Hyppää pääsisältöön

Jormasta tuli Risumies ja nettijulkkis tahtomattaan – mitä traagisessa jutussa tapahtui?

Mies katselee läppäriltä Youtubea
Mies katselee läppäriltä Youtubea Yle Oppiminen,mediataidot,Risujemmaaja,Risumies

Miltä sinusta tuntuisi, jos sinusta tulisi tietämättäsi netti-ilmiö? Eräänlainen sketsihahmo, joka perustuu sinun persoonaasi. Näin kävi 72-vuotiaalle Jorma Hirvoselle, hänestä tuli Risumies.

Kouvolalainen Jorma oli ollut talkoissa, joiden jäljiltä hänellä oli mukanaan kuormallinen risuja. Hän oli juuri jättämässä risuja metsänlaitaan, kun hän törmäsi satunnaiseen koiranulkoiluttajaan. Koiransa kanssa ollut mies piti Jormaa roskaajana, ja miesten välille syntyi sanaharkkaa. Koiranulkoiluttaja kuvasi kännykällä kiivaaksi yltyneen keskustelun ja julkaisi sen Youtubessa.

”Tiedätkö mikä on YouTube? YouTube tietää kohta sinut.”― Risujemmaaja-videon tekijä

Lumipallo lähti pyörimään, eikä se ole pysähtynyt vieläkään

Kumpikaan tilanteessa ei varmasti osannut ennustaa, mitä kohtaamisesta seuraisi. Syntyi Youtube-hitti, jota on tähän päivään mennessä katsottu palvelussa jo pari miljoonaa kertaa. Suomi tutustui uuteen sketsihahmoon nimeltä Risumies.

Risumies esiintyi eri medioiden verkkosivuilla ja hän oli jopa televisiossa Ylen Perjantai-ohjelmassa. Hänestä tehtiin kymmeniä uusia videoita ja kuvia, joita levitettiin ympäri internetiä.

Hänet pysäytettiin kaupungilla ja pyydettiin toistamaan sanoja, joita hän videolla huusi. Hänet haluttiin myös kaverikuviin joka paikassa, missä hän liikkui. Ajan saatossa Jorma Hirvonen väsyi tilanteeseen ja alkoi erakoitua. Hän ei halunnut lähteä kotoaan, koska ovensa ulkopuolella hän ei ollut Jorma, vaan Risumies.

Lopulta hänen terveytensä romahti ja Jorma Hirvonen menehtyi sairaalassa 13.3.2017. Omaiset uskovat julkisuuden vaikuttaneen Jorman terveydentilan nopeaan huononemiseen.

Kuvaaja ja julkaisija tuomittiin oikeudessa

Tuskin videon kuvaajakaan osasi arvata millaisia seurauksia videolla olisi. Hänet tuomittiin Kymenlaakson käräjäoikeudessa loukkaavan tiedon levittämisestä 50 päiväsakkoon (1700€). Tuomio pysyi voimassa myös hovioikeuden käsittelyn jälkeen.

Haluaisitko sinä olla Risumies? Tai haluaisitko, että sinun sukulaisestasi tulisi vastaavanlainen ilmiö?

Eetu kertoo isosetänsä tarinan

Some Deep story -videolla Eetu Pesu kertoo näkemyksensä isosetänsä kohtalosta sketsihahmona. Hän tuo esille, että kyseessä on ns. Matti Meikäläinen, jonka tarina risujemmaajana olisi jäänyt vähälle huomiolle ilman Youtubea ja ajattelemattomia ihmisiä, jotka tekivät Risumiehestä koko kansan tunnistaman hahmon. Risumiestä ei oikeasti ollut olemassa.

MLL mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja katsoi videon ja kommentoi verkkoilmiöiden syntyä: Mistä ne johtuvat? Miten niiltä voisi välttyä?

– Yhteistä tämänkaltaisissa tapauksissa on, että videot julkaistaan harkitsemattomasti ja asiat leimahtavat tavalla, jota ei ole edes kuviteltu etukäteen.

MLL:n asiantuntija Rauna Rahja
MLL:n asiantuntija Rauna Rahja MLL:n asiantuntija Rauna Rahja Kuva: Payman Sharifi/Yle Mannerheimin lastensuojeluliitto,Asiantuntija,nettikiusaaminen,kiusaaminen,nuoret,mediakasvatus,Some-kiusaaminen,Rauna Rahja

Miten voisimme välttyä vastaavilta tapahtumilta?

– Harkintaa pitää käyttää. Ota sormet pois näppäimiltä tai ruudulta ja mieti, mitä olet ylipäätään tekemässä. Mitä vaikutuksia sillä on itsellesi, asialle, kuvatulle ja kuvattavan lähipiirille?

Jos sinulla on omasta mielestäsi herkullinen tai raflaava tapaus videoituna tai kuvattuna, kannattaa harkita tarkkaan julkaisemisen vaikutuksia. Kysy vaikka kavereilta, kannattaako tämä julkaista.

Kun törmäät tapaukseen, jossa sisältö ei ole kaikkien osapuolten kannalta imartelevaa tai edes turvallista, voi tehdä päätöksen, ettei jaa sitä eteenpäin. Siten luodaan vastuullisempaa nettikulttuuria. Loukkaavaa tai syrjivää sisältöä kohdatessaan voi tehdä ilmoituksen ylläpitoon tai jättää poliisille nettivinkin.

Mistä nettiraivo ja harkitsemattomuus johtuvat?

– Jotenkin nettiraivo vertautuu rattiraivoon. Molemmat tapahtuvat yksityisessä tilassa, joka tuntuu turvalliselta ja linja on auki vain toiseen suuntaan. Seuraukset silti kohdistuvat muihinkin.

Miten erotetaan kritiikki ja haukkuminen toisistaan?

– Pitää olla kykyä asettua toisen asemaan ja osata tunnistaa omat rajansa. Voi aivan hyvin tehdä itselleen periaatteita, joilla välttää kiusaamista, haukkumista ja loukkaavaa kohtelua.

Hyvä kritiikki pohjautuu ajatukseen, että joku asia muuttuu parempaan. Annetaan palaute rakentavasti ja toista kunnioittavasti. Palaute kääntyy kiusaamiseksi, kun se kohdistuu ihmiseen itseensä, eikä hänen toimintaansa tai sanomaansa.

Olisi hyvä puntaroida, kommentoiko asiaa vai kenties ärsyttävää henkilöä.

Miten voi edesauttaa sellaista keskustelukulttuuria, jossa ei mollata tai paineta alas ketään?

– Mediataitoja pitäisi opettaa varhain, koska jo pienet ovat mukana tässä maailmassa. Näitä taitoja voi harjoitella ennen kuin alkaa toimia eri alustoilla. Aina voi miettiä omaa tapaansa olla netissä. Kuinka muut näkevät minut netissä ja mitä saan siellä omalla toiminnallani aikaan?

Meistä kaikista rakentuu pikkuhiljaa digitaalinen jalanjälki. Voidaan pohtia, miltä näyttää häiriköivän ja vihapuhetta viljelevän digitaalinen jalanjälki. Niilläkin ihmisillä, jotka eivät kommentoi räyhäämistä tai asiatonta käytöstä, voi olla mielipide häiriköijästä ja hänen tavoistaan toimia.

On myös hyvä pohtia, onko tämä mielekästä minulle. Mitä hyvää minä saan tästä kaikesta? Miksi minä vietän aikaani netissä? Ehkä ei kannata tuhlata aikaa sellaisiin asioihin, jotka raivostuttavat tai ärsyttävät.

Joskus voi tuntua, että netissä kaikista asioista pitää muodostaa mielipide. On toki hyvä muistaa, että on myös paljon nuoria ja muita netinkäyttäjiä, jotka ymmärtävät jättää julkaisematta tai jakamatta toista ihmistä nolaavat viestit ja kuvat.

Hidas mielipide on hyvä mielipide.― Rauna Rahja

On hyvää mediataitoa, että kaikkiin asioihin ei tarvitse ottaa kantaa. Mielipiteen muodostaminen vaatii usein aikaa. Tuomioita jaetaan helposti nykyään, ja se aiheuttaa osaltaan netin keskustelukulttuurin ongelmia.

Meidän pitäisi kannattaa sellaista kulttuuria, jossa on hyväksyttävämpää ja hienoa nostaa ja kannatella toisia ihmisiä sen sijaan, että halutaan löytää ikävää sanottavaa.

Katso pysäyttävät tarinat nettikiusaamisesta

Riikka joutui niin piinaavan nettikiusaamisen kohteeksi, että päätti tehdä asiasta rikosilmoituksen. Videolla Riikka kertoo oman tarinansa.
Eetu joutuu kiusatuksi ala-asteella luki- ja hahmotushäiriön sekä ulkonäkönsä takia. Tilannetta ei helpota ensimmäisen luokan kertaaminen. Yläasteella kiusaaminen siirtyy sosiaaliseen mediaan.
Lenkkeilijä lataa YouTubeen videon iäkkäästä miehestä, joka jättää risuja lenkkipolun viereiseen risukasaan ja moittii kuvaajaa voimasanoin. Harmittomalta tuntunut video saa valtavat mittasuhteet.

Yle Areenassa on mahdollista katsoa kaikki Some Deep Story -sarjan jaksot.

Some Deep Story -dokumenttisarja

Some Deep Story -dokumenttisarja on Sami Kieksin käsialaa. Hän on kerännyt tarinat ja tehnyt jo 9 lyhytdokumenttia nuorten elämästä. Sami Kieksi tunnetaan laajasti nuorten auttajana, yrittäjänä ja some-persoonana.

Viime aikoina Kieksi on puhunut erityisen paljon nyky-yhteiskunnan kasvavasta ongelmasta, yksinäisyydestä, sekä internetissä ja reaalielämässä tapahtuvasta kiusaamisesta. Hän on hyvä yhteisöllisyyden luomisessa ja nuorten osallistamisessa kehitysprosesseihin. Kieksi on kysytty puhuja kouluissa ja tapahtumissa.

Kieksiä yksityisviestillä lähestyneiden nuorten innoittamana ja hänelle esille tulleiden pysäyttävien tarinoiden pohjalta hän on toteuttanut sarjan ”Some Deep Story”, joka kertoo rankkaa tarinaa siitä, mihin kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa. Sarjasta on tehty tähän mennessä jo kolme tuotantokautta. Parhaimmillaan sarjaa on katsottu YouTubessa lähes 400 000 kertaa/jakso, ja Yle Areenassa yhteensä reilut 100 000 kertaa.

Artikkelin kommentointi esimoderoidaan.

Kommentit

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?