Hyppää pääsisältöön

Huippukokki Henri Alén löysi rauhan luonnosta: "Kaikki tärkeät kokoukset tulisi pitää metsässä!"

Kokki Henri Alén katselee metsässä.
Kokki Henri Alén katselee metsässä. Kuva: Olli Perttula Mennään metsään (kampanja),Henri Alén

Tv:stä tuttu kokki Henri Alén, 40, elää kiireistä arkea pyörittäen useaa tunnettua ravintolaa. Avoimesti paniikkihäiriöstään ja uupumuksesta puhunut kaupunkilaismies on sielultaan suuri luonnon ystävä, joka löytää rauhan metsästä.

Toisin kuin moni muu kaupunkilaislapsi, vietti Henri Alén jo nuorena paljon aikaa luonnossa.

– Nuorempana kalastelin isän kanssa ja liikuin luonnossa muutenkin kohtuullisen paljon. Olen jo pienestä pitäen tykännyt olla metsässä, hän kertoo.

Kaupungissa asuva Alén kertoo viihtyvänsä luonnossa kaikkina vuodenaikoina.

– Keväällä on upeaa aistia miten luonto herää. Kesällä nautin luonnosta muuten vaan ja syksy menee paljolti sienestäessä, mies luettelee.

Henri Alén kävelee metsässä poimimassa sieniä.
Henri Alén kävelee metsässä poimimassa sieniä. Kuva: Olli Perttula Henri Alén,Mennään metsään (kampanja)

Rauhan tyyssija

Kuten monelle muullekin, merkitsee metsä kiireiselle kokille paikkaa, jossa voi unohtaa arjen hektisyyden edes hetkeksi.

– Minulle suurin syy mennä metsään on rauhoittuminen. Tunti metsässä ennen työpäivää saa kummia aikaan. Luonto ruokkii minua henkisesti.

Mitä kiireisempää miehen arki on, sitä enemmän hän kaipaa luonnon rauhaa.

– Suuntaan metsään varsinkin silloin, kun elämässä tulee tiukkoja paikkoja tai tarve tehdä vaikeita päätöksiä. Jostain syystä metsässä ajatus virtaa rauhallisesti. Hallitusten kokoukset ja muut tärkeät palaverit pitäisi siirtää metsään. Tulisi varmasti usein parempia ideoita ja päätöksiä!

Kaikenikäisten aarreaitta

Vaikka Alén nauttii luonnossa olosta ympäri vuoden ja uskoisi selviävänsä yksin yötä metsässä säällä kuin säällä, ei hän silti muistele kaiholla armeija-aikojaan, jolloin pakkanen paukkui ja ulkona oltiin jopa viikko kerrallaan. Nykyään metsässä oleminen on aivan toisenlaista.

– Parasta on lähteä lapsen kanssa sieneen. Kuinka kiva on esitellä eri sienilajikkeita, ja lapsen aito löytämisen ilo on niin suuri! Ehkäpä jonain päivänä hän opettaa jollekin minulta oppimiaan sienestystaitoja, pohtii itse oman isänsä kanssa aikoinaan paljon luonnossa liikkunut Alén.

Kaupunkilaiskokin ei tarvitse samoilla metsässä vatsa kurnien, vaikkei eväitä olisikaan matkassa.

– Nuotion teko toki onnistuu, ainakin nälkäisenä ja kalasaalis mukana, hän jatkaa pilke silmäkulmassa.

Henri Alén kävelee metsässä sienikori kädessä.
Henri Alén kävelee metsässä sienikori kädessä. Kuva: Marko Krapu, Yle Henri Alén,Mennään metsään (kampanja)

Välttämätön hyvä

Luonto kaikkinensa on Alénille niin tärkeä asia, ettei hän voisi kuvitella elämää ilman sen läheisyyttä.

– Luontoon pääsy on minulle välttämättömyys. Tai ainakin tieto siitä, että se on lähellä. Taisi olla Alvar Aalto joka sanoi joskus, että jokaisen työmatkan pitäisi kulkea metsän läpi. Viisas mies, Alén toteaa.

Luonto on Alénille mieluinen liikuntapaikka, vaikka nuorena aktiivisesti muun muassa nyrkkeilyä harrastanut mies ei enää treenaa tavoitteellisesti.

- Urheileminen tähtää siihen, että jaksan töissä. Metsässä tulee liikuttua myös paljon koiran kanssa. Liikkuminen on mukavaa, mutta mihinkään hulluun porrastreeniin en enää lähtisi, kertoo Alén muistellen nuoruusvuosiensa rankkoja urheiluharjoituksia, joista oli välillä nautinto kaukana.

Vaikka Alén perheineen asuukin pääkaupungin sykkeessä, haaveilee rauhaa rakastava mies vielä joskus omistavansa mökin meren rannalta.

– Ehkä se haave vielä joskus toteutuu, tuumii jo monta muutakin unelmaansa toteen elänyt tv-kokki toiveikkaana.

Henri Alén osallistui Mennään metsään -kampanjan polkujuoksukiertueelle Isojärvellä elokuussa 2018. :

Suomalaisten rakkain luontokohde on metsä. Mennään metsään -kampanjan aikana lähes jokaisessa Suomen 40 kansallispuistossa järjestetään polkujuoksun yhteislenkki. Ilmoittaudu mukaan juoksemaan tai kävelemään - ilmoittautuminen avautuu aina pari viikkoa ennen tapahtumaa. Nähdään poluilla!

Jokamies, jokanainen, jokahenkilö. Käytä oikeuttasi mennä metsään!

Mennään metsään

  • Syksyn herkullisin kakku syntyy kaarnikasta

    Bloggaaja Annin variksenmarjakakku - täydellinen makuelämys!

    Leivontablogia pitävä Anni sai haastavan tehtävän. Hänen piti suunnitella ja leipoa Ylen Mennään metsään -kampanjaa varten helppo, herkullinen ja näyttävä kakku variksenmarjasta eli kaarnikasta – marjasta, jota ei juurikaan poimita. Liekö syynä se, että marja maistuu monen suussa vähän oudolta. Mutta kaarnikka on ihmemarja, ja sen Annikin sai kokea!

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä elämää.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

    Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

    Haapa huomaa tuulen ensimmäisenä. Sen lehdet ovat puunlehdiksi kovat, niin kovanaamaiset että ovat vaatineet oman verbinkin – haavat eivät suhise kuten muut, ne havisevat.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Koivu

    Anni Kytömäen upea teksti koivusta

    Koivu on nuorena vaalea ja heleä, hento ja keveä. Syystä tai toisesta sitä väitetään naiselliseksi, mutta todellisuudessa koivu on koivu, kuten ihmisetkin ovat ensi sijassa ihmisiä.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Pihlaja

    Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

    Kotipihan pihlaja on lapselle usein ensimmäinen puu: siinä on monta haaraa, oksia alhaallakin, sen syliin on helppo kiivetä. Jos putoaa, putoaa matalalta

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Kuusi

    Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

    Kuuset pistelevät ohikulkijaa, levittävät tummia siipiään polun päälle, seisovat apeina auringossakin. Niin meidät on opetettu näkemään, koska se mitä on paljon, on rumaa ja ikävää.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

    Luonnonlähteiden tila on romahtanut Suomessa.

    Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

  • Katoavat metsäpolut

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa.

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkaan kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

Uusimmat sisällöt - Mennään metsään