Hyppää pääsisältöön

Patakakkosen vuosi 1988 – savusiikaa, sultsinoita ja seisovan pöydän sudenkuopat

Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen.
Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen. Kuva: Antero Tenhunen Patakakkonen,Jaakko Kolmonen,Sirkka Gustafsson

Vuonna 1988 ruoka-ohjelma Patakakkonen oli ehtinyt jo 11 vuoden ikään. Keittiömestari Jaakko "Kokki" Kolmosen parina keittiössä nähtiin Sirkka Gustafsson ja perinneruokien lisäksi tutustuttiin muun muassa srilankalaiseen keittiöön sekä opeteltiin syömään ruotsinlaivan seisovasta pöydästä.

Patakakkonen valloitti tv-ruudut vuonna 1977. Suosittua ohjelmaa tehtiin yhteensä 25 vuotta ja Jaakko "Kokki" Kolmosesta tuli koko kansan kokki. Aisaparinaan Kolmosella oli ensimmäisinä vuosina Veijo Vanamo ja myöhemmin Sirkka Gustafsson.

Patakakkosen vuoden 1988 jaksoissa Kolmonen ja Gustafsson kokkaavat muun muassa voileipäkakkuja, lihahyytelöä juottovasikasta, häränhäntäkeittoa, sultsinoita, majavaa, kaalikääryleitä ja hiilostettua siikaa. Kaikki jaksot ovat katsottavissa Areenassa.

Ensimmäisessä jaksossa valmistetaan perinneruokaviikon kunniaksi karjalanpiirakoita ohra- ja perunamuusitäytteellä. Jakson alussa Kolmonen kertoo, että edellisen kerran, kun Patakakkosessa tehtiin karjalanpiirakoita "ohjelma saavutti niin valtaisan vastakaiun, että olemme nyt täydentämässä tätä ohjelmaa saadaksemme näitä kikkoja ja niksejä enemmän liikkeelle". Kolmosen kanssa asiantuntijoina kokkaamassa ovat piirakkamestaruuksia voittaneet Juha Lind ja Mirjam Rouvinen.

Perinneruokiin tutustutaan antaumukselle useamman jakson verran. Tutuksi tulee muun muassa satakuntalaisista ruuista ohranryynivelli ja prötti sekä siikakeitto ja klimppisoppa.

Leipurimestari Timo Takkisen johdolla tutustuaan lappilaisiin leivonnaisiin ja samassa jaksossa paliskuntien yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Huttu-Hiltunen kertoo savuporon valmistuksesta.

Renkolainen Raija Valaja kertoo talkkunan ja makkaruksen valmistuksesta. Vierailulla Finlandia-talon perinneruokajuhlissa tutustutaan piirakkanäyttelyyn ja opitaan, että Karjalassa on muinoin tunnettu jopa parisensataa erilaista piirakkaa. Kolmonen esittelee ilahtuneena perinneruokaprojektin satoa, jossa lukuisia ruokareseptejä ja perinnetietoutta on tallennettu ja julkaistu kirjoina ja lehtisinä.

Jaksoissa heittäydytään myös muiden maiden makuihin, kuten srilankalaiseen lihacurryyn sekä saksalaiseen hapankaaliin ja porsaanpotkaan. Perinteitä toki vaalitaan – yhdessä jaksossa Kolmonen ja luontoasiantuntija Turkka Aaltonen rakentavat tipi-teltan ja valmistavat siinä kylmäsavustettua lihaa vanhalla Amerikan alkuperäisväestön käyttämällä tavalla.

Kahden jakson verran tutustutaan ruotsinlaivan keittiöön ja seisovan pöydän ihmeisiin sekä valistetaan, miten sellaisesta pitäisi oikeaoppisesti syödä.

Patakakkonen

Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon luotsaama ruokaohjelma alkoi televisiossa vuonna 1970 nimellä Maukasta mutkattomasta. Seuraavana vuonna ohjelman nimeksi vaihtui Asia on pihvi ja muutama vuosi myöhemmin Patakakkonen. Vanamon tilalle tuli 1980-luvulla Sirkka Gustafsson. Ohjelmaa tehtiin vuoteen 1992 saakka.

Ohjelman tavoite oli tehdä maukasta ja terveellistä ruokaa välttäen rasvaa, sokeria ja alkoholia. Kesäisin ohjelma lähetettiin nimellä Kesäkeittiö.

Elävään arkistoon on julkaistu monia Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon luotsaamien ruokaohjelmien jaksoja, kuten Asia on pihvi ja Patakakkonen. Vuosien varrelle on mahtunut monia huomioita herättäneitä erikoisuuksia kuten poronperäsuolikeitto ja grillattua kyy.

Jaakko Kolmoselle myönnettiin Valtion tiedonjulkistamispalkinto vuonna 1988 ja opetusneuvoksen arvonimi vuonna 2007.

Lue lisää:

Jaakko Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2007.

Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen koko kansan tv-kokki

Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto