Janne Junttila
Yle
Digitaitoja opiskelevalle ikäihmiselle verkon käyttöön liittyvistä uhkakuvista voi muodostua suhteettomankin suuri mörkö. Tässä muutama neuvo ja lohdun sana kahdelta asiantuntijalta, jotka opettavat verkkotaitoja senioreille.
Ruoditaan mörköä pala kerrallaan:
Facebookista vuotaa käyttäjätietoja
Facebook on ollut vuonna 2018 jatkuvasti uutisissa käyttäjätiedon jakamisesta ulkopuolisille tahoille. Yhtiö on joutunut selittämään toimiaan lainsäätäjille sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Tiina Etelämäki on toiminnanjohtaja Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:ssä:
– Näitä uutisia on hyvä seurata, mutta ei niistä tarvitse kauheasti huolestua. Omat yksityisyysasetukset on kuitenkin hyvä tarkistaa.
– Facebookiin ei välttämättä tarvitse itse päivittää tai tuottaa mitään - voi vaikka vain seurata. Monet seniorit vain katselevat ystävien ja sukulaisten kuvia ja lukevat juttuja.
Liisa Tiainen on Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan vastaava asiantuntija:
– Facebookiin kannattaa laittaa itsestään vain tietoa, jonka voisi laittaa vaikka kaupan ilmoitustaululle. Eikä tuntemattomilta tarvitse hyväksyä kaveripyyntöjä.
– Facebookin kautta moni iäkäs ihminen on löytänyt jonkun lapsuuden kaverinsa uudelleen. Moni vaihtaa mielipiteitä keskusteluryhmissä. Yhdet seuraavat maailman tapahtumia, toisille harrastusryhmät ovat tärkeitä. Nuoremmille esimerkiksi Facebookin kirpputoriryhmät ovat jopa taloudellisesti hyödyllisiä.
Pankki- tai korttitunnusten kalastelu
Sähköpostilla tai tekstiviestillä voi tulla hyvin aidon näköisiä pyyntöjä, joissa jossain vaiheessa vaaditaan luottokortin numeroa tai verkkopankin tunnuslukuja. Pankit ja kaupat varoittavat julkisesti niiden nimissä lähetetyistä kalasteluviesteistä.
Etelämäki:
– Maalaisjärkeä voi käyttää. Jos kadulla joku kysyisi pankkitunnuksia, harva niitä antaisi. Henkilökohtaisista tiedoista ja tunnuksista tulee pitää huolta. Jos ei ole varma, tuleeko pyyntö oikealta taholta, tietoja ei kannata antaa.
Tiainen:
– Kolme vinkkiä: Mikään luotettava taho ei kysy sähköpostitse pankin tunnuslukuja. Verkkopankkiin mennään aina aina pankin omien sivujen kautta, ei sähköpostissa tai tekstiviestissä olevan linkin kautta. Sähköpostissa ei pidä avata liitetiedostoa, jos ei tiedä, keneltä viesti on tullut. Kun noudattaa näin yksinkertaisia ohjeita, kalastelun riski pienenee oleellisesti.
Identiteettivarkaudet
Identiteettivarkaudet eli nimien tai henkilötunnusten oikeudeton käyttö on yksi uusimmista mediassa toistuvista uhkakuvista.
Etelämäki:
– Tähänkin pätee se, että ei ryhdy verkossa tuntemattomien kanssa liian läheiseksi. Normaali keskustelu ei tietenkään johda vielä mihinkään. Mukavien juttelu on sallittua, jopa toivottua!
– Jos syöttää omat tietonsa vain silloin, kun sen on oleellista ja tarpeellista, niin on aika hyvin turvassa.
Tiainen:
– Identiteettiä ei voi varastaa, jos tietoja ei ole antanut! Esimerkiksi Facebookiin ei ole pakko laittaa oikeata syntymäaikaa. Voi laittaa vaikka oikean päivän, muttei oikeaa vuotta.
Salakatselu kameran kautta
Melkein kaikissa älylaitteissa ja tietokoneissa on nykyään kamera – mistä tietää, kuka siitä katselee!
Tiainen:
– Teippi kameraan ja ei huolta. Näinhän se on.
Etelämäki:
– En olisi hirveän huolissani. Kadulla kulkiessa on suurempi todennäköisyys tulla kuvatuksi.
Virukset
Tietokoneviruksista on puhuttu paljon 1990-luvulta lähtien. Jotkut suomalaiset ostavat kalliita virusturvaohjelmia. Apple-koneiden käyttäjillä taas ei usein ole mitään viruksentorjuntaohjelmaa. Uskaltaako esimerkiksi pornoa katsoa vai pomppaako sivulta koneelle virus?
Etelämäki:
– Netin käyttäminen on ylipäätään suhteellisen turvallista. Käytetyimpiä sisältöjä verkossa on porno. Jos kone kuitenkin on päivitetty, virusturva on kunnossa ja katsoo, millä sivustoilla käy, eivät pornosivut ole sen vaarallisempia kuin muutkaan verkkosivut.
– Joillakin on kolme virusturvaa, kun oikeasti yksi hyvä riittäisi. Olemme tehneet Enter ry:ssä tietoturvasuositukset eri laitteille. Applen laitteissa on ollut yleensä vähemmän viruksia, mutta nykyään myös niille suositellaan virusturvaa. Poikkeuksena ovat Applen mobiililaitteet: niissä viruksentorjuntaohjelmia ei tarvitse.
Tiainen:
– Tietokoneessa ja muissa laitteissa kannattaa pitää automaattiset järjestelmäpäivitykset päällä. Yksityisyyden - ja ehkä tietoturvankin - kannalta pornosivuilla käydessä on hyvä käyttää yksityisen selauksen tilaa.
Nigerialaiskirjeet
Niin kutsutuista nigerialaiskirjeistä on puhuttu pitkään. Huijauksiin on kehitetty nokkela tarina tai tilanne, jossa huijauksen kohde yritetään saada lähettämään huijarille rahaa, vaikkapa jonkinlaista etumaksua jonkin suuremman hyödyn saavuttamiseksi.
Etelämäki:
– Huijausviestit ovat kehittyneet. Ennen huono suomen kieli oli merkki huijauksesta, mutta nykyään viestit saattavat olla aivan hyvää suomea.
– Kannattaa tutustua oman sähköpostiohjelman roskapostin estoon. Esimerkiksi Gmailissa roskapostin suodattimet toimivat aika hyvin.
– Huijausviestejä on hyvin erilaisia. Viestin lähettäjä kannattaa aina pyrkiä varmistamaan jollain tavalla. Jos joku sinulle tarjoaa torilla eurolla puhelinta, ostaisitko?
Tiainen:
– Jos tuntematon ihminen lupaa jotain liian hyvää, älä mene lankaan. Sama pätee tuntemattomiin romanssin ehdottelijoihin. Se, että lähettäjän meiliosoite näyttää oikean ihmisen osoitteelta, ei vielä takaa mitään.
– Jos tulit huijatuksi, älä haudo asiaa yksinäsi, vaan ota yhteyttä poliisiin tai esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen.
Yksityisyyden katoaminen ja käyttäytymisdata
Suomessakin on herännyt huoli siitä, että millainen tietosuoja eri verkkopalveluiden tarjoajilla on. Henkilötietojen ja verkkokäyttäytymisen koostamiseen liittyy melkein aina kaupallisia intressejä. Esimerkiksi Google saa tarkkaa tietoa siitä, mitä ihminen etsii verkossa, missä hän liikkuu, mitä videoita katsoo ja mistä keskustelee viesteissään.
Etelämäki:
– Moni taho kerää meistä tietoa. Kun maksat bonus- tai pankkikortilla, siitäkin jää jälki.
– Opastuksissamme puhutaan verkkokäyttäytymisestä kertyvästä datasta. Esimerkiksi neuvomme, mistä voi katsoa, mitä tietoa itsestä on kertynyt Googlen tietokantaan.
– Itse olen tarkka mm. sijainnin kanssa: Jos verkkosivu kysyy, saako se käyttää sijaintiani, lähtökohtaisesti kiellän sen. Jos perustelut sijaintitiedon antamisella ovat kuitenkin hyvät, harkitsen asiaa.
Tiainen:
– Sosiaalisessa mediassa erilaiset kilpailut ja testit on tehty kaupallista tarkoitusta varten. On siis omalla vastuulla osallistua niihin. Toiminta on usein eettisesti arveluttavaa – mutta ei laitonta. On viranomaisten asia valvoa, ettei tietoja käytetä väärin. Se ei ole yksittäisen ihmisen vastuulla.
Tilausansat
Tilausansassa netin käyttäjä luulee saavansa jotain hyvin edullisesti, mutta sitoutuukin esimerkiksi määräaikaiseen tilaukseen.
Tiainen:
– Jos ikäihmiselle tarjotaan eurolla tablettia, kyseessä on varmasti tilausansa. Silloin ihminen ei tilatessaan ymmärrä, että on sitoutunut jatkuvaan tilaukseen. Pääsääntöisesti nämä eivät ole laittomia, vaikka myynti on eettisesti väärin. Yleensä jossain on hyvin pienellä mainittu, että tilaus onkin jatkuva. Lisäksi tilaaja ei löydä tietoa siitä, miten kaupan voi perua. Varmista siis aina ensin, mitä olet tilannut ja miten pystyt tilauksen lopettamaan.
– Nämä ovat niin taitavasti tehtyjä, että fiksutkin ihmiset menevät ansaan. Asiaa ei siis kannata hävetä, vaan ilmoittaa läheisilleen ja kuluttajaviranomaisille. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi Kuluttajaliiton Huijausinfosta.
Kyllä vai ei?
Kyllä, nettiin uskaltaa mennä – kunhan pitää vanhan kunnon maalaisjärjen käytössä ja jättää turhan hätiköinnin pois.
Ystäviltä, sukulaisilta ja digituen toimijoilta kannattaa tarvittaessa kysyä apua. Järeä tietopaketti on myös viranomaisten tekemä Kodin kyberopas.
Nettiä ikä kaikki -kampanjassa suomalaiset opettivat läheisilleen yli 5000 digitaitoa. Auttaminen tietenkin jatkuu!
Tarvitseko apua digiasioissa? Liity Digitreenien Facebook-ryhmään!
