakoulussa sekä pohjoismaisen taiteen Prinssi Eugen -mitali.

Tarve uuden luomiseen on säilynyt vuosikymmenestä toiseen.

"Ei luomisvoima katoa ihmisen iän mukana, jos sitä on joskus ollut", hän toteaa vuonna 2016 Ilta-Sanomien haastattelussa.

Liisa Hovinheimon ohjaamassa dokumentissa (2005) tutustutaan taiteilijan ateljee-kotiin ja haastatellaan myös lähipiiriin kuuluvia henkilöitä.

"Vuokon persoona on fantastinen, aivan kuten taiteilijan pitää olla. Hän on tulinen, tuppurainen ja voimakas. Ei voimattomasta ihmisestä synny niin ihania kuoseja, mitä hän tekee", toteaa ohjelmassa haastateltu toimitusjohtaja Bella Nordqvist.

Keskustele
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto