Hyppää pääsisältöön

Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

"Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

Kirsti Doukas halusi jo nuoresta pitäen muotoilijaksi, tarkemmin sanottuna vaatesuunnittelijaksi. Sattuma kuitenkin puuttui peliin, kun 18-vuotias Doukas huomasi Helsingin Sanomissa pienen rivi-ilmoituksen vapaana olevasta koruntekijän paikasta. Hän päätti hakea työtä ja sai pestin. Avautui uusi maailma, josta ei ollut paluuta.

Doukas valmistui vuonna 1989 kultasepäksi. Tämän jälkeen hän hakeutui Helsingin Taideteolliseen korkeakouluun ja valmistui taiteen maisteriksi. Jo opintojen aikana hän teki koruja Kalevala Korulle.

Eeva Vuorenpään käsikirjoittamassa ja ohjaamassa dokumentissa tutustutaan korutaiteilijan työhön, joka on tarkkaa ja vaatii luovuutta. Lähikuvassa nähdään, miten rauta taipuu ja miten korujen hopeareunukset saavat opaalisydämen.

"Hyvältä kultasepältä vaaditaan teknistä taitoa ja pitää osata tehdä käsillään tarkasti. Myös hyvä muodontaju ja esteettinen silmä tarvitaan, sillä korut edustavat kauneutta ja estetiikkaa", Doukas kertoo.

Kirsti Doukas on kivunnut määrätietoisesti suomalaisen korumaailman huipulle. Kotimaan lisäksi hänen tuotantoaan on ollut esillä alan merkittävimmillä messuilla Euroopassa ja Aasiassa.

Jos ihmisellä on tarpeeks luja tahto ja kova halu saavuttaa asioita, niin kyllä ne yleensä onnistuu. Se vaatii vain sitä työtä ja sitkeyttä ja täytyy olla valmis tekemään asioiden eteen töitä.― Kirsti Doukas

Kirsti Doukas sai Vuoden kultaseppä -nimityksen vuonna 1999 ja muotoilun valtionpalkinnon 2006. Lisäksi hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2014.

Palkinnot ja kunnia eivät ole tulleet ilman luopumisia. Dokumentissa Doukas avautuu siitä, miten viimeiset kymmenen vuotta ovat menneet pitkälti töissä.

"Kyllähän mä oon tietysti hirveän pitkään rakentanut uraa ja tehnyt töitä sen eteen. Muut asiat ovat jääneet vähän vähemmälle."

Alajärveltä, maatilalta kotoisin oleva nainen kertoo oppineensa jo pienestä pitäen tärkeän elämänohjeen: kun tehdään, tehdään kunnolla. Myös maatilan lehmät ovat inspiroineet Doukasin työtä – yhdestä korumallista voi bongata nimittäin utareet.

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto