Hyppää pääsisältöön

Mikä on Mennään metsään -kampanja?

Männynoksa ja Mennän metsään -logo.
Männynoksa ja Mennän metsään -logo. Kuva: Houman Taleghani Mennään metsään (kampanja),mänty

Mennään metsään ja suojellaan jokamiehenoikeuksia! Metsää on syytä juhlia, sillä metsä on suomalaisten rakkain luontokohde, suosituin liikuntapaikka, terveyden ja rauhan lähde. Ikiaikaisen metsäsuhteemme perustana ovat maailman laajimmat jokamiehenoikeudet, oikeus mennä metsään.

Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen ja päättää kampanjan Mennään metsään -viikkoon 1.–7.10.2018.

Suojaa jokamiehenoikeuksille!

Mennään metsään -kampanjan yhtenä päämääränä on jokamiehenoikeuksien vieminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Unescon listalle pääsevät vain sellaiset tavat, joita kansalaiset arvostavat ja aktiivisesti käyttävät. Siksi Mennään metsään -kampanja pyytää jokaista kertomaan, montako kertaa käy metsässä kahden syksyisen viikon aikana 24.9.–7.10.2018.

Jos osoitamme yhdessä, että jokamiehenoikeudet ovat jatkuvassa käytössä ja meille tärkeitä, voi haku Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle alkaa. Unescon listalle pääseminen olisi vahva lisäsuoja usein itsestäänselvyytenä pidetyille jokamiehenoikeuksille. Hakuprosessia vetää Suomen Latu, ja hankkeen taakse kerätään laaja suomalaisten ja pohjoismaisten luontojärjestöjen joukko.

Käy merkitsemässä metsäkäyntisi Mennään metsään -laskuriin!

Monta tapaa mennä metsään

Metsään menemisestä ja jokamiehenoikeuksista tulee helposti mieleen marjastus ja sienestys. Metsän sato onkin jokamiehenoikeuksien lahja, mutta vain pieni osa oikeudestamme mennä metsään!

Jokamiehenoikeudet takaavat meille monta arkista asiaa: jokainen koiralenkki metsässä, oikopolku työmatkalla, uiminen luonnonvesissä, hiihtäminen ja soutelu, kaikki luonnossa oleminen alueella, jota emme omista – tämä kaikki on mahdollista jokamiehenoikeuksien ansiosta.

Mennään metsään -kampanja tarjoaa monta eri tapaa mennä metsään, ja ne kaikki perustuvat jokamiehenoikeuksiin.

Koko Yle menee metsään

Metsään lähdetään Suomen Luonnon päivänä 25.8.2018, kun Minä ja mun puu -kampanja alkaa kerätä rakkaimpien puiden kuvia ja tarinoita. Radion luonto-ohjelmat kääntyvät metsäpolulle ja suomalaisten puiden erikoisesta elämästä kertova tv-sarja Elävät puut alkaa 9.9.2018.

Koko Yle on metsässä Mennään metsään -viikon ajan. Esimerkiksi Aamu-tv:ssä otetaan suora yhteys metsään joka aamu, Puoli seitsemän tutkii sammalet, käävät ja pikkuötökät ja Strömsö lumoutuu metsästä. Radiossa, televisiossa ja netissä ohjelmat kulttuurista urheiluun menevät metsään.

Monet Mennään metsään -viikon ohjelmista lähetetään suorina Evolta, eteläisen Suomen suurimmista metsistä. Radio Suomen rakastettu Luonto-Suomi ja Metsäradio paitsi kuullaan radiosta myös nähdään yle.fi/mennaanmetsaan-sivustolla ja Yle Areenassa. Mennään metsään -viikko huipentuu kahden tunnin suoraan lähetykseen TV1:ssä sunnuntaina 7.10.

Metsässä et ole yksin

Metsässä kulkeva ei ole yksin, vaan elävien puiden ympäröimä. Puiden elämä on ihmiselle hidasta ja niin erilaista, että sen käsittäminen on vaikeaa. Puut ovat olleet olemassa satoja miljoonia vuosia, ihminen vain muutama satatuhatta vuotta. Pitkä, hidas ja paikallaan pysyvä elämä on kehittänyt puille merkillisiä ominaisuuksia. Puut tietävät ilman silmiä ja korvia mitä niiden ympärillä tapahtuu ja muistavat ilman aivoja.

Elävät puut -tv-sarja vertaa puiden erikoislaatuista elämää ihmisen evoluutioon, ekologiaan ja käyttäytymiseen ja löytää saman perustan. Meitä yhdistävät tarve pysyä hengissä mahdollisimman pitkään, tarve lisääntyä, tarve taistella kilpailijoita vastaan ja tehdä tämä kaikki mahdollisimman älykkäästi. Seuraavan kerran metsään mennessä voi tervehtiä kanssaelollisia, puita, entistäkin suuremmalla kunnioituksella!

Hämmästyttävän monella meistä on oma erityinen puu.

Hämmästyttävän monella meistä on oma erityinen puu. Puu lapsuudesta, puu joka on tärkeän tapahtuman muistomerkki, metsäretkien kohde tai lähimetsän elävin mänty, puu jota on pakko koskea. Nämä puisevat ystävät ovat mahdollisia, koska meillä on oikeus mennä metsään, tuntea omaksi puu, jota ei omista. Minä ja mun puu -teemalla kerätään näiden puiden tarinoita – osallistua voit 25.8. alkaen. Kuvia ja tarinoita nähdään ja kuullaan verkossa. radiossa ja televisiossa; kuvista kootaan myös näyttely Metsämuseo Lustoon.

Polulla neljässäkymmenessä kansallispuistossa

Jokamiehenoikeutta mennä metsään ei tarvitse käyttää yksin. Mennään metsään -kampanjan polkujuoksukiertue luo uusia reittejä 40 kansallispuistoon ja tarjoaa yhteislenkkejä. Osallistu 7.10. asti – tarkista ilmoittautumisohjeet ja reitit.

Mennään metsään!

Metsä on aina läsnä meidän elämässämme. Liki joka ikkunasta näkyy puu ja metsän reuna häämöttää vähän kauempana. On hienoa, että oikeus mennä metsään on meille niin arkista, ettei jokamiehenoikeuksia tule edes ajatelleeksi. Jokamiehenoikeuksien pitäminen itsestäänselvyytenä on myös uhka. Jos oikeuttaan ei muista, siitä ei osaa pitää kiinni. Unescon aineettoman maailmanperinnön listalle pääseminen velvoittaisi Suomen valtion suojelemaan jokamiehenoikeuksia.

Mennään siis metsään, rakastetaan puita, merkitään metsäkäynnit Mennään metsään -laskuriin ja suojataan jokamiehenoikeuksien säilyminen tulevaisuuteen.

Jokamies, jokanainen, jokahenkilö. Käytä oikeuttasi mennä metsään!

Männyn latva.
Männyn latva. Kuva: Houman Taleghani Mennään metsään (kampanja),puut

Mennään metsään

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Syksyn herkullisin kakku syntyy kaarnikasta

    Bloggaaja Annin variksenmarjakakku - täydellinen makuelämys!

    Leivontablogia pitävä Anni sai haastavan tehtävän. Hänen piti suunnitella ja leipoa Ylen Mennään metsään -kampanjaa varten helppo, herkullinen ja näyttävä kakku variksenmarjasta eli kaarnikasta – marjasta, jota ei juurikaan poimita. Liekö syynä se, että marja maistuu monen suussa vähän oudolta. Mutta kaarnikka on ihmemarja, ja sen Annikin sai kokea!

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

    Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

    Haapa huomaa tuulen ensimmäisenä. Sen lehdet ovat puunlehdiksi kovat, niin kovanaamaiset että ovat vaatineet oman verbinkin – haavat eivät suhise kuten muut, ne havisevat.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Koivu

    Anni Kytömäen upea teksti koivusta

    Koivu on nuorena vaalea ja heleä, hento ja keveä. Syystä tai toisesta sitä väitetään naiselliseksi, mutta todellisuudessa koivu on koivu, kuten ihmisetkin ovat ensi sijassa ihmisiä.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Pihlaja

    Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

    Kotipihan pihlaja on lapselle usein ensimmäinen puu: siinä on monta haaraa, oksia alhaallakin, sen syliin on helppo kiivetä. Jos putoaa, putoaa matalalta

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Kuusi

    Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

    Kuuset pistelevät ohikulkijaa, levittävät tummia siipiään polun päälle, seisovat apeina auringossakin. Niin meidät on opetettu näkemään, koska se mitä on paljon, on rumaa ja ikävää.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Miksi laskemme luontokäyntejä Mennään metsään -kampanjassa?

    Unescon listalle pääsevät vain arvostetut, elävät perinteet.

    Mennään metsään -kampanjassa luonnossa käynnit halutaan laskea, sillä Unescon listalle pääsevät vain ne perinteet, joita kansalaiset aidosti käyttävät ja arvostavat. Merkkaa siis Mennään metsään -laskuriin jokainen koiralenkki, iltakävely, soutelu, uiminen, työmatka, onkireissu, sieniretki… Kaikki ne kerrat, kun olet poikennut luontoon kahden viikon aikana!

  • Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

    Luonnonlähteiden tila on romahtanut Suomessa.

    Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

  • Katoavat metsäpolut

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa.

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkaan kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

Uusimmat sisällöt - Mennään metsään