Hyppää pääsisältöön

Makupaloissa tehtiin ruokaa hauskasti ja helposti

Timo Nykyri ja Janne Pekkala ohjelmassa Juhlamakupalat (2003)
Timo Nykyri ja Janne Pekkala ohjelmassa Juhlamakupalat (2003) Timo Nykyri ja Janne Pekkala ohjelmassa Juhlamakupalat (2003) Kuva: Juha Korhonen Timo Nykyri,Janne Pekkala

Makupalat-ohjelmassa ammattikokki Janne Pekkala ja toimittaja Timo Nykyri valmistivat konstailematonta kotiruokaa. Kansansuosioon nousseessa tv-ohjelmassa kokattiin myös juhlahetkiin Juhlamakupaloissa sekä tutustuttiin suomalaisiin perinneruokiin.

Makupalat-sarjan jaksoja on julkaistu Areenaan ja Elävään arkistoon, uusimpana lisäyksenä ovat yleisöäänestyksen voittaneet Juhlamakupalat-jaksot.

Kansansuosioon noussutta Makupalat-ohjelmaa tehtiin yli 300 jaksoa vuosina 1997–2005. Menestyksen reseptiin kuului Janne Pekkalan ja Timo Nykyrin konstailematon ote sekä keskinäinen kemia. Katsojalle jutusteltiin leppoisasti ja mokia ei pelätty.

Pekkala ja Nykyri olivat tehneet jo aiemminkin ohjelmia yhdessä. Kaksikon sanailu ja oululaishuumori olivat tuttuja jo lastenohjelma Pikku-Posteljoonista.

Makupalat keräsi jo pian aloitettuaan puolen miljoonan katsojamääriä ja parhaimmillaan yli 800 000. Iltasanomien haastattelussa 2016 kokki Janne Pekkala muisteli, kuinka katsojat soittivat toisinaan jopa aamuyöllä tai jouluaattona kysellen resepteistä.

Tänään tehhäänki tämmöne illallinen kahdelle.

Makupalojen erikoisjaksoissa Juhlamakupaloissa laitettiin pöytä koreaksi ja valmistettiin ruokaa vuoden lopun juhlapäiviä silmällä pitäen. Tutusta studiosta siirryttiin tunnelmallisempiin maisemiin Ouluun sekä Pudasjärvelle.

Vuoden 2003 Juhlamakupalat-jaksoissa valmistuu muun muassa pikkujoulumenu, joulukinkkua savusaunassa, lohta viidellä tavalla, joulun perinneherkkuja sekä gulassikeittoa uudenvuodenjuhliin. Kuvauspaikkana toimii Oulun ulkomuseoalueella Turkansaaressa oleva Ylikärpän talon pirtti.

"Tänään tehhäänki tämmöne illallinen kahdelle", jutustelee Pekkala ensimmäisessä jaksossa. Tuhti pääruoka syntyy voitaikinaan kääritystä lampaanfileestä, alkuruoka kylmäsavulohesta sekä lisukketta porkkanasta, punajuuresta ja perunasta. Juomaksi syntyy drinkki "Lumikenttien kutsu" likööristä, kermasta ja ananasmehusta.

Paprikajauhetta, sitä tullee täältä aika reilusti.

Ammattikokeillakaan ei aina maut mene kohdilleen – uudenvuoden jaksossa valmistettiin unkarilaista gulassikeittoa ja Pekkala lorautti aimoannoksen paprikajauhetta suoraan pataan. Iltasanomien haastattelussa 2017 Pekkala muisteli keitosta tulleen erittäin tulista ja Suomi-Unkari -seuran toiveesta kokit muistuttelivat katsojia jälkikäteen paprikajauheen maltillisesta käytöstä.

Vuoden 2004 Juhlamakupalat kuvattiin Pudasjärven Iso-Syötteellä tunnelmallisessa kelomökissä. Ruokien teon lomassa muistellaan myös menneitä ja nähdään väläyksiä Makupalojen aiemmista jaksoista sekä arkistopätkiä menneiden vuosien koko kansan ruokaohjelmasta Patakakkosesta.

Ensimmäisessä jaksossa valmistetaan metsäsonnin filettä ja käydään tapaamassa metsäsonnien kasvattajaa Mikko Tyniä. Arkistopätkässä Patakakkosesta vuodelta 1979 kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen muistuttelevat aamupuuron terveellisyydestä.

Jouluaattona lähetetyssä jaksossa valmistetaan piparkakkutalo ja katsotaan, miltä näytti Makupalojen ensimmäinen jakso sekä muistellaan mönkään mennyttä pullapitkon letitystä.

Viimeinen Juhlamakupalojen jakso esitettiin tammikuussa 2005 ja se jäikin Makupalojen viimeiseksi ohjelmaksi. Jaksossa valmistetaan porosta keittoa ja paistia. Jälkiruuaksi maistellaan pudasjärveläistä erikoisuutta mustikkasoppaa perunamuusin kanssa.

Juhlamakupaloja tehtiin yhteensä 12 jaksoa ja ne ovat katsottavissa pysyvästi Areenassa. Kaikki Makupalojen reseptit ovat nähtävillä ohjelman vanhoilla nettisivuilla.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto