Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.
Täällä valtioiden, uskontojen ja ideologioiden rajat ovat jatkuvasti vaihtuneet.
Arvo Tuominen on palannut itään. Tämänkertainen reitti kulkee Karjalankannaksen reunoilla, sotanäyttämöiden ja merkillisen historian halki. Aiemmin Tuominen on ajanut kuvausreissuilla Laatokan ja Äänisen ympäri.
Buhanka käynnistyy Viipurissa. Alvar Aallon suunnittelema kulttuuriaarre, vuonna 1935 valmistunut funktionalistinen kirjasto on restauroitu entiseen loistoonsa. Samaa ei voi sanoa monestakaan kaupungin rakennuksesta, ei edes linnasta, mutta Tuominen arvelee tilanteen vielä muuttuvan ja povaa Viipurista merkittävää tulevaisuuden matkailukohdetta.
Alas ajetusta rakettimoottoritehtaasta tunnetusta Primorskista Tuominen jatkaa Uudellekirkolle tutkimaan aavemaisen Inon linnakkeen raunioita.
Inon Linnake
Inon linnake on Uudenkirkon Inossa sijaitseva rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.
Jo rakennusvaiheessa alueelle tehtiin oma rautatie, jolle hankittiin kaksi saksalaista höyryveturia.
Venäjän asevoimien sotilaat poistuivat alueelta 2003. Rakennelmat ovat nykyään raunioina.
Huhut linnakkeelle kadonneista ihmisistä ovat houkutelleet paikalle kaasunaamaripäisiä harrastelijaryhmiä, ja aluetta onkin verrattu Andrei Tarkovskin Stalker-elokuvan mystiseen "vyöhykkeeseen".
Ote Kannaksen kierros -dokumentista
Inosta Tuominen kaasuttaa Terijoelle. Kieltolain aikaan Suomen Rivieraksi kutsuttu rantakaupunki tuli halvan asumisen ja helpon viinan saannin vuoksi taiteilijoiden suosimaksi kesänviettopaikaksi.
Kellomäki-Komarovo erotettiin Terijoesta toisen maailmansodan jälkeen ja siitä tehtiin Stalinin käskyllä akateemikkojen kylä, koska venäläisnobelisti Ivan Pavlov vietti kesänsä siellä. Kylän hautausmaalla lepää yli neljäkymmentä tieteen ja taiteen akateemikkoa.
Kuokkalan huviloilta Tuominen jatkaa Sestroretskiin, Kannaksen rannikkoalueen datsha- ja kylpyläkulttuurin alkukotiin ja salakuljetuskeskukseen.
“Nyt menemme sellaiseen paikkaan, mistä mitään ette tiedä, nimittäin Kirjasalon tasavaltaan”, Tuominen julistaa samalla kun Buhanka huojuu pitkin mutaista kärrypolkua kohti vanhaa rajaa.
Kirjasalon tasavalta
Kirjasalon tasavalta oli inkeriläisten kansannousussa Suomen tuella Neuvosto-Venäjästä eronnut inkeriläisten valtio, joka oli tarkoitus liittää myöhemmin Suomeen muun Inkerinmaan kanssa.
Everstiluutnantti Georg Elfengrenin johtama valtio perustettiin kesäkuussa 1919. Sillä oli oma lippu, hymni, koululaitos, armeija, sotasairaala, Kirjasalon sanomat -lehti ja omat postimerkit. Valuuttana toimi Suomen markka.
Kirjasalo hajosi joulukuussa 1920, vain puolitoista vuotta sen perustamisen jälkeen.
Ote Kannaksen kierros -dokumentista
Rohkaisimme itseämme pullollisella konjakkia.
Kun Kannaksen kierros valmistui vuonna 2015, järjestettiin sille Pietarissa kantaesitys, jonka tunnelmia Tuominen luonnehtii seuraavasti:
“Yleisö oli ensisilmäyksellä katsoen kokoonpanoltaan lievästi sanoen kriittisen oloista. Mukana yliopistoväkeä, tunnettuja historioitsijoita, journalisteja, elokuvaohjaajia, kirjailijoita, inkeriläisaktivisteja, anarkisteja, separatisteja, moottoripyöräjengiläisiä ja ihan tavallisia pietarilaisia.
Kun dokkari lähti pyörimään, pakenin kuvaaja Igor Jurovin kanssa kadulla odottaneeseen UAZ Buhanka -maasturiin, joka oli kulkuvälineemme elokuvaa tehdessämme. Sen suojista ihmettelimme, kun porukka ei tule esityksestä kesken kaiken ulos, vaikka salissa joutuu seisomaan, happi on varmasti heikoissa ja leffa lisäksi 75 minuutin mittainen.
Rohkaisimme itseämme pullollisella konjakkia ja palasimme silti hieman peloissamme saliin vain vähän ennen filmin päättymistä. Lopputekstien pyöriessä yleisö räjähti aplodeihin. Selkeästi tykkäsivät näkemästään.”
Lue lisää:
Äänisen vettä – matka suomalais-ugrilaisuuden ja slaavilaisuuden kohtaamispisteeseen
Arvo Tuominen kääntää keulan kohti itää ja ajaa maastoautolla Euroopan toiseksi suurimman järven, Äänisen, ympäri. Vaikeakulkuinen maantie tutustuttaa kulkijan neuvostohenkisten nähtävyyksien lisäksi alueen historiaan, ihmisiin ja suomalaisuuden jättämiin jälkiin. Pölyt kurkusta huuhdotaan tietenkin Äänisen vedellä eli paikallisella viinalla.
Lue lisää:
Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen
Dokumentaristi Arvo Tuominen kiersi Euroopan suurimman järven Laatokan ympäri henkilöautolla. Matkan varrelta löytyi historiallisia monumentteja, linnoituksia ja kauniita karjalaiskyliä.
