Hyppää pääsisältöön

Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

Penkkaripiru
Penkkareissa Kaisa Häkkisestä tuli piru Penkkaripiru Kuva: Kaisa Häkkisen kotialbumi Kaisa Häkkinen

Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Kouvolan yhteiskoulun penkkareissa otetussa valokuvassa virnistää kuitenkin sarvipäinen piru.

Professori emerita Kaisa Häkkinen on usean vuosikymmenen ajan tarkkaillut tiedeyhteisön ja sitä ympäröivän yhteiskunnan muutosta. Kun Häkkinen aloitti uransa 70-luvulla, tutkijan työtahti oli verkkainen. Määrärahat saapuivat vuosittain, ja tilanteen saattoi luottaa jatkuvan samanlaisena tai jopa vähän parempana. Häkkisen mukaan tutkijoita painavat nykyään jatkuvat arvioinnit sekä tarve julkaista ja hankkia rahoitusta.

— Tutkijan työ on muuttunut aika rasittavaksi. Olen tyytyväinen, että saan nyt eläkkeellä tehdä vapaana tutkijana sitä mitä haluan, Häkkinen sanoo.

Myös tutkimustiedon ja tutkijoiden väheksyntä sapettaa Häkkistä.

— Kun uhraa tutkimusaiheelleen monta vuotta elämästään, niin kyllähän siitä jotain tietää. On surullista, jos tietoa ei osata arvostaa ja käyttää hyväksi.

Naisten saattoi olla vaikeampi saada virkoja, ja naisia pidettiin usein jonkinlaisena apuhenkilökuntana. Nyt tilanne on muuttunut kokonaan.

Toisaalla on kuitenkin menty parempaan suuntaan. Häkkinen aloitti suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opinnot 70-luvun alussa Helsingin yliopistossa. Oppiaineessa oli vain muutama opiskelija ja kaikki olivat tasavertaisia keskenään. Naisten asema tiedeyhteisössä ei kuitenkaan kaikkialla ollut yhtä mutkaton.

— Naisten saattoi olla vaikeampi saada virkoja, ja naisia pidettiin usein jonkinlaisena apuhenkilökuntana. Nyt tilanne on muuttunut kokonaan. Tietenkin on edelleen joitakin miesvaltaisia aloja, mutta etenkin humanististen tieteiden parissa naiset jyräävät.

Kouvolasta pääkaupunkiin

Häkkinen itse on edennyt urallaan määrätietoisesti. Pian ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän muutti Kouvolasta Helsinkiin opiskelemaan. Helsingissä asui isotäti, mutta kauaa ei Häkkinen tädin helmoissa pysynyt. Vain 19-vuotiaana hän meni naimisiin miehensä kanssa, ja nuori pari muutti yhdessä pieneen yksiöön Helsingin Vallilaan. Itsenäinen elämä ilman muiden asettamia aikatauluja oli kiehtovaa.

Kolmannen opiskeluvuoden keväällä Häkkinen kuuli, että Turun yliopistossa on avoinna suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen assistentin paikkaa. Paikkoja oli Suomessa vain kaksi. Hän haki ja sai haluamansa paikan, ja Turun yliopistosta tuli Häkkisen uusi akateeminen koti.

Pariskunnan oma koti löytyi pian Paimiosta. Vaatimattomasta talosta kunnostettiin vuosien varrella koti, jossa sittemmin kasvoivat myös perheen lapset. Kun isännät naapurista myivät peltoa ja toiset metsää, pihaan kaivettiin puolen hehtaarin lampi, jossa viihtyvät muun muassa telkät, sorsat ja sammakot. Oma piha tarjoaa kaivattua vaihtelua työlle.

— Kirjoitustyön vastapainoksi kaipaan kuntoilua, ja lapio on tärkein kuntoiluvälineeni, Häkkinen kertoo.

Piru professoriksi

Uransa aikana Häkkinen on tehnyt tutkimusta ja opettanut monessa oppiaineessa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa. Myös tieteen yleistajuistaminen on ollut hänelle aina itsestään selvää.

Häkkisen mukaan tutkimustuloksia voi ja pitää jakaa myös muualle yhteiskuntaan. Eri asia on tosin se, halutaanko niistä kuulla.

— Tutkija ei voi olla säästöpossu, joka vain kerryttää itseensä tietoa.

Häkkinen on onnistunut jakamaan osaamistaan muille, mistä ovat osoituksena muun muassa Linnun nimi -kirjasta myönnetty valtion tiedonjulkistamispalkinto vuodelta 2005, valinta vuoden professoriksi vuonna 2007 ja kirkon kulttuuripalkinto vuodelta 2017.

Tutkija ei voi olla säästöpossu, joka vain kerryttää itseensä tietoa.

— Tunnustuksilla on suuri merkitys. Itselläni on koko ajan tunne siitä, että aina pitäisi tehdä enemmän ja paremmin. Palkinto on viesti siitä, että jotain on saavutettu ja ulkopuolinenkin huomaa sen.

Kaisa Häkkisen menestys ei tule yllätyksenä. Isä arvosti akateemista sivistystä ja toivoi vanhimman lapsensa menestyvän. Häkkinen osasi ratkaista yhtälöitä jo ennen kouluikää ja sittemmin hänestä tuli yksi Kouvolan yhteiskoulun ensimmäisistä kuuden L:n ylioppilaista. Penkkareissa otetussa mustavalkoisessa valokuvassa virnistää kuitenkin mustiin pukeutunut piru hiilihanko kädessä. Ehkä kympin tyttö olikin kiltti vain olosuhteiden pakosta. Sittemmin Häkkinen löysi itsensä A. Oksasen runosta Sydämeni asukkaat. Yks perkele ja yks enkeli taistelevat sydämessä yhä.

Aino Saarenmaa

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Home ajoi Emin metsään - Homeelle altistuminen voi viedä koko elämän

    Kuunteluillassa mietittiin keinoja auttaa sisäilmasairaita

    Vastikään 30 vuotta täyttänyt Emi elää homeen häätämänä kaukana normaalista arjesta töineen, opiskeluineen ja ihmissuhteineen. Kaupunki saasteineen, ihmiset hajusteineen ja julkiset tilat sisäilmaongelmineen ovat liikaa homeen vaurioittamalle keholle. Emi kertoo kokemuksistaan Ulossuljettu-radiodokumentissa. Vertaisihmiset kokoontuivat kuuntelemaan dokumenttia Kuopiossa.

  • Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam

    Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet

    Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.