Hyppää pääsisältöön

Makupaloissa tehtiin ruokaa hauskasti ja helposti

Timo Nykyri ja Janne Pekkala ohjelmassa Juhlamakupalat (2003)
Timo Nykyri ja Janne Pekkala ohjelmassa Juhlamakupalat (2003) Timo Nykyri ja Janne Pekkala ohjelmassa Juhlamakupalat (2003) Kuva: Juha Korhonen Timo Nykyri,Janne Pekkala

Makupalat-ohjelmassa ammattikokki Janne Pekkala ja toimittaja Timo Nykyri valmistivat konstailematonta kotiruokaa. Kansansuosioon nousseessa tv-ohjelmassa kokattiin myös juhlahetkiin Juhlamakupaloissa sekä tutustuttiin suomalaisiin perinneruokiin.

Makupalat-sarjan jaksoja on julkaistu Areenaan ja Elävään arkistoon, uusimpana lisäyksenä ovat yleisöäänestyksen voittaneet Juhlamakupalat-jaksot.

Kansansuosioon noussutta Makupalat-ohjelmaa tehtiin yli 300 jaksoa vuosina 1997–2005. Menestyksen reseptiin kuului Janne Pekkalan ja Timo Nykyrin konstailematon ote sekä keskinäinen kemia. Katsojalle jutusteltiin leppoisasti ja mokia ei pelätty.

Pekkala ja Nykyri olivat tehneet jo aiemminkin ohjelmia yhdessä. Kaksikon sanailu ja oululaishuumori olivat tuttuja jo lastenohjelma Pikku-Posteljoonista.

Makupalat keräsi jo pian aloitettuaan puolen miljoonan katsojamääriä ja parhaimmillaan yli 800 000. Iltasanomien haastattelussa 2016 kokki Janne Pekkala muisteli, kuinka katsojat soittivat toisinaan jopa aamuyöllä tai jouluaattona kysellen resepteistä.

Tänään tehhäänki tämmöne illallinen kahdelle.

Makupalojen erikoisjaksoissa Juhlamakupaloissa laitettiin pöytä koreaksi ja valmistettiin ruokaa vuoden lopun juhlapäiviä silmällä pitäen. Tutusta studiosta siirryttiin tunnelmallisempiin maisemiin Ouluun sekä Pudasjärvelle.

Vuoden 2003 Juhlamakupalat-jaksoissa valmistuu muun muassa pikkujoulumenu, joulukinkkua savusaunassa, lohta viidellä tavalla, joulun perinneherkkuja sekä gulassikeittoa uudenvuodenjuhliin. Kuvauspaikkana toimii Oulun ulkomuseoalueella Turkansaaressa oleva Ylikärpän talon pirtti.

"Tänään tehhäänki tämmöne illallinen kahdelle", jutustelee Pekkala ensimmäisessä jaksossa. Tuhti pääruoka syntyy voitaikinaan kääritystä lampaanfileestä, alkuruoka kylmäsavulohesta sekä lisukketta porkkanasta, punajuuresta ja perunasta. Juomaksi syntyy drinkki "Lumikenttien kutsu" likööristä, kermasta ja ananasmehusta.

Paprikajauhetta, sitä tullee täältä aika reilusti.

Ammattikokeillakaan ei aina maut mene kohdilleen – uudenvuoden jaksossa valmistettiin unkarilaista gulassikeittoa ja Pekkala lorautti aimoannoksen paprikajauhetta suoraan pataan. Iltasanomien haastattelussa 2017 Pekkala muisteli keitosta tulleen erittäin tulista ja Suomi-Unkari -seuran toiveesta kokit muistuttelivat katsojia jälkikäteen paprikajauheen maltillisesta käytöstä.

Vuoden 2004 Juhlamakupalat kuvattiin Pudasjärven Iso-Syötteellä tunnelmallisessa kelomökissä. Ruokien teon lomassa muistellaan myös menneitä ja nähdään väläyksiä Makupalojen aiemmista jaksoista sekä arkistopätkiä menneiden vuosien koko kansan ruokaohjelmasta Patakakkosesta.

Ensimmäisessä jaksossa valmistetaan metsäsonnin filettä ja käydään tapaamassa metsäsonnien kasvattajaa Mikko Tyniä. Arkistopätkässä Patakakkosesta vuodelta 1979 kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen muistuttelevat aamupuuron terveellisyydestä.

Jouluaattona lähetetyssä jaksossa valmistetaan piparkakkutalo ja katsotaan, miltä näytti Makupalojen ensimmäinen jakso sekä muistellaan mönkään mennyttä pullapitkon letitystä.

Viimeinen Juhlamakupalojen jakso esitettiin tammikuussa 2005 ja se jäikin Makupalojen viimeiseksi ohjelmaksi. Jaksossa valmistetaan porosta keittoa ja paistia. Jälkiruuaksi maistellaan pudasjärveläistä erikoisuutta mustikkasoppaa perunamuusin kanssa.

Juhlamakupaloja tehtiin yhteensä 12 jaksoa ja ne ovat katsottavissa pysyvästi Areenassa. Kaikki Makupalojen reseptit ovat nähtävillä ohjelman vanhoilla nettisivuilla.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto