Hyppää pääsisältöön

Ikätoverilla riittää kärsivällisyyttä – ja varsinkin aikaa! Tietotekniikan vertaisopastajia on Suomessa lähemmäs tuhat

Eläkeikäisten digisyrjäytymisestä puhutaan paljon. Iso joukko eläkeläisiä on kääntänyt kelkan toiseen suuntaan: Suomessa on satamäärin aktiivisia eläkeläisiä, jotka opastavat omia ikätovereitaan internetin ja digilaitteiden kiemuroissa. Yksi heistä on 75-vuotias Raimo Anttila. "Ikinörtti” oppii toisia auttaessaan aina itsekin uutta.

Helsinkiläinen Raimo Anttila opastaa muita eläkeikäisiä tunnin ajan viikossa kotinsa lähellä olevassa kirjastossa. Sinne voi tulla aikaa varaamatta, oman laitteen kanssa tai ilman. Raimo on myös mukana pitämässä kirjastossa tietoiskuja ajankohtaisista tietotekniikkaan liittyvistä aiheista noin kymmenen kertaa vuodessa.

Raimolla yhdistyvät vapaaehtoistyössä hupi ja hyöty:

– On kiva todeta, että meitä on tässä maailmassa monta hauskaa ihmistä.

– Vaikka minulla on tietoteknistä taustaa, opin joka opastuskerralla itsekin uutta.

Raimo Anttila, Enter ry:n vertaisopastaja, pitää kädessä taulua, jossa on 70-luvulla käytössä ollut ferriittirengasmuisti.
Raimo sai työtovereiltaan ferriittirengasmuistin, joka otettiin käyttöön vuonna 1968. Käsityönä koottu muisti on kooltaan 256 kilotavua. Raimo Anttila, Enter ry:n vertaisopastaja, pitää kädessä taulua, jossa on 70-luvulla käytössä ollut ferriittirengasmuisti. Kuva: Yle Nettiä ikä kaikki

Raimon tausta on rautainen: 40 vuoden työura IT-alalla. Kaikki alkoi puolivahingossa harjoittelupaikasta: Raimo päätyi 1960-luvulla kesätöihin reikäkorttioperaattoriksi Posti- ja lennätinhallituksen tietokonetoimistoon. Siellä hän sai oppinsa IBM OS -käyttöjärjestelmän asiantuntijaksi ja koodaajaksi. Myöhempi ura vei pomoksi IT-alalle.

– Vertaisopastajana olen ikään kuin palannut nörttihommiin! Raimo sanoo.

Ruuhkavuosia elävät nelikymppiset eivät aina ehdi auttaa vanhempiaan.― Raimo Anttila, 75

Ikätoveri puhuu samaa kieltä

Raimo ja hänen opastajakaverinsa toimivat ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksen Enterissä. Ajatuksena se, että on helpompaa löytää yhteinen kieli, kun opastettava ja opastaja ovat samaa ikäluokkaa.

Eläkkeelle päästyä aikakaan ei enää ole niin kortilla.

– Ruuhkavuosia elävät nelikymppiset eivät aina ehdi vanhempiaan auttaa. Aina eläkeläinenkään ei voi odottaa apua: Esimerkiksi pankkiasioilla on eräpäivä, Raimo toteaa.

– Oppiminen vaatii aina toistokertoja. Esimerkiksi nettilipun seniori ostaa usein vain kerran tai pari vuodessa - silloin asiat helposti unohtuvat.

Raimo Anttila, Enter ry:n vertaisopastaja ja kodin hieno kaappikello.
Raimo Anttila opetteli Youtuben käyttöä tekemällä videon kaappikellostaan. Raimo Anttila, Enter ry:n vertaisopastaja ja kodin hieno kaappikello. Kuva: Yle Nettiä ikä kaikki

Tampereella vapariksi pääsee vähän nuorempana

Enter toimii Uudenmaan alueella. Vastaavia järjestöjä on muuallakin Suomessa:

Mukanetti toimii Tampereen alueella, Savonetti Pohjois-Savossa ja Joen Severi Pohjois-Karjalassa. Näissä ja muissa vapaaehtoisjärjestöissä toimii arviolta tuhatkunta eläkeikäistä opastajaa.

Enterissä vapaaehtoisten täytyy olla eläkkeellä tai eläkkeelle jäämässä. Tampereen seudulla rima on hiukan alempana: Mukanetin vertaisohjaajiksi pääsee jo 50 vuotta täyttänyt.

Opastajana, ohjaajana tai tuutorina toimiminen ei vaadi syvällistä tekniikan osaamista. Perustaidot sekä avoin ja innostunut mieli riittävät.

Nettiä ikä kaikki -kampanjassa suomalaiset opettivat läheisilleen yli 5000 digitaitoa. Auttaminen tietenkin jatkuu!

Tarvitseko apua digiasioissa? Liity Digitreenien Facebook-ryhmään!

Kommentit