Hyppää pääsisältöön

Heli Laaksonen mokaa numeroiden kanssa koko ajan ja matematiikka kauhistutti häntä jo lapsena – nyt hän runoilee innostuneesti numeroista

Runoilija Heli Laaksonen ruusujen keskellä
Murrerunoilija Heli Laaksonen. Runoilija Heli Laaksonen ruusujen keskellä Kuva: Miikka Lappalainen runoilija,runo,murre,Heli Laaksonen,Ykköne

Millaista ääntä pitää viitonen? Onko kuutonen etana, joka suoristi selkänsä? Heli Laaksonen maistelee ja kuulostelee numeroita uudessa runokirjassaan. Kirjailijan suhde numeroihin tai matematiikkaan ei ole aina ollut yhtä innostunut ja humoristinen kuin nyt.

Lounaissuomalaisella murteella kirjoittava Heli Laaksonen tekee omasta mielestään arjessa paljon virheitä numeroiden kanssa. Viimeksi hän sekoitti päivämäärät tehdessään hotellivarausta ja päätyi nukkumaan tuttavan sohvalla.

Matematiikka herätti kysymyksiä, joihin ei vastattu

Kouluaikoina matematiikan oppitunnit olivat Heli Laaksoselle (s. 1972) hankalia. Hänestä se oli traagista, sillä hän rakasti koulunkäyntiä.

– Olen ollut etupulpettilainen, joka viittaa ja kysyy lisää läksyjä.

– Matikka oli oikein vaikeaa. Minulle olisi pitänyt selittää, mitä tehdään ja minkä takia. Mikä on tässä se filosofinen tausta, mitä yritetään etsiä, hän kuvaa vuosien takaisia tuntemuksiaan koululaisena.

Neliöjuurihan on kolmion muotoinen!

Lukiossakaan kaavojen ja ilmiöiden taustoja ei juuri selitetty, ne piti vain hyväksyä.

– Lukiossa minulla oli tietysti äärimmäisen lyhyt matikka, ja just ja just sain seiskan vaikka kutonen minulle olisi kuulunut, mutta opettaja varmaan ajatteli, että olen muuten kiltti oppilas.

– Varmaan ajateltiin, että lyhyessä oppimäärässä kerrotaan vaan perusasiat. Mutta meille yksinkertaisille olisi tarvinnut selittää, että tämä tulee tästä eikä vaan sanoa, että käytä tätä kaavaa, äläkä fundeeraa niin paljon.

Kun oppitunneilla päästiin neliöjuureen, ja opettaja piirsi kuvion taululle, niin Laaksonen oli hämmentynyt sekä nimestä että termin ulkomuodosta.

– Minkä takia tämän nimi on juuri? Eihän tässä ole mitään neliötä, sehän on kolmion muotoinen, hän kertoo ajatelleensa. Vastauksia kysymyksiinsä hän ei opettajalta saanut.

Puhelinnumero ei voi olla pikkasen sinne päin.

Kirjailija sanoo olevansa epätäsmällinen luonteeltaan, mutta numerot ovat Laaksosen mielestä hyvin täsmällisiä ja ankaria, ne eivät koskaan ole suurpiirteisiä.

– Voin kirjoittaa nimen vähän väärin ja puhua vähän epäselvästi, mutta en voi antaa puhelinnumeroa, joka on pikkaisen sinne päin!

“Ysi on myrtynyt kympin perässä kipittäjä”

Tästä taustasta huolimatta Laaksonen ja kuvittaja Anne Vasko käsittelevät Ykköne-teoksessa numeroita, niiden merkityksiä ja ulkoasua humoristisesti.

– Otan numeron ja mietin mitä siitä tulee mieleen, kertoo Laaksonen, jonka edellinen runoteos Aapine kävi läpi kaikki aakkoset. Numeroista oman runon saa luonnollisesti vain murto-osa.

Yksi niistä on numero yhdeksän, joka Laaksosen mielestä tarkoittaa, että täydestä kymmenestä puuttuu yksi. Ja siksi hän kirjoittaa: “Ysi on myrtynyt kympin perässä kipittäjä”.

Riimi saa toimittaja Olga Ketosen nauramaan. Kuuntele Areenassa Laaksosen ja Ketosen keskustelu, joka käytiin Radio Suomen Illassa. Kumpikin naisista puhuu työkielellään – Laaksonen lounaissuomalaisella murteella ja Ketonen yleiskielellä.

Runoilija Heli Laaksonen testasi uudet sanat: “Ihanaa, että defibrillaattorista tuli sydäniskuri”

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi

  • Ilmastonmuutosrokkia pelottomasti runttaa Toivo Susi - Euroopan syvimmässä kaivoskuilussa äänitetty kappale ponnahti pinnalle Levylautakunnassa

    Alman ja Sannin uutuudet Levylautakunnan kuuntelussa.

    Enemmän kuin ajankohtainen on Toivo Suden uusi kappale. Vaikka teksti on täysin tätä päivää, kappale ei musiikillisesti ole ajan orja. Monta muutakin ajatonta ja historian tunnustavaa biisiä käytiin läpi Levylautakunnassa, jossa viikon uutuuksia kuuntelivat Yona, Pasi Ruohonen ja Susanna Vainiola.

  • Parhaimmillaan vauvaharrastus voi piristää aikuisenkin arkea – juttuseura lieventää äitien ja isien yksinäisyyttä

    Yhdessä tekeminen ja lepo tärkeitä harrastamisessa.

    Pitääkö vauvan tai taaperon harrastaa? Parhaimmillaan vauvan harrastukset piristävät aikuisenkin arkea, mutta pahimmillaan ne kuormittavat jo valmiiksi haasteellista vauva-aikaa. Riittääkö vauvalle täysi vatsa, lämmin syli ja vanhemman seura? Vastaajina ovat Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru ja MLL:n suunnittelija Tuulikki Matero.

  • Pelle Miljoona Oy on edelleen yhtä kuuma kuin moottoritie muinoin

    Jukka Takalo ja Timo Koivusalo Levylautakunnan vieraina

    Keskusteluun nousevat nuoruuden sankarit, kierrätyksen tärkeys ja Haukiputaan kotibileiden tytöt, kun ruoditaan uutta musiikkia. Jotenkin raikaalta kuulostaa se, kun vanha bändi on säilyttänyt soundinsa. Ja se, kun muusikko kertoo tarinansa eleettömän rauhallisesti. Levyuutuuksia kuuntelemassa muusikko Jukka Takalo ja elokuvaohjaaja Timo Koivusalo sekä toimittaja Marko Gustafsson.

  • Mitä sinä tiedät Egotripistä?

    Tietovisa - aiheena Egotrippi.

    Mitä sinä tiedät Egotripistä? Seuraavassa on liuta kysymyksiä Egotrip yhtyeestä, jonka kaksi jäsentä eli Knipi ja Mikki Kauste olivat Olga Ketosen vieraana Radio Suomen iltaohjelmassa. Kaikki vastaukset kysymysiin löytyvät Olgan tekemästä haastattelusta. Oletko sinä Egotrippi tietouden: hevari, keskari vai höyhen?

  • Pyörämatkailua ja matkapyöriä

    Pyöräily kasvattaa suosiota - tarjolla mahtavia reittejä.

    On tieteellisesti todistettu, että pyöräily on ympäristöystävällistä, se edistää ihmisten terveyttä ja antaa mahdollisuuden liikkua itsenäisesti pidempiä matkoja kuin jalan. Nämä tosiasiat ovat nostaneet pyöräilyn suosiota viime vuosina ja vaikuttaneet myös siihen, että pyörät ovat kehittyneet huimasti. Peruspyörä on edelleen hyvin pitkälle samanlainen kuluväline kuin 1800 luvun lopulla, mutta polkemisen keveys ja sitä myötä kasvanut nopeus luo polkupyörälle vielä lisää monikäyttöisyyttä, niin harrastus- kuin arkikäytössäkin.

  • Uusi musiikki on vanhoista aineista leivottu - Sam Huberin Prince-pastissi toimii

    Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi

    Joku ammentaa estetiikkansa Motownista ja discosta, toisilla johtolankana 1960-luvun viihdemusiikki tai princemäinen funk. Monta vanhoista laareista ammentavaa uutuuskappaletta on esillä Levylautakunnassa. Viikon levyuutuuksia kuuntelemassa Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi sekä musiikkitoimittaja Josper Knutas.

  • Ravitsemusterapeutti: "Tunteista ei pääse eroon syömällä, ne pitää elää läpi"

    Tunteita pitää pysähtyä tuntemaan, sanoo Anette Palssa.

    Käytätkö sanaa lohturuoka? Kaipaatko kiireen keskellä leivosta? Tuoko viikonloppu aina eteesi juustotarjottimen ja lasin viiniä? Jos vastasit kysymyksiin kyllä, saatat olla tunnesyöjä. Jokainen meistä on joskus tietämättään tunnesyöjä, esimerkiksi silloin, kun kaupasta tarttuu nälkäisenä mukaan mielialaa kohottavia herkkuja. Tunnesyöminen on pitkittyessään myös ihan oikea ongelma.

  • Älkää kysykö

    Isi,mistä lähti punk? Boredom,boredom,boredom.

    Suomalainen on sellainen,että kun sille oikein kovaa huutaa, se soutaa vastarannalle. Airon ja vastahangan laki. Kun Pelle oli ladannut ”PERRKELE, olen työtön”, alkoi tutorien ja muitten paremmin tietävien keskuudesta kuulua buuausta ja nurinaa. Asian tarkistettuani kuulin,että eihän tuollaisella rähinällä ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Ai mitäh? Itsehän te kuulutatte kapinaa ja sitten kun se on teidän silmienne ja korvienne edessä, vallankumous röyhtäileekin kaljaansa.

  • Minua on potkittu ja purtu

    Perheväkivalta musersi Markun elämän, siitä tuli taistelu.

    Väkivaltaa on kahdenlaista ja minä olen saanut tuta molemmat, kertoo Markku Radio Suomen haastattelussa. Mies perheväkivallan uhrina ei ole harvinainen tapaus, mutta usein näitä tapauksia vähätellään. Apua väkivallan uhri voi hakea esimerkiksi Miessakit ry:n ryhmistä.

  • Lähetä meille muistosi Pelle Miljoonasta

    Kaipaamme sinun mietteitä ja muistojasi Pelle Miljoonasta.

    40 vuotta sitten suomalainen rock oli murroksessa. Vanhojen suosikkien rinnalle alkoi nousta yhtyeitä, jotka eivät perinteisessä mielessä edes kunnolla osanneet soittaa. Sen sijaan sanottavaa näillä punkkareilla oli vanhoja partoja enemmän. Eturivissä jo silloin oli artisti nimeltä Pelle Miljoona. Eikä Pelle sieltä punkin ja kantaaottavan musiikin eturivistä sen jälkeen ole poistunut.