Hyppää pääsisältöön

Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

Täällä valtioiden, uskontojen ja ideologioiden rajat ovat jatkuvasti vaihtuneet.― Arto Tuominen

Arvo Tuominen on palannut itään. Tämänkertainen reitti kulkee Karjalankannaksen reunoilla, sotanäyttämöiden ja merkillisen historian halki. Aiemmin Tuominen on ajanut kuvausreissuilla Laatokan ja Äänisen ympäri.

Buhanka käynnistyy Viipurissa. Alvar Aallon suunnittelema kulttuuriaarre, vuonna 1935 valmistunut funktionalistinen kirjasto on restauroitu entiseen loistoonsa. Samaa ei voi sanoa monestakaan kaupungin rakennuksesta, ei edes linnasta, mutta Tuominen arvelee tilanteen vielä muuttuvan ja povaa Viipurista merkittävää tulevaisuuden matkailukohdetta.

Alas ajetusta rakettimoottoritehtaasta tunnetusta Primorskista Tuominen jatkaa Uudellekirkolle tutkimaan aavemaisen Inon linnakkeen raunioita.

Inon Linnake

Inon linnake on Uudenkirkon Inossa sijaitseva rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.

Jo rakennusvaiheessa alueelle tehtiin oma rautatie, jolle hankittiin kaksi saksalaista höyryveturia.

Venäjän asevoimien sotilaat poistuivat alueelta 2003. Rakennelmat ovat nykyään raunioina.

Huhut linnakkeelle kadonneista ihmisistä ovat houkutelleet paikalle kaasunaamaripäisiä harrastelijaryhmiä, ja aluetta onkin verrattu Andrei Tarkovskin Stalker-elokuvan mystiseen "vyöhykkeeseen".


Ote Kannaksen kierros -dokumentista

Inosta Tuominen kaasuttaa Terijoelle. Kieltolain aikaan Suomen Rivieraksi kutsuttu rantakaupunki tuli halvan asumisen ja helpon viinan saannin vuoksi taiteilijoiden suosimaksi kesänviettopaikaksi.

Kellomäki-Komarovo erotettiin Terijoesta toisen maailmansodan jälkeen ja siitä tehtiin Stalinin käskyllä akateemikkojen kylä, koska venäläisnobelisti Ivan Pavlov vietti kesänsä siellä. Kylän hautausmaalla lepää yli neljäkymmentä tieteen ja taiteen akateemikkoa.

Kuokkalan huviloilta Tuominen jatkaa Sestroretskiin, Kannaksen rannikkoalueen datsha- ja kylpyläkulttuurin alkukotiin ja salakuljetuskeskukseen.

“Nyt menemme sellaiseen paikkaan, mistä mitään ette tiedä, nimittäin Kirjasalon tasavaltaan”, Tuominen julistaa samalla kun Buhanka huojuu pitkin mutaista kärrypolkua kohti vanhaa rajaa.

Kirjasalon tasavalta

Kirjasalon tasavalta oli inkeriläisten kansannousussa Suomen tuella Neuvosto-Venäjästä eronnut inkeriläisten valtio, joka oli tarkoitus liittää myöhemmin Suomeen muun Inkerinmaan kanssa.

Everstiluutnantti Georg Elfengrenin johtama valtio perustettiin kesäkuussa 1919. Sillä oli oma lippu, hymni, koululaitos, armeija, sotasairaala, Kirjasalon sanomat -lehti ja omat postimerkit. Valuuttana toimi Suomen markka.

Kirjasalo hajosi joulukuussa 1920, vain puolitoista vuotta sen perustamisen jälkeen.

Ote Kannaksen kierros -dokumentista
Rohkaisimme itseämme pullollisella konjakkia.― Arvo Tuominen

Kun Kannaksen kierros valmistui vuonna 2015, järjestettiin sille Pietarissa kantaesitys, jonka tunnelmia Tuominen luonnehtii seuraavasti:

“Yleisö oli ensisilmäyksellä katsoen kokoonpanoltaan lievästi sanoen kriittisen oloista. Mukana yliopistoväkeä, tunnettuja historioitsijoita, journalisteja, elokuvaohjaajia, kirjailijoita, inkeriläisaktivisteja, anarkisteja, separatisteja, moottoripyöräjengiläisiä ja ihan tavallisia pietarilaisia.

Kun dokkari lähti pyörimään, pakenin kuvaaja Igor Jurovin kanssa kadulla odottaneeseen UAZ Buhanka -maasturiin, joka oli kulkuvälineemme elokuvaa tehdessämme. Sen suojista ihmettelimme, kun porukka ei tule esityksestä kesken kaiken ulos, vaikka salissa joutuu seisomaan, happi on varmasti heikoissa ja leffa lisäksi 75 minuutin mittainen.

Rohkaisimme itseämme pullollisella konjakkia ja palasimme silti hieman peloissamme saliin vain vähän ennen filmin päättymistä. Lopputekstien pyöriessä yleisö räjähti aplodeihin. Selkeästi tykkäsivät näkemästään.”

Lue lisää:

Äänisen vettä – matka suomalais-ugrilaisuuden ja slaavilaisuuden kohtaamispisteeseen

Arvo Tuominen kääntää keulan kohti itää ja ajaa maastoautolla Euroopan toiseksi suurimman järven, Äänisen, ympäri. Vaikeakulkuinen maantie tutustuttaa kulkijan neuvostohenkisten nähtävyyksien lisäksi alueen historiaan, ihmisiin ja suomalaisuuden jättämiin jälkiin. Pölyt kurkusta huuhdotaan tietenkin Äänisen vedellä eli paikallisella viinalla.

Lue lisää:

Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen

Dokumentaristi Arvo Tuominen kiersi Euroopan suurimman järven Laatokan ympäri henkilöautolla. Matkan varrelta löytyi historiallisia monumentteja, linnoituksia ja kauniita karjalaiskyliä.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto