Hyppää pääsisältöön

Ruusut on vuoden hehkutetuin yhtye – yksi jäsenistä on kirjailija Lauri Levola, joka testasi sanoituksia taksikuskilla

Kirjailija Lauri Levola
Kirjailija Lauri Levola Kuva: Joonas Josefsson Lauri Levola

Elektropop-yhtye Ruusut haluaa näyttää, miltä kiinnostava popmusiikki voi parhaimmillaan kuulostaa. Yksi yhtyeen kantavista voimista on kirjailija Lauri Levola, jonka alitajunnasta sai alkunsa debyyttialbumin maailma.

Puhelimen muistiinpanoissa lukee: “555. Ammoin, Soitin sulle vielä viittä vaille, kun kello viisi viisi viisi ranteen viilsi.” Tiedosto on luotu 13. tammikuuta 2016 klo 10.26. Kahden ja puolen vuoden kuluttua kirjailija Lauri Levola julkaisee Facebookissa näyttökuvan tekstistä ja kirjoittaa saatteeksi: “Tulin vain sanomaan, että muistakaa tehdä muistiinpanoja. Niille voi olla myöhemmin käyttöä.”

Ainakin tälle muistiinpanolle oli. Perjantaina 10.8. julkaistiin Ruusut-yhtyeen kolmas kappale 555, jossa on feattaamassa Paperi T. Samana viikonloppuna Ruusut soitti kappaleen 10 000 ihmiselle loppuunmyydyllä Flow-festivaalilla.

Jos et ole vielä tajunnut, Ruusut on se bändi, josta kuuluu nyt olla kiinnostunut.

Ruusuista puhutaan suomalaisen popmusiikin uudistajana ja pelastajana, super-yhtyeenä, joka tekee raikkainta suomalaista popmusiikkia aikoihin.

Super-yhtye-termillä viitataan jäsenten monipuoliseen historiaan. Bändejä ja yhteistyökuvioita on kertynyt. Jäsenet myös säveltävät, sanoittavat ja tuottavat muiden artistien musiikkia.

Miikka Koivisto: Disco Ensemble, Hisser, Normal Life, Paperi T, YleX
Samuli Kukkola: Solano+ Profettes, Yöstö, Ryeders
Ringa Manner: The Hearing, Pintandwefall, ROOXX
Alpo Nummelin: Cityman, Zebra & Snake, Eleanoora Rosenholm, Tommishock

Ringa Manner Ruusut- yhtyeestä
Ringa Manner tekee kappaleista itselleen tärkeitä. Taustalla Samuli Kukkola. Ringa Manner Ruusut- yhtyeestä Kuva: Joonas Josefsson Flow Festival,RUUSUT - Käärmeen sisällä

Ruusujen syntytarina muistuttaa parisuhteen alkamista. Ringa, Miikka, Alpo ja Samuli löysivät toisensa hetkellä, kun kaikki etsivät jotain samankaltaista. Jotain, mikä kolahtaisi uudella tavalla.

Oltiin kypsytty tiettyyn pisteeseen musiikintekijöinä. Kasvukivut oli koettu, eikä sitoutumisesta tarvinnut neuvotella.

– Ajateltiin heti, että jos lähdetään perustamaan bändi näillä tyypeillä, niin tehdään se tosissaan, sanoo Samuli Kukkola.

Ja tosissaan oleminen kannatti.

Yhtye julkaisee ensimmäisen levynsä elokuun lopussa. Silti jo kesäkuun alussa Sideways-festivaalin päälavan edusta oli ääriään myöten täynnä ennen keikkaa. Eturivissä oli faneja ruusut kädessä. Siinä vaiheessa oli julkaistu kaksi kappaletta.

Pelkän keikan perusteella Helsingin Sanomien kriitikko Arttu Seppänen arvioi tulevan levyn kuuluvan vuosikymmenen keskeisimpiiin ja omaperäisimpiiin teoksiin kotimaisessa popmusiikissa.

Lavalla soittajia oli neljä.

Viides jäsen seisoi katsomon eturivissä, mutta jännitti samalla tavalla kuin bändi soittimiensa takana.

Tämä jäsen on kirjailija Lauri Levola. Hän ei soita eikä laula. Hän kirjoittaa.

Lauri Levola
Lauri Levolan tekstit syntyvät arkisissa hetkissä. Lauri Levola Kuva: Joonas Josefsson/Yle Lauri Levola

Lauri Levolaa on aina kiinnostanut kaksi asiaa: musiikki ja kirjoittaminen.

Lukioikäisenä Levola julkaisi Porissa ystävänsä Jere Laihon kanssa Tulva-nimistä vaihtoehtomusiikkiin keskittyvää pienlehteä. Sen sisältönä oli esimerkiksi yhdentoista sivun pituinen haastattelu porilaisista muusikoista Mika Rätöstä ja Jussi Lehtisalosta. Jutun idea oli, että muusikot tekivät haastattelun aikana Kokkisota-tyyliin ruokaa.

“Olette vieneet undergroundin niin pitkälle kuin sen voi viedä”, totesi Jussi Lehtisalo myöhemmin Tulvan toiminnasta.

Monta vuotta kyseisen numeron julkaisemisen jälkeen Levolan ystävä, muusikko Dassumin Pena, tuli Turussa vastaan ja sanoi, että nyt hän on vihdoin saanut luettua haastattelun loppuun.

Porista Levola muutti Turkuun opiskelemaan viestintää, luovaa kirjoittamista ja draamakirjoittamista.

Ensimmäisen novellikokoelman Pimeä tavarajuna Levola julkaisi Teos-kustantamon kautta vuonna 2006, 25-vuotiaana. Kokoelma sai loistavan vastaanoton. Sitä hehkutettiin ainutlaatuiseksi teokseksi, josta Levolan kirjailijan ura lähtisi lentoon. “Novelliteos on uniikki mestariteos”, kirjoitettiin eräässä monista kritiikeistä.

Kirjoittamista Levola ei koskaan lopettanut.

Lisäksi hän opetti kirjoittamista, työskenteli toimittajana Turun Sanomissa, kirjoitti pakinoita ja oli aktiivisesti mukana kirjallisuustoiminnassa.

Ensimmäisen kokoelman jälkeen Levola alkoi heti kirjoittaa uutta teosta, romaanimuotoisempaa kirjaa. Sitä odoteltiin kustantamossakin. Käsikirjoitusta palloteltiin yhdessä edesmenneen kustannustoimittaja Silja Hiidenheimon kanssa. Kirja ei kuitenkaan koskaan valmistunut.

– Tapahtui kaikkea, tuli lapsia ja töitä ja kaikkea sellaista, toteaa Levola.

Levolalle kysymys ei ole epäonnistuneesta kirjailijan urasta. Hän tiesi alusta asti, ettei halua elättää itseään kirjoittamalla. Kirjailijaisänsä, Kari Levolan, uraa seuranneena Levola tiesi polun realiteetit. Pitää kirjoittaa paljon, monenlaista, ja julkaista usein. Levola ei kokenut sitä itselleen sopivaksi tavaksi elää.

Ei ollut hedelmällistä julkaista kirjoja väkisin tai ulkopuolelta tulevan paineen takia.

Kirjoittamista Levola ei koskaan lopettanut. Hän työskenteli vuosia toimittajana ja tiedottajana.

Yli kymmenen vuotta sitten aloitetusta kirjasta on valmiina kolme neljäsosaa. Tänä vuonna Levola kävi kustantamon kevätjuhlilla kertomassa, että lisää materiaalia on tulossa.

Tämä johtuu tapahtumasarjasta, johon myös Ruusut-yhtye liittyy.

Ruusut
Miikka Koiviston esiintymisasu Ruusujen keikoilla on tänä kesänä herättänyt ihastusta. Oikealla Alpo Nummelin. Ruusut Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ruusut,Flow Festival

Vuonna 2010 Levola muutti Helsinkiin töiden perässä. Levola oli kuullut, että tapahtumalippuja välittävässä yrityksessä, Tiketissä, oli auki tiedottajan paikka. Kuuden vuoden aikana henkilöstömäärä kasvoi niin, että yksin tiedottajana aloittaneella Levolalla oli lopulta kahdeksan hengen tiimi johdettavana.

Nousussa oleva ura viestintätehtävissä ei tuntunut kuitenkaan omalta, ja Levola irtisanoutui työstään vuonna 2016.

Jäädessään tyhjän päälle Levolalla oli aikaa miettiä, mitä hän haluaisi tehdä. Eniten hän kaipasi aikaa. Muun muassa kirjoittamiseen.

Pohdiskelujakson aikana alkoi syntyä sanoja ja lauseita, jotka tulisivat parin vuoden päästä aiheuttamaan kirjailijalle kylmiä väreitä ja liikutuksen tunteita Sideways-festarin päälavan eturivissä.

Ensimmäinen teksteistä oli kirjoitus, joka alkoi numeroilla 555.

Lauri Levolan muistiinpano
Ruusujen ensimmäinen kappale sai alkunsa tästä muistiinpanosta. Lauri Levolan muistiinpano Kuva: Lauri Levola muistiinpanot (kulttuuriset objektit),Lauri Levola,ruusut

Oikeastaan Levolasta ei pitäisi puhua Ruusujen kappaleiden kirjoittajana. Hän on yksi Ruusuista. Koko yhtye kietoutuu Levolan kirjoittaman tarinan ympärille.

Osa bändin erikoisuutta on maailma, johon jäsenet sukelsivat syksyllä 2016.

Levola oli näyttänyt joitain tekstejään pitkäaikaiselle ystävälleen Miikka Koivistolle, joka oli juuri perustamassa uutta bändiä Mannerin, Kukkolan ja Nummelinin kanssa. Kukaan bändin jäsenistä ei ollut tehnyt aikaisemmin sanoituksia suomeksi, ja Levola toivotettiin heti tervetulleeksi mukaan.

Kun yhteistyö alkoi, Levola kirjoitti kaksi liuskaa tekstiä ja tarjosi ne bändille levyn taustatarinaksi. Se toimi inspiraationa, jonkinlaisena kehyksenä. Levola puhuu eräänlaisesta rakkaustarinasta, joka on vähän kuin Platonin luolavertaus rakkaustarinan muodossa. Kaikki kappaleet liittyvät jollain tavalla tähän tarinaan, jota ei ole koskaan tarkoitus julkaista.

Ringa Mannerilla on kyky tuoda tanssi tekstiin.

Taustatarina lähti liikkeelle numerosta 555. Luvusta, joka ilmaantui Levolan päähän sykähdyksenomaisesti. Levolalle luku merkitsee pientä hetkeä, jolloin kaikki on samanaikaisesti eniten mahdollista ja aivan liian myöhäistä.

– Jonkinlaiset orgastiset jäähyväiset, pieni kuolema.

Lopullinen tarina sai vaikutteita myös eräästä kansanrunokokoelma Kantelettaren runosta. Erityisen vaikutuksen Levolaan teki eräs tunnettu kohta:


Jos mun tuttuni tulisi,
ennen nähtyni näkyisi,
sille kättä kääppäjäisin,
vaikk ois käärme kämmenpäässä,
sille suuta suikkajaisin,
vaikk ois suu suden veressä,
sille kaulahan kapuisin,
vaikk ois kalma kaulaluilla;
vielä vierehen menisin,
vaikk ois vierus verta täynnä.

Suden veri, käärme, epämääräinen tuttu. On merkityksellistä, miten nämä sanat ovat puhutelleet ihmisiä ympäri Suomen eri murteilla ja muille kielille käännettynä. Levola kutsuu tekstiä varhaiseksi popiksi.

Lisäksi käytettiin Levolan muistiinpanoja, kuvia, Wikipedia-artikkeleita, uutisia. Kaikki jaettiin bändin yksityisessä Facebook-ryhmässä. Ensimmäisiin sessioihin Levola toi bändille pitkien lauseiden ja yksittäisten sanojen listan, joka toimi työkaluna ideoinnissa.

Lauri Levola
Lauri Levola on nauttinut yhteisöllisestä kirjoittamisprosessista, jossa oma teksti on pakko antaa muiden käsiin. Lauri Levola Kuva: Joonas Josefsson/Yle Lauri Levola

Sitten tekstejä alkoi syntyä. Lopulta taustatarinalla ei ollut enää merkitystä. Syntyi kappaleita kuten Suden suu ja Käärmeen sisällä, joiden viittauksia Kantelettaren tekstiin ei tarvitse hakea. Ja toisaalta tunnistettavaa teini-iän sekavuutta kuten kappaleessa Glitchit:

Pitääkö aina olla niin itsenäinen
Keho oireilee kun pää kieltää sydämen
Emmä vaan osannut vittu yhtään päättää
Sä lähdit pois ja mulle jäi vaan tää heiluva pää -ää

Jollain maagisella tavalla bändi koki olevansa täysin samassa maailmassa. Palaset loksahtivat paikoilleen, kappaleet alkoivat tuottaa tunteita.

Levolan lisäksi teksteissä näkyy vahvasti laulaja Ringa Mannerin käden jälki. Mannerin kielen ja rytmin taju saa koko bändiltä kiitosta.

– Hänellä on kyky tuoda tanssi tekstiin, miettii Levola.

Samuli Kukkolan mukaan Mannerilla on taito tehdä kappaleista itselleen henkilökohtaisia, poimia niistä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä.

Sillä ei ole Levolan mukaan merkitystä, välittyvätkö taustatarinat tai lähdemateriaali lopullisissa kappaleissa. Hän vieroksuu muutenkin ajatusta, että jotkut tekstit tai runot pitäisi jotenkin “tajuta”. Kysymys on siitä, miten tunteet laitetaan kokonaisuuteen niin, että niistä voi saada jotain irti. Niitä ei tarvitse ymmärtää, analysoida ja avata.

Levyn ennakkokuuntelutilaisuuden jälkeen viime keväänä Levola istui vaimonsa kanssa taksissa ja pyysi kuskia laittamaan “kavereidensa” kappaleen Spotifysta. Kappale oli juuri ilmestynyt Ruusujen Käärmeen sisällä.

– Hän heitti tosi kovat analyysit, että tässä leikitellään identiteeteillä ja löysi sieltä kaikkea kiinnostavaa, muistelee Levola.

Juuri tällaisillä mielipiteillä on Levolalle merkitystä. On eri asia kuulla kommentteja ulkopuolisilta kuin kriitikoilta tai omilta kavereilta.

Ruusut
Ruusujen lavashow on vauhdikasta. Ruusut Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ruusut,Flow Festival

Levola kirjoittaa koko ajan asioita ylös. Esimerkiksi kun tekstiviestin automaattinen korjaustoiminto muuttaa “sunkin” muotoon “synkin”, ja koko lauseesta tulee älytön. Tai kun televisio-ohjelmien tekstityksistä tulee mieleen jotain kiinnostavaa. Puhelimen muistiinpanot ovat täynnä irrallisia sanoja ja lauseita. Levola ei etsi valmiita merkityksiä.

Samaa voi sanoa koko bändistä.

Ruusut on alusta asti halunnut tarjota kysymyksiä vastausten sijasta. Ja luoda jotain aidosti uutta.

Ruusujen kohdalla tämä tarkoittaa, että hulluimmatkin ideat katsotaan loppuun asti ja hetken päähänpistoja toteutetaan.

Tästä hyvä esimerkki on, että Taotaosta ja Nils Holgerssonista tuttu ääni, näyttelijä Inkeri Wallenius saatiin mukaan lukemaan Levolan tekstejä levylle ja keikoille alkusanoiksi. Tai se, että Ruusujen graafisessa ilmeessä keskeistä on mystinen möykky (käy katsomassa itse), joka aiheutti hämmennystä Instagramissa ennen yhdenkään kappaleen julkaisemista.

Monet ideat jäisivät helposti toteuttamatta, jos niiden naurettavuutta tai noloutta miettisi. Alpo Nummelin puhuu oman cooliuden ja “rakennetun superminän” kyseenalaistamisesta.

– Kysymys on siitä, haluaako löytää jotain. Joskus menee harhaan, mutta välillä saattaa löytää jotain fantastista, niin kuin me ollaan nyt löydetty.

Lauri Levola
Lauri Levola haluaa luoda teksteillä samaistuttavia tunteita. Lauri Levola Kuva: Joonas Josefsson/Yle Lauri Levola

Vuosi Tiketistä irtisanoutumisen jälkeen Levola haki töihin ympäristöjärjestö WWF:lle. Siellä hän tekee päivätyökseen digitaalista markkinointiviestintää.

Jollain tavalla työn vaihtaminenkin liittyi kirjoittamiseen. Uusista kuvioista tuli uusia ajatuksia luovaan työhön. Ruusujen kappaleiden runsaat luonto- ja eläinviittaukset tulevat Levolan työpaikaltaan saamista ajatuksista.

Levola on jo alkanut kirjoittaa Ruusujen seuraavan levyn tekstejä. Tietoisesti ennen kuin ensimmäinen levy julkaistaan. Hän ei halua antaa levyn vastaanoton vaikuttaa uusiin teksteihin.

Kesän päätösfestareilla Flow’ssa Lauri Levola seisoo tällä kertaa kauempana eturivistä vaimonsa ja kahden vanhemman tyttärensä kanssa.

Valtava Red Arena on kerännyt sunnuntaina puoli kolmelta päivällä teltan täyteen festariyleisöä. Se on paljon tähän aikaan.

– Kannatti herätä!, huutaa laulaja Ringa Manner.

“Viides ruusu” Lauri Levola pysyy katsomon puolella, vaikka hänen ystävänsä olikin ehdottanut, että kirjailija istuisi lavalla punaviinilasi kädessään.

On mahdollista, että sekin vielä nähdään. Näyttää siltä, että Ruusujen ja yleisön rakkaustarina on vasta aluillaan.

Keskustele