Hyppää pääsisältöön

Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

Humalaiset pelottivat paikallisia asukkaita metelöinnillään ja huuteluillaan. Raportissa aluepoliisi Erkki Savolainen kuvailee pahennusta herättänyttä käytöstä astetta kevyemmin, mutta myöntää, ettei esimerkiksi keskellä kylää tapahtunut rakastelu ollut täysin hyväksyttävää käytöstä.

Sosiaalityöntekijät kertovat lähteneensä ratkomaan harmillista tilannetta ajatuksella, että joukolle löydettäisiin syrjäisempi paikka, jossa elämöinti ei häiritsisi kunnon kyläläisiä. Läheisen lammen rannalle päätettiin kantaa penkkejä, rakentaa tulisija sekä hankkia roskakoreja, jotta paikan viihtyvyys olisi myös jatkossa taattu.

Vastaavia kokeiluja oli sosiaalityöntekijöiden mukaan tehty onnistuneesti ainakin Vaasassa ja Tampereen Hervannassa.

Eihän päihdeongelmaisten asia ole ratkaistu tällä, että he ovat nyt tässä. Mutta kokeillaan tällaista.― sosiaalityöntekijä Päivi Soikkeli-Jakoaho

Haastatteluun saadaan lisäksi edustajia päihdeongelmaisten joukosta, jotka rehdisti myöntävät aiemman häiriökäytöksen. Uusi, viihtyisämpi ajanviettopaikka oli heidänkin mielestään kerrassaan mainio ajatus. Päihdeongelmaiset lupautuivat itse vastaamaan uuden paikkansa siivoamisesta ja huolenpidosta.

Tikkakosken kyläläisille ratkaisu pääasiassa kelpasi. Vain pieni huoli heräsi siitä, että uusi paikka oli aiempaa lähempänä kirkkoa.

Haastatteluiden lisäksi raportissa seurataan yhteistä talkoopäivää, jossa rinta rinnan hääräilevät päihdeongelmaiset, sosiaalityöntekijät sekä kylän asukkaat. Päivä päättyy perinteisiin harjannostajaisiin, joihin poliisimies Savolainen pulitti tarjoilut omasta pussistaan. Ajanviettokeidas kastetaan leikkisästi ”Puuhamaaksi”.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto