Hyppää pääsisältöön

Mysteriet Eeva on kuuron nuoren tarina 60-luvulta: "Elämän pitää jatkua, vaikka on vaikeaa olla onnellinen"

Ylen Arkistohelmiä -sarjan dokumentissa Mysteriet Eeva, Eevan arvoitus, kuvataan viittomakielisen nuoren naisen arkipäivää kesäisessä Helsingissä. Vuonna 1969 julkaistun dokumentin on toimittanut Bosse von Willebrand. Elokuvan jälkeen nähdään haastattelut Eeva Tuomesta sekä von Willebrandista.

“Maailma on kaunis, mutta ovatko ihmiset onnellisia? Elämän pitää jatkua, vaikka on vaikeaa olla onnellinen”, pohtii 17-vuotias Eeva Tuomi maailman menoa. Tuomi on ollut pienestä pitäen kuuro ja hän on tottunut siihen, että maailma on kova.

"On vain jaksettava taistella", hän toteaa.

Kovassa maailmassa yksittäiset päivät ovat kuitenkin kauniita. Ja sellaisena on kuvattu Eevan eräs sattumanvarainen päivä aurinkoisessa Helsingissä.

Eevan lisäksi tarinan keskiössä on kaksi lomailevaa nuortamiestä, joiden kanssa vietetään aikaa leikkien ja vitsaillen. Toinen heistä on puolalainen kuuro ja toinen vaasalainen ruotsinkielinen mies.

1960-luvulla elämä kuurona ei ollut helppoa. Vähemmistöjen ihmisoikeudet jäivät paikoin taka-alalle ja tämä näkyi esimerkiksi siten, että kuurot joutuivat usein huonosti palkattuihin ammatteihin.

Mutta mitä tapahtui Eevalle?

Dokumentin jälkeen Ylen Arkistohelmiä -ohjelmassa nähdään Bosse von Willebrandin ja Eeva Tuomen jälleennäkeminen kuurojenkoti Åvikissa. Kohtaaminen on vuosien jälkeen lämmin ja Tuomi muistelee kuvausprosessia hyvillä mielin.

Nuoruusiän jälkeen Tuomi muutti Raumalle töihin. Jossain vaiheessa oli kuitenkin pakko muuttaa takaisin ja haastatteluhetkellä hän asuu Åvikin kuurojenkodissa.

Bosse von Willebrand kertoo elokuvallaan pyrkineensä kuvaamaan kuurojen todellisuutta. Aluksi ohjelmassa ei ollut lainkaan puhetta, mutta työryhmä koki sen olleen liian haasteellinen katsojalle. Moni saattaisi luulla, että televisiossa olisi jotain vikaa, mikäli ääntä ei kuuluisi ollenkaan.

Sittemmin eläköitynyt von Willebrand kertoo muuttaneensa Helsingistä Savoon. Hän toteaa sen olleen mullistava kokemus.

"On ollut hienoa asua Sisä-Suomessa ja tutustua seudun ihmisiin. Vasta nyt ymmärrän mikä Suomi oikeastaan on".

Von Willebrand kertoo dokumenttien avulla voitavan ymmärtää ympärillä tapahtuvaa, sekä ennakoida tulevaa.

"Jos emme tunne historiaamme, emme selviä tulevaisuudesta. Meidän on tiedettävä, miten tämä maailma on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi".

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto