Hyppää pääsisältöön

Ylen tutkimus selvitti: Sähköposti tuottaa eniten päänvaivaa digiapua tarvitseville

Eläkeikäinen nainen ja häntä digitaidoissa auttava nuorempi sukulainen tietokoneen äärellä, kädet osoittavat koneen näyttöä.
Neljä viidestä 35-65-vuotiaasta auttaa läheisiään verkko- ja digitaitojen kanssa. Eläkeikäinen nainen ja häntä digitaidoissa auttava nuorempi sukulainen tietokoneen äärellä, kädet osoittavat koneen näyttöä. Kuva: Ilmari Fabritius Nettiä ikä kaikki

Ylen Nettiä ikä kaikki -kampanja teetti vuonna 2018 tutkimuksen, jossa kysyttiin millaisiin ongelmiin suomalaiset ovat digitaitoja opettaessaan törmänneet. Yllättävää oli, että autettavilla oli kaikkein eniten ongelmia sähköpostin kanssa, vaikka se on ollut laajasti käytössä jo parikymmentä vuotta. Auttaminen oli myös melko yleistä, sillä peräti 82 prosenttia vastaajista on joskus auttanut läheisiään digitaidoissa.

Tutkimukseen vastasivat läheisiään digitaidoissa auttaneeet - eivät tällä kertaa itse autettavat. He edustavat 35 - 65 -vuotiaita ja heidän vastauksensa voidaan yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia.
Tutkitut on raportissa jaettu myös sukupuolen mukaan sekä iän perusteella kahteen ryhmään: nuorempiin (35 - 49 vuotta) ja vanhempiin (50 - 65 vuotta).

Miten tutkimus tehtiin?

  • Taloustutkimus Oy toteutti tämän tutkimuksen Yleisradion toimeksiannosta internet-paneelissa 30.5.-4.6.2018.
  • Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 35 - 65 -vuotiaat suomalaiset Manner-Suomessa.
  • Haastatteluja tehtiin 1018 kpl ja tulokset on painotettu edustamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Tutkimuksen kaikki tilastografiikat löytyvät täältä.
Kysymysasettelu ja vastausten prosenttijakaumat löytyvät täältä.
Tutkimuksen vastausaineisto löytyy täältä.

Digitaidoissa auttaminen on hyvin yleistä – miehet ja nuoret auttavat hieman useammin

Tutkimukseen osallistuneista peräti 83 prosenttia on joskus auttanut läheistään verkko- ja digitaidoissa. Apu näyttää olevan varsin säännöllistä, sillä melkein puolet vastaajista (45 %) auttaa kuukausittain tai useammin.

Miehet näyttävät olevan aktiivisempia, sillä heistä 49 prosenttia on auttanut läheisiään kuukausittain tai useammin, kun vastaava luku naisilla on 41 prosenttia.

Ikäryhmillä ero on vielä selvempi: nuorista 55 prosenttia on auttanut kuukausittain tai useammin, kun vanhemmista vain 36 prosenttia on auttanut läheisiään.

Digituki näyttää menevän lähinnä perhepiiriin, sillä useimmiten autettava on perheenjäsen tai sukulainen (82 %), paljon harvemmin työkaveri (28 %) tai ystävä (23 %).

Autetut ovat ymmärrettävästi jo iäkkäämpää väestöä: heistä kaksi kolmasosaa on yli 60-vuotiaita. Toisaalta hyvin iäkkäitä (yli 80-vuotiaita) autettavissa on vähän: vain 10 prosenttia. Tämä kertonee siitä, että yli 80-vuotiaat ovat tyypillisesti digimaailman ulkopuolella - kaikki eivät toki omasta tahdostaan.

Tietokoneet ja sähköposti ovat yleisimmät kompastuskivet

Eniten apua annetaan tietokoneiden (82 %) ja älypuhelimien (54 %) ongelmissa, kun taas tabletin (27 %) tai älytelevision (15 %) kanssa autetaan harvemmin. Kenties nämä laiteet eivät ole autettavilla yhtä yleisiä kuin tietokoneet ja älypuhelimet.

Eri sovelluksista auttaminen kohdistuu useimmiten - ehkä hieman yllättäen - sähköpostin käyttöön (49 % vastaajista kertoo auttaneensa sähköpostin kanssa).

Minkä digitaitojen käytössä olet auttanut läheisiäsi?graafi
Minkä digitaitojen käytössä olet auttanut läheisiäsi?graafi Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle Nettiä ikä kaikki

Muita yleisiä sovelluksia, joissa kaivataan apua, ovat viranomaispalvelut (34 %) ja verkkopankki (33 %). Hakupalvelut, pikaviestimet, verkon tv-palvelut ja sosiaalinen media liikkuvat samassa 20:n prosentin tuntumassa.

Jos etsitään eroja sukupuolen ja iän suhteen niin miehet näyttävät tyypillisesti auttavan verkon tv-palvelujen kanssa enemmän kuin naiset (27 % vs. 16 %). Samoin nuoremmat näyttävät auttavan pikaviestimien käytössä useammin kuin vanhemmat (28 % vs. 18 %). Nuoremmat auttavat myös enemmän sosiaalisen median kanssa (26 % vs. 16 %.)

"Ongelman hahmottaminen puhelimessa on vaikeaa, kun toisella ei ole sanoja kuvaamaan ongelmia."― Kyselytutkimukseen vastannut

Avun antamisen haasteena digiajan terminologia ja omat puutteelliset taidot

Kun tutkittavilta kysyttiin valmiiksi annetuilla vaihtoehdoilla syytä miksi opastus ei ole aina niin helppoa, yleisin syy oli, että autettava ei ymmärrä käyttämiäni sanoja (42 %). Muita syitä olivat, ettei auttaja jaksa toistaa samoja asioita uudelleen (27 %) ja ajanpuute (25 %).

Miksi opastus ei aina ole helppoa- graafi
Miksi opastus ei aina ole helppoa- graafi Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle Nettiä ikä kaikki

Kun samaa asiaa tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, vastauksissa korostuu, ettei auttaja itsekään osaa kaikkea. Lisäksi hyvin usea vastaaja kertoo ongelmana olevan, että digitukea joutuu usein antamaan puhelimitse. Tällöin sekä ongelman kuvaaminen että hahmottaminen on vaikeaa. Myös ikääntyvien oppimiskyky tulee usein vastaan.

Muutamia esimerkkejä avoimista vastauksista:

“En ole itsekään mestari näissä asioissa.”

“Usein autettavat hermostuvat helposti, eivät malta tai jaksa kuunnella, koska asia on täysin vierasta.”

“Autettavalla on vähäiset perustaidot, opastus vaatisi paljon aikaa.”

“Autettava ei sisäistä opetettua, muisti ei ole enää terävä.”

“Autettavan keskittymisvaikeudet. Vanhemmat ihmiset hyppivät asioissa yli, ali, poikki, kahvitunnille ja kaikenlaiseen muuhun toimintaan, vaikka alkuperäinen pyyntö oli opettaa television käyttöä.”

“Ei ymmärrä eroa pankkitunnusten ja muiden salasanojen välillä: Luulee että yksi salasana käy kaikkeen netissä. Perusasiat eivät jää mieleen ja sekoittaa asioita jatkuvasti.”

Vanha mies älykännykän ja perinteisen kännykän kanssa
Älykännyköiden toiminnot ovat monille vielä aivan vieraita. Vanha mies älykännykän ja perinteisen kännykän kanssa Kuva: Ilmari Fabritius Nettiä ikä kaikki

Myös vaikeat laitteet ja sovellukset sekä kiinnostuksen puute hankaloittavat auttamista

Kysyttäessä, mitkä ovat suurimmat esteet verkko- ja digitaitojen oppimiseen tai omaksumiseen, valmiiksi annetuista vaihtoehdoista useimmiten syyksi kerrottiin vaikeat laitteet tai sovellukset (57 %). Hieman harvemmin syinä olivat autettavan kiinnostuksen puute (46 %) sekä avun ja tuen puute (40 %). Myös autettavan fyysiset rajoitteet (29 %) vaikeuttivat taitojen oppimista.

Mitkä ovat kokemuksesi mukaan suurimmat esteet verkko- ja digitaitojen oppimiseen/omaksumiseen? Graafi
Mitkä ovat kokemuksesi mukaan suurimmat esteet verkko- ja digitaitojen oppimiseen/omaksumiseen? Graafi Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle Nettiä ikä kaikki
"Kyllä ilman näitä ennen vanhaankin pärjättiin…"― Kyselytutkimukseen vastannut

Kun samaa asiaa kysyttiin avoimella kysymyksellä, yleinen vastaus oli, että opetettavan asenteessa on vikaa. Autettavat ovat ennakkoluuloisia ja epävarmoja sekä pelkäävät laitteiden rikkoutuvan. Myös ikää ja puuttuvaa kielitaitoa pidettiin ongelmana.

Tässä muutamia esimerkkejä:

“Henkiset rajoitteet. Ei uskalla tehdä mitään, ettei tule virheitä. Tietokone ei koskaan tule tutuksi, kun on mahdotonta kokeilla mitään uutta."

“Kun ei ymmärrä ja osaa, niin pelkää edes käyttää. On tottunut tekemään asioita ilman nettiä, niin pitää turvallisempana hoitaa asiat "vanhanaikaisesti". Netin kautta ei osaa pyytää apua ongelmissa.”

“Ikä tekee uuden oppimisesta vaikeaa, tarvitaan paljon kertausta.”

“Äitini ei ole elänyt digiaikaa ennen eläkkeelle jääntiä, joten kaikki älypuhelimiin ja tietokoneisiin liittyvä on hänellä vierasta.”

“Pelko, että tekee jotain väärin ja kone menee rikki, rahat katoavat tililtä yms.”

“Ei usko kuin asiantuntijan sanomisia liikkeessä, vaikka hakisit oikeat vastaukset mistä tahansa.”

“Kaiken maailman helppoheikit (jopa alan liikkeissä) ja puhelinmyyjä kauppaavat mitä sattuu, ottamatta minkäänlaista vastuuta siitä ovatko laitteet, ohjelmat, liittymät ja vastaavat ollenkaan tarpeelliset tai soveliaat kyseiselle henkilölle.”

“Ohjelmien käyttötoimintojen jatkuva muuttuminen. 86-vuotiaalle samanlaisena pysyvä palvelusivu olisi sekä helppo muistaa että tuntuisi hänestä turvalliselta. Jatkuva muutos luo käyttöön epävarmuutta.”

Pallo sukulaisille ja palvelujen tuottajille – naisten mielestä avun antaminen voisi kuulua useammin myös muulle taholle kuin perheenjäsenille

Kysyttäessä kenen kuuluisi mielestäsi antaa apua verkko- ja digitaitojen kanssa, yleisin vastaus oli, että pallo on perheenjäsenillä ja sukulaisilla (67 % ). Muita tahoja olivat palvelujen tuottajat (64 %), koulut (52 %), ystävät (46 %) ja työnantajat (42 %).

Kenen kuuluisi mielestäsi antaa apua verkko- ja digitaitojen kanssa? Graafi
Kenen kuuluisi mielestäsi antaa apua verkko- ja digitaitojen kanssa? Graafi Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle Nettiä ikä kaikki

Mielenkiintoista tuloksissa on, että naisten mielestä avun antaminen voisi kuulua useammin myös muulle taholle kuin perheenjäsenille tai sukulaisille.

Esimerkiksi palvelujen tuottajille auttamisvastuuta siirtää 73 prosenttia naisista kun vastaava luku miehillä on 55 prosenttia. Työnantajille vastuuta sälyttää suurempi osa naisista (47 % vs. 37 %), samoin teleoperaattoreille (42 % vs. 32 %), kirjastoille (39 % vs. 28 %) ja viranomaisille (36 % vs. 27 %).

“Palvelujen tuottajat ovat vastuussa, heidän pitää tuottaa sivustot helppokäyttöisiksi."― Kyselytutkimukseen vastannut

Kun samaa asiaa kysyy avoimella kysymyksellä niin vastauksissa nousee esille harmistus laitteistojen ja ohjelmistojen epäkäytännöllisyydestä ja halu työntää vastuuta suunnittelijoille.

“Nuoret miehet, jotka ovat vastuussa epäkäytännöllisesti toimivan digikehityken olemassaolosta. Olemme ikävällä tavalla nuorten miesten armoilla. Heidän kuuluisi kantaa vastuu ongelmista.”

“Pitäisi olla jokin matalan kynnyksen taho, jolta voisi kysyä neuvoa silloin kun ongelma tulee eteen. Tarvittaisiin sekä aina auki oleva puhelinpalvelu että edullisesti paikan päälle tuleva digitalkkari.”

Auttaminen koetaan kaikesta huolimatta varsin helpoksi, mutta kolmasosa kaipaa apuja myös omiin taitoihinsa

Vaikka tutkitut kertoivat edellä monenlaisista auttamisen ongelmista, silti peräti 78 prosenttia vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että auttaminen on joko erittäin helppoa tai melko helppoa! Tosin erittäin helppona sitä piti vain 17 %.

Kun kysyttiin, kaipaisiko auttaja itse apua omiin verkko- ja digitaitojen kehittämiseen, yli puolet vastaajista piti sitä tarpeettomana (56 % vastasi ei, 32 % kyllä, 12 % ei osannut sanoa).

Apua omiin taitoihinsa kaipasivat etenkin naiset (37 % vs. 26 %) ja vanhempi ikäryhmä (38 % vs. 24 %).

Suomalaisten digiauttamista tutkittiin nyt tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa.


Nettiä ikä kaikki -kampanjassa suomalaiset opettivat läheisilleen yli 5000 digitaitoa. Auttaminen tietenkin jatkuu!

Tarvitseko apua digiasioissa? Liity Digitreenien Facebook-ryhmään!

Keskustele