Hyppää pääsisältöön

Vanhan valtaus 1968 oli opiskelijoiden kapina demokratian ja tasa-arvon puolesta

Vanha ylioppilastalo Helsingissä vallattiin marraskuun 25. päivä 1968. Valtaus oli tapahtuma, jossa opiskelijaoppositio vaati muutoksia yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön. Valtaus oli saanut pontta maailmalla vaikuttaneesta opiskelijaliikehdinnästä. Ilona Laurikaisen vuonna 2006 ohjaamassa Tosi tarinassa: 1968 palataan marraskuisen päivän hetkiin ja tunnelmiin sekä 1960-luvulla vallinneeseen ilmapiiriin.

Liisa Liimatainen ja Riitta Suominen muistelevat ohjelmassa tapahtumia ja niiden saamia käänteitä. He myös pohtivat syitä, jotka johtivat opiskelijoiden radikalisoitumiseen 1960-luvun Suomessa, sillä täysin tyhjästä ei suomalainenkaan opiskelijaliikehdintä syntynyt.

Keväällä 1968 suomalaisissa tiedotusvälineissä tilaa sai ympäri maailmaa vaikuttanut vasemmistolainen opiskelijaliikehdintä, joka vaati korkeakoulujen uudistamisesta, demokratiaa, anti-imperialismia ja sosialismia. Samalla protestoitiin Vietnamin sotaa vastaan.

Rakennuksia vallattiin, osoitettiin mieltä ja jopa mellakoitiin Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa, Länsi- ja Itä-Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja eräissä Aasian maissa. Osa opiskelijoiden ja poliisin välisistä yhteenotoista oli väkivaltaisia ja verisiä. Vuotta kutsuttiinkin "hulluksi vuodeksi".

Suomessa tilanne vaikutti rauhalliselta toukokuussa 1968 ainakin Suomen Ylioppilaskuntien Liiton puheenjohtajan Ulf Sundqvistin (sd) mukaan. Hän totesi tv-haastattelussa, ettei Suomessa ole vielä näkynyt radikaalia liikehdintää.

Kuitenkin vapun alla Helsingissä opiskelijat järjestivät mielenosoituksen, jossa tuettiin Länsi-Saksan radikaaleja opiskelijoita. Lisäksi vappuna oli Jyväskylässä marssittu opintotuen ja opintodemokratian puolesta. Syksy puolestaan alkoi Tampereen yliopiston opiskelijoiden maksulakolla, joka oli vastalause lukukausimaksujen korotusta vastaan. Kapinamieliala levisi nyt todenteolla pääkaupunkiin.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) oli tullut Riitta Suomiselle tutuksi, sillä hän toimi sen hallituksessa. HYY:n ilmapiiri suureellisine juhlineen ja neidittelyt ja herroittelut toivat hänen mieleensä sääty-yhteiskunnan. Sen sijaan opiskelijoille tärkeät asiat eivät saaneet hallituksessa vastakaikua. Varakkaan HYY:n tuhlaileva ja elitistinen juhlinta herättikin pahennusta opiskelijoissa, joilla oli monenlaisia ongelmia samaan aikaan ja kun maailmalla kärsittiin sodista sekä nälästä, Suomisen sanoo.

Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla oli tarkoitus järjestää marraskuussa ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhla. Niin sanottu opiskelijaoppositio arvosteli juhliin käytettyä rahamäärää ja sen mielestä rahat olisi voitu käyttää parempaan kohteeseen. Opiskelijat arvostelivat myös sitä, että ylioppilaskunta oli liiaksi etääntynyt opiskelijoista ja taloustoimikunnan katsottiin tekevän liian paljon yhteistyötä liikepankkien kanssa. Opiskelijaradikaalit vaativatkin päästä ylioppilastaloon keskustelemaan opiskelijoiden asemasta. Kun vaatimukseen ei suostuttu, sisälle päätettiin pyrkiä väkisin.

Ylioppilasteatterin silloinen johtaja Timo Kallinen muistelee ohjelmassa, että sisään päästiin, kun ulko-oven yksi ikkuna särjettiin. Se puolestaan säikäytti vartijat.

Sisällä ylioppilastalossa kokoontui eri työryhmiä, jotka pohtivat muun muassa julkilausumaa vapaammasta yliopistosta.

Ylioppilaita Vanhalla ylioppilastalolla
Vanhan ylioppilastalon valtaajia marraskuussa 1968 Ylioppilaita Vanhalla ylioppilastalolla Vanha ylioppilastalo,1968

Olimme sukupolvi, jolle annettiin se usko, ettei kehityksellä ole rajoja.― Liisa Liimatainen

Suomeen 1960-luvulla rantautunut opiskelijaliikehdintä osui otolliseen maaperään. Suomi oli tuolloin konservatiivinen, vahvasti yhtenäiskulttuurin turruttama maa. Kaivattiin uutta ajattelutapaa ja uusia toimia, jotta ummehtunut ilmapiiri olisi saatu pois. Myös monenlaiset sosiaaliset kysymykset vankeinhoidosta asunnottomuuteen kiinnostivat, Riitta Suominen toteaa. Hänen mukaansa kaivattua uutta ajattelua ja näkökulmia tarjosi muun muassa yliopistolla melko tuore valtiotieteellinen tiedekunta ja sen opettajat.

Uudenlainen maailma aukesi myös vuonna 1967 perustetun Marraskuun liikkeen kautta myös niille, jotka eivät tunteneet vähäosaisten elämää. Liikkeen kärkinimiä olivat Ilkka Taipale ja Claes Andersson. Suomisen mukaan kyse oli siitä, että vähäosaiset itse ryhtyisivät vaatimaan oikeuksia. Mukana oli myös lääkäreitä ja juristeja sekä valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita.

Kaikkialta tuli uutisia opiskelijaliikkeistä ympäri maailmaa ja Pariisin keväästä. Se oli ajan henki ja me oltiin osa sitä.― Liisa Liimatainen

Kielitaito ja matkustelu ulkomailla avarsivat myös opiskelevan suomalaisnuorison maailmankuvaa ja järjestötoiminnan kautta päästiin solmimaan suhteita muiden maiden opiskelijoihin. Liisa Liimatainen oli au pairina Ranskassa 1962–1963 Algerian sodan aikana. Liimataisen mukaan ranskalaisperheessä hänelle näytettiin "älyllisen sitoutumisen maailma". Käytännössä se tarkoitti sitä, että Ranska tuli merkitsemään hänelle samaa kuin älyllinen vasemmisto. Monella 1960-luvun opiskelijanuorella oli kontakteja länsimaiseen uusvasemmistoon.

Maailmanparannusinto ja kansainväliset esimerkit radikaalista toiminnasta vaikuttivat voimakkaasti 1960-luvun opiskelevaan nuorisoon. Liimatainen näkee ideologisen maailmanparannusinnostuksen taustalla sen, että heidän sukupolvensa oli rajattoman kehitysuskon lapsia. Hänen mukaansa heille annettiin usko, että mitä tahansa voi tehdä. Kehitykselle ei ole rajoja.

Tšekkoslovakian miehitys päätti osaltani vaiheen, jossa olimme leikkineet kuin lapset aurinkoisella nurmella.― Liisa Liimatainen

Bulgarian Sofiassa kesällä vuonna 1968 järjestetty nuorisofestivaali oli kansainvälinen tapahtuma, jossa oli maailmantuntua, Liimatainen kertoo. Osallistujia tuli ympäri maailmaa. Suomalaiset osanottajat pääsivät myös osoittamaan mieltä. Liimatainen kertoo, kuinka mielenosoitukset olivat spontaaneja ja kohdistuivat muun muassa amerikkalaista imperialismia vastaan. Vaikka kyseeessä oli Neuvostoliiton etupiirissä oleva Varsovan liiton maa, Isännät eivät mielenilmauksista olleet mielissään. "Onkohan nykyihmisellä mitään käsitystä, millaista on järjestää epävirallista poliittista toimintaa Neuvostoliiton vaikutuspiirin alaisessa maassa", hän pohtii. Kun Neuvostoliitto miehitti saman vuoden elokuussa Tšekkoslovakian, se oli takaisku rajattoman kehitysuskon lapsille. "Se lopetti vaiheen, jossa olimme leikkineet kuin lapset aurinkoisella nurmella", tiivistää Liisa Liimatainen ajatuksensa miehityksestä.

Marraskuussa 1968 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä opiskelijoiden kapinointi sujui maltillisesti muutamaa käsikähmää ja valtausta vastustaneiden oikeistolaisten opiskelijoiden heittämiä savupommeja lukuun ottamatta. Valtaus kesti vuorokauden ja sen päätteeksi 26. marraskuuta valtaajat siivosivat jälkensä. Sitä ennen he olivat muun muassa lähettäneet presidentti Urho Kekkoselle sähkeen, jossa opiskelijat pyysivät presidenttiä jättämään väliin ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlan. Kekkonen kuitenkin tuli tilaisuuteen, joka oli siirretty Konservatorioon. Juhlapuheessaan hän kuitenkin ilmaisi tukensa valtaajille.


Markku Lehtolan toimittamassa ohjelmassa Kumouksesta kulutusjuhlaan (1989) etsitään syitä Euroopassa vaikuttaneeseen 1960-luvun opiskelijaradikalismiin ja mihin opiskelijoiden ajamalla vallankumouksella pyrittiin. Oliko se uuden proletariaatin kapinaa, porvarieliitin ajanvietettä vai sukupolvien välistä ristiriitaa? Ohjelmassa haastatellaan muun muassa ohjaaja Peter von Baghia, asianajaja Matti Wuorta ja tutkija Marianne Laxenia.

Erikoistutkija Marianne Laxenin mielestä koko vallankumouksessa kyse oli mielenosoituksesta vanhoja vallanpitäjiä vastaan. Toimittaja Johan von Bonsdorff muistuttaa, että 1960-luvulla vallankumous-sanalla oli myönteinen sisältö, ja suomalainen opiskelijaliikentdintä tavoitteli sillä muutosta, mutta ei suinkaan "mitään Talvipalatsin valtausta".

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.