Hyppää pääsisältöön

Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

Penkkaripiru
Penkkareissa Kaisa Häkkisestä tuli piru Penkkaripiru Kuva: Kaisa Häkkisen kotialbumi Kaisa Häkkinen

Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Kouvolan yhteiskoulun penkkareissa otetussa valokuvassa virnistää kuitenkin sarvipäinen piru.

Professori emerita Kaisa Häkkinen on usean vuosikymmenen ajan tarkkaillut tiedeyhteisön ja sitä ympäröivän yhteiskunnan muutosta. Kun Häkkinen aloitti uransa 70-luvulla, tutkijan työtahti oli verkkainen. Määrärahat saapuivat vuosittain, ja tilanteen saattoi luottaa jatkuvan samanlaisena tai jopa vähän parempana. Häkkisen mukaan tutkijoita painavat nykyään jatkuvat arvioinnit sekä tarve julkaista ja hankkia rahoitusta.

— Tutkijan työ on muuttunut aika rasittavaksi. Olen tyytyväinen, että saan nyt eläkkeellä tehdä vapaana tutkijana sitä mitä haluan, Häkkinen sanoo.

Myös tutkimustiedon ja tutkijoiden väheksyntä sapettaa Häkkistä.

— Kun uhraa tutkimusaiheelleen monta vuotta elämästään, niin kyllähän siitä jotain tietää. On surullista, jos tietoa ei osata arvostaa ja käyttää hyväksi.

Naisten saattoi olla vaikeampi saada virkoja, ja naisia pidettiin usein jonkinlaisena apuhenkilökuntana. Nyt tilanne on muuttunut kokonaan.

Toisaalla on kuitenkin menty parempaan suuntaan. Häkkinen aloitti suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opinnot 70-luvun alussa Helsingin yliopistossa. Oppiaineessa oli vain muutama opiskelija ja kaikki olivat tasavertaisia keskenään. Naisten asema tiedeyhteisössä ei kuitenkaan kaikkialla ollut yhtä mutkaton.

— Naisten saattoi olla vaikeampi saada virkoja, ja naisia pidettiin usein jonkinlaisena apuhenkilökuntana. Nyt tilanne on muuttunut kokonaan. Tietenkin on edelleen joitakin miesvaltaisia aloja, mutta etenkin humanististen tieteiden parissa naiset jyräävät.

Kouvolasta pääkaupunkiin

Häkkinen itse on edennyt urallaan määrätietoisesti. Pian ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän muutti Kouvolasta Helsinkiin opiskelemaan. Helsingissä asui isotäti, mutta kauaa ei Häkkinen tädin helmoissa pysynyt. Vain 19-vuotiaana hän meni naimisiin miehensä kanssa, ja nuori pari muutti yhdessä pieneen yksiöön Helsingin Vallilaan. Itsenäinen elämä ilman muiden asettamia aikatauluja oli kiehtovaa.

Kolmannen opiskeluvuoden keväällä Häkkinen kuuli, että Turun yliopistossa on avoinna suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen assistentin paikkaa. Paikkoja oli Suomessa vain kaksi. Hän haki ja sai haluamansa paikan, ja Turun yliopistosta tuli Häkkisen uusi akateeminen koti.

Pariskunnan oma koti löytyi pian Paimiosta. Vaatimattomasta talosta kunnostettiin vuosien varrella koti, jossa sittemmin kasvoivat myös perheen lapset. Kun isännät naapurista myivät peltoa ja toiset metsää, pihaan kaivettiin puolen hehtaarin lampi, jossa viihtyvät muun muassa telkät, sorsat ja sammakot. Oma piha tarjoaa kaivattua vaihtelua työlle.

— Kirjoitustyön vastapainoksi kaipaan kuntoilua, ja lapio on tärkein kuntoiluvälineeni, Häkkinen kertoo.

Piru professoriksi

Uransa aikana Häkkinen on tehnyt tutkimusta ja opettanut monessa oppiaineessa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa. Myös tieteen yleistajuistaminen on ollut hänelle aina itsestään selvää.

Häkkisen mukaan tutkimustuloksia voi ja pitää jakaa myös muualle yhteiskuntaan. Eri asia on tosin se, halutaanko niistä kuulla.

— Tutkija ei voi olla säästöpossu, joka vain kerryttää itseensä tietoa.

Häkkinen on onnistunut jakamaan osaamistaan muille, mistä ovat osoituksena muun muassa Linnun nimi -kirjasta myönnetty valtion tiedonjulkistamispalkinto vuodelta 2005, valinta vuoden professoriksi vuonna 2007 ja kirkon kulttuuripalkinto vuodelta 2017.

Tutkija ei voi olla säästöpossu, joka vain kerryttää itseensä tietoa.

— Tunnustuksilla on suuri merkitys. Itselläni on koko ajan tunne siitä, että aina pitäisi tehdä enemmän ja paremmin. Palkinto on viesti siitä, että jotain on saavutettu ja ulkopuolinenkin huomaa sen.

Kaisa Häkkisen menestys ei tule yllätyksenä. Isä arvosti akateemista sivistystä ja toivoi vanhimman lapsensa menestyvän. Häkkinen osasi ratkaista yhtälöitä jo ennen kouluikää ja sittemmin hänestä tuli yksi Kouvolan yhteiskoulun ensimmäisistä kuuden L:n ylioppilaista. Penkkareissa otetussa mustavalkoisessa valokuvassa virnistää kuitenkin mustiin pukeutunut piru hiilihanko kädessä. Ehkä kympin tyttö olikin kiltti vain olosuhteiden pakosta. Sittemmin Häkkinen löysi itsensä A. Oksasen runosta Sydämeni asukkaat. Yks perkele ja yks enkeli taistelevat sydämessä yhä.

Aino Saarenmaa

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.