Hyppää pääsisältöön

Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

Ruoveden puukirkko (1778).
Vuonna 1778 valmistunut Ruoveden kirkko eli Sofia Magdalenan kirkko on Ruoveden hienoimpia nähtävyyksiä. Ruoveden puukirkko (1778). Kuva: Yle/Seppo Nykänen Ruovesi,kirkkorakennukset,puukirkko

Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

Kilvassa olivat voimassa tietyt arviointiperusteet. Luonnon kauneuden ja rakennusten lisäksi kokonaisarvioinnissa vertailtiin näiden kahden kategorian onnistunutta ja kaunista yhdistämistä.

Kilpailuun suoritettiin tarkka alkukarsinta eri maakuntaliittojen toimesta. Alkuarvioinnin jälkeen osuvimmiksi valitut kirkonkylät asetettiin ehdolle loppukilpailuun. Muita finalisteja Ruoveden lisäksi olivat: Haapavesi, Halikko, Ilmajoki, Puumala, Ruokolahti, Saltvik, Sotkamo, Sääksmäki, Viitasaari ja Veteli.

Ilmajoki sai kilpailussa maininnan ihmiskäsien luomasta tuloksesta ja kansanomaisesta, mittavasta ryhdikkyydestään. Veteliä taas kehuttiin perimmäisen tyylipuhtaaksi ja kirkonkylän yleinen siisteys sekä kotoisten arvojen huolto saavuttivat kiitosta. Luonnonkauneudellaan ylivertaiseksi julistettiin Viitasaari.

Kirkonkyläkauneuden toimikunta löysi kuitenkin useimmat edut Ruoveden kirkonkylästä, jota ehdottivat Hämeen heimoliitto ja Pirkanmaan maakuntaliitto. Toimittaja Niilo Ihamäen runoilevassa raportissa esitellään Ruovettä, haastatellaan ylpeitä paikallisia sekä kerrataan kirkonkylän historiaa.

Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita.― Niilo Ihamäen lyyrinen kuvailu Ruovedestä
Keskustele
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto