Hyppää pääsisältöön

Mysteriet Eeva on kuuron nuoren tarina 60-luvulta: "Elämän pitää jatkua, vaikka on vaikeaa olla onnellinen"

Ylen Arkistohelmiä -sarjan dokumentissa Mysteriet Eeva, Eevan arvoitus, kuvataan viittomakielisen nuoren naisen arkipäivää kesäisessä Helsingissä. Vuonna 1969 julkaistun dokumentin on toimittanut Bosse von Willebrand. Elokuvan jälkeen nähdään haastattelut Eeva Tuomesta sekä von Willebrandista.

“Maailma on kaunis, mutta ovatko ihmiset onnellisia? Elämän pitää jatkua, vaikka on vaikeaa olla onnellinen”, pohtii 17-vuotias Eeva Tuomi maailman menoa. Tuomi on ollut pienestä pitäen kuuro ja hän on tottunut siihen, että maailma on kova.

"On vain jaksettava taistella", hän toteaa.

Kovassa maailmassa yksittäiset päivät ovat kuitenkin kauniita. Ja sellaisena on kuvattu Eevan eräs sattumanvarainen päivä aurinkoisessa Helsingissä.

Eevan lisäksi tarinan keskiössä on kaksi lomailevaa nuortamiestä, joiden kanssa vietetään aikaa leikkien ja vitsaillen. Toinen heistä on puolalainen kuuro ja toinen vaasalainen ruotsinkielinen mies.

1960-luvulla elämä kuurona ei ollut helppoa. Vähemmistöjen ihmisoikeudet jäivät paikoin taka-alalle ja tämä näkyi esimerkiksi siten, että kuurot joutuivat usein huonosti palkattuihin ammatteihin.

Mutta mitä tapahtui Eevalle?

Dokumentin jälkeen Ylen Arkistohelmiä -ohjelmassa nähdään Bosse von Willebrandin ja Eeva Tuomen jälleennäkeminen kuurojenkoti Åvikissa. Kohtaaminen on vuosien jälkeen lämmin ja Tuomi muistelee kuvausprosessia hyvillä mielin.

Nuoruusiän jälkeen Tuomi muutti Raumalle töihin. Jossain vaiheessa oli kuitenkin pakko muuttaa takaisin ja haastatteluhetkellä hän asuu Åvikin kuurojenkodissa.

Bosse von Willebrand kertoo elokuvallaan pyrkineensä kuvaamaan kuurojen todellisuutta. Aluksi ohjelmassa ei ollut lainkaan puhetta, mutta työryhmä koki sen olleen liian haasteellinen katsojalle. Moni saattaisi luulla, että televisiossa olisi jotain vikaa, mikäli ääntä ei kuuluisi ollenkaan.

Sittemmin eläköitynyt von Willebrand kertoo muuttaneensa Helsingistä Savoon. Hän toteaa sen olleen mullistava kokemus.

"On ollut hienoa asua Sisä-Suomessa ja tutustua seudun ihmisiin. Vasta nyt ymmärrän mikä Suomi oikeastaan on".

Von Willebrand kertoo dokumenttien avulla voitavan ymmärtää ympärillä tapahtuvaa, sekä ennakoida tulevaa.

"Jos emme tunne historiaamme, emme selviä tulevaisuudesta. Meidän on tiedettävä, miten tämä maailma on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi".

Keskustele
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto