Hyppää pääsisältöön

Heli Laaksonen mokaa numeroiden kanssa koko ajan ja matematiikka kauhistutti häntä jo lapsena – nyt hän runoilee innostuneesti numeroista

Runoilija Heli Laaksonen ruusujen keskellä
Murrerunoilija Heli Laaksonen. Runoilija Heli Laaksonen ruusujen keskellä Kuva: Miikka Lappalainen runoilija,runo,murre,Heli Laaksonen,Ykköne

Millaista ääntä pitää viitonen? Onko kuutonen etana, joka suoristi selkänsä? Heli Laaksonen maistelee ja kuulostelee numeroita uudessa runokirjassaan. Kirjailijan suhde numeroihin tai matematiikkaan ei ole aina ollut yhtä innostunut ja humoristinen kuin nyt.

Lounaissuomalaisella murteella kirjoittava Heli Laaksonen tekee omasta mielestään arjessa paljon virheitä numeroiden kanssa. Viimeksi hän sekoitti päivämäärät tehdessään hotellivarausta ja päätyi nukkumaan tuttavan sohvalla.

Matematiikka herätti kysymyksiä, joihin ei vastattu

Kouluaikoina matematiikan oppitunnit olivat Heli Laaksoselle (s. 1972) hankalia. Hänestä se oli traagista, sillä hän rakasti koulunkäyntiä.

– Olen ollut etupulpettilainen, joka viittaa ja kysyy lisää läksyjä.

– Matikka oli oikein vaikeaa. Minulle olisi pitänyt selittää, mitä tehdään ja minkä takia. Mikä on tässä se filosofinen tausta, mitä yritetään etsiä, hän kuvaa vuosien takaisia tuntemuksiaan koululaisena.

Neliöjuurihan on kolmion muotoinen!

Lukiossakaan kaavojen ja ilmiöiden taustoja ei juuri selitetty, ne piti vain hyväksyä.

– Lukiossa minulla oli tietysti äärimmäisen lyhyt matikka, ja just ja just sain seiskan vaikka kutonen minulle olisi kuulunut, mutta opettaja varmaan ajatteli, että olen muuten kiltti oppilas.

– Varmaan ajateltiin, että lyhyessä oppimäärässä kerrotaan vaan perusasiat. Mutta meille yksinkertaisille olisi tarvinnut selittää, että tämä tulee tästä eikä vaan sanoa, että käytä tätä kaavaa, äläkä fundeeraa niin paljon.

Kun oppitunneilla päästiin neliöjuureen, ja opettaja piirsi kuvion taululle, niin Laaksonen oli hämmentynyt sekä nimestä että termin ulkomuodosta.

– Minkä takia tämän nimi on juuri? Eihän tässä ole mitään neliötä, sehän on kolmion muotoinen, hän kertoo ajatelleensa. Vastauksia kysymyksiinsä hän ei opettajalta saanut.

Puhelinnumero ei voi olla pikkasen sinne päin.

Kirjailija sanoo olevansa epätäsmällinen luonteeltaan, mutta numerot ovat Laaksosen mielestä hyvin täsmällisiä ja ankaria, ne eivät koskaan ole suurpiirteisiä.

– Voin kirjoittaa nimen vähän väärin ja puhua vähän epäselvästi, mutta en voi antaa puhelinnumeroa, joka on pikkaisen sinne päin!

“Ysi on myrtynyt kympin perässä kipittäjä”

Tästä taustasta huolimatta Laaksonen ja kuvittaja Anne Vasko käsittelevät Ykköne-teoksessa numeroita, niiden merkityksiä ja ulkoasua humoristisesti.

– Otan numeron ja mietin mitä siitä tulee mieleen, kertoo Laaksonen, jonka edellinen runoteos Aapine kävi läpi kaikki aakkoset. Numeroista oman runon saa luonnollisesti vain murto-osa.

Yksi niistä on numero yhdeksän, joka Laaksosen mielestä tarkoittaa, että täydestä kymmenestä puuttuu yksi. Ja siksi hän kirjoittaa: “Ysi on myrtynyt kympin perässä kipittäjä”.

Riimi saa toimittaja Olga Ketosen nauramaan. Kuuntele Areenassa Laaksosen ja Ketosen keskustelu, joka käytiin Radio Suomen Illassa. Kumpikin naisista puhuu työkielellään – Laaksonen lounaissuomalaisella murteella ja Ketonen yleiskielellä.

Runoilija Heli Laaksonen testasi uudet sanat: “Ihanaa, että defibrillaattorista tuli sydäniskuri”

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi