Elias oli alle vuorokauden ikäinen, kun isä huomasi vapinan.

Jo edellisenä yönä Helsingin Kätilöopistolla Elias oli itkenyt paljon. Aamuyöllä hän oli rauhoittunut saatuaan luovutettua äidinmaitoa lääkeruiskulla suoraan suuhunsa. Maitoa annettiin 10 millilitraa, kahden teelusikallisen verran.

Seuraavana aamupäivänä Elias oli alkanut taas itkeä kiukkuisesti. Isästä näytti siltä, että vauva kramppaa.

Vanhemmat epäilivät, että Eliaksella oli nälkä. Hän imi äitinsä rintaa innokkaasti, mutta ei tullut tyytyväiseksi. Vanhemmat pyysivät kätilöltä taas lisämaitoa Eliaksen ruokkimiseksi.

Seurasi pitkä keskustelu. Vanhemmille kerrottiin Kätilöopiston olevan vauvamyönteinen sairaala. Lisämaitoa voisi antaa vauvalle vain lääketieteellisestä syystä. Kätilön mielestä sellaista ei tilanteessa ollut.

Kätilö piti Eliaksen liikehdintää vastasyntyneelle normaalina.

Itkuisen päivän jälkeen Elias pääsi lääkärintarkastukseen. Lääkäri huomasi vapinan ja päätti mitata lapsen verensokerit. Glukoosiarvo oli 1,6 eli hälyttävän alhainen.

Lääkäri totesi Eliaksella hypoglykemian. Se on lääketieteellinen termi alhaiselle verensokerille, ja voi vakavimmillaan johtaa aivovaurioon.

– En olisi mitenkään voinut uskoa, että meillä länsimaissa vauvat voivat nähdä nälkää synnytyssairaalassa, äiti sanoo.

Lapsen ruokavaliosta päättäminen on vanhemman perusoikeus

Elias siirrettiin vastasyntyneiden osastolle glukoositippaan. Verensokeri alkoi nousta hiljalleen. Hän pääsi kotiutumaan viiden vuorokauden iässä. Eliaksen epikriisissä hypoglykemian todetaan olevan osittain rintaruokinnasta johtuvaa.

– Kävi ilmi, ettei hän ollut saanut maitoa imemällä tipan tippaa.

Eliaksen nimi on muutettu, koska vanhemmat haluavat suojella lapsensa yksityisyyttä. Äiti on kuitenkin huolissaan siitä, ettei imetyksestä anneta vanhemmille tasapuolista tietoa.

– Vanhemmille tulee kertoa imetyksen hyötyjen lisäksi myös mahdollisista riskeistä, ja valtuuttaa heidät tekemään turvallisia valintoja lapsensa puolesta, kuten mitä lapsi syö. Minusta se on vanhemman perusoikeus.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tavoitteena on nostaa Suomi imetyksen kansainväliseksi kärkimaaksi. Taustalla ovat imetyksen kiistattomat terveyshyödyt tarttuvien tautien, pitkäaikaissairauksien ja lihavuuden ehkäisyssä.

Tällä hetkellä Suomi on kolmannella sijalla pitkään imettävistä maista. Edellä ovat Etelä-Korea ja Norja.

Keskeinen tapa edistää imetystä ja nostaa täysimetettyjen lapsien määrää on kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma. Kyseessä on Maailman terveysjärjestön WHO:n kehittämä sertifikaatti, jonka sairaala voi saada sitouduttuaan imetyksen edistämiseen. Ohjelman tavoitteena on pitää lapsi täysimetettynä ensimmäisestä päivästä aina puolen vuoden ikäiseksi saakka.

Eliaksen syntymäsairaala Kätilöopisto sai sertifikaatin jo vuonna 2010. Nyt Kätilöopisto on suljettu, mutta vauvamyönteisyyssertifikaatti on neljällä muulla suomalaissairaalalla.

Ohjelman suosio on lisääntynyt. Viisi sairaalaa on hakemassa sertifikaattia vuoden sisällä.

Ohjelmassa mukana olevat sairaalat sitoutuvat siihen, että vauvojen ensisijainen ruokintatapa on imetys. Tutit ja tuttipullot voivat haitata imetyksen käynnistymistä. Siksi niiden käyttöä ei sairaaloissa suositella. Sen sijaan lisämaitoa annetaan usein esimerkiksi hörpyttämällä tai ruiskulla.

Imetys – luonnollista mutta ei aina ihan helppoa

Viesti käy selväksi heti. Seinäjoen keskussairaalan naistentautien vaalea käytävä on täynnä imetykseen kannustavia lappuja:

”Imetys - luonnollista mutta ei aina ihan helppoa. Et ole yksin. Tietoa, apua ja tukea on saatavilla. Luota itseesi.”

”Imetysrauha.fi. Juuri kun kaipasin rohkaisua, joku tuli sanomaan, että imetä vaan, kyllä se maito riittää.”

”Äidin ja isän iholla on hyvä olla, koska… Saan sinusta lämpöä, turvaa, maitotipan ja sopivasti bakteereja.”

Viime vuonna näiden käytävien varrella syntyi yli 1800 lasta.

– Toivotaan, että saman verran syntyisi tälle vuodelle. Meillä oli pikkaisen myöhemmin kuin muualla laskua syntyneiden määrässä, kertoo osastonhoitaja Maria Rajamäki.

Seinäjoen keskussairaala sai vauvamyönteisyyssertifikaatin marraskuussa 2017.

Neljän vuoden valmistautuminen sertifikaatin saamiseksi huipentui viime vuoden lopulla auditointiin, jossa THL:n asiantuntijat saapuivat kahdeksi päiväksi paikan päälle arvioimaan sairaalan toimintaa ja haastattelemaan asiakkaita ja työntekijöitä.

– Ensimmäisen päivän jälkeen auditoijat eivät mitään paljastaneet. Viestiteltiin siinä iltakaudet, kuinkahan tässä käy, kertoo imetyskoordinaattori Sirkka-Liisa Dunder-Kuusisto.

– Kyllä se oli herkistävä hetki, kun tieto sitten tuli sertifikaatin saamisesta, sanoo imetyskouluttaja, kätilö Kati Mastosalo.

– Kyllä pari tippaa tuli silmään, sanoo imetyskouluttaja, sairaanhoitaja Heli Ojanperä.

Seinäjoen keskussairaala valmistautui vuosia sertifikaatin saamiseen. Seinäjoen keskussairaalan henkilökuntaa: vas. Maria Rajamäki, Kati Mastosalo, Susanna Koskinen, Sirkka-Liisa Dunder-Kuusisto, Heli Ojanperä, Emilia Loppi Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,Seinäjoen keskussairaala,kati pehkonen

Vauvamyönteisyyskyltti etsii vielä paikkaansa sairaalassa. Seinäjoen keskussairaala on vauvamyönteinen sairaala Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,Seinäjoen keskussairaala,kati pehkonen

Sertifikaatin pitämiseksi sairaalan on tilastoitava tarkkaan imetyksen toteutumista.

Tuoreimmat tilastot ovat kesäkuulta. Silloin 48 prosenttia Seinäjoella syntyneistä vauvoista oli täysimetettyjä. Syntyneistä vauvoista 35 prosenttia sai lisämaitoa lääketieteellisestä syystä. Useimmiten lääketieteellinen syy lisämaidolle on vauvan alhainen verensokeri. Muusta kuin lääketieteellisestä syystä lisämaitoa saaneita oli 16 prosenttia.

– Kun ajattelee äitien painoa, me ollaan top kolmosessa ylipainon suhteen. Äidin ylipaino vaikuttaa vauvan verensokereihin herkästi, kertoo Sirkka-Liisa Dunder-Kuusisto.

Imetyksen seuraamiseksi hoitajat täyttävät erityisen lisämaidonantolomakkeen. Siihen kirjataan, milloin, kuinka paljon, miksi ja miten lisämaitoa on annettu. Hoitajat kuittaavat jokaisen merkinnän omilla nimikirjaimillaan.

Tilastoinnin mukaan keskimäärin vain yksi prosentti Seinäjoella synnyttäneistä äideistä ei imetä ollenkaan. Suurin osa äideistä yrittää imettää, mutta aina se ei onnistu.

Seinäjoen keskussairaala Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,Seinäjoen keskussairaala,kati pehkonen

Sairaalaan piti salakuljettaa äidinmaidonkorviketta

Marika Saarikosken toinen tyttövauva painoi syntyessään hieman yli kolme kiloa ja huusi koko ajan. Vauva syntyi Seinäjoen keskussairaalassa viime vuoden loppupuolella, juuri vauvamyönteisyyssertifikaatin myöntämisen jälkeen.

Tyttövauva asetettiin syntymän jälkeen heti äidin kanssa ihokontaktiin. Vauvamyönteisyysohjelman mukaan ihokontaktin pitäisi jatkua vähintään tunnin ajan, jos viivästymiseen ei ole lääketieteellistä syytä.

Käytännössä sekä vauvaa että äitiä riisuttiin monta kertaa päivässä. Ihokontakti edistää imetystä, mutta lisäksi iholla oleminen pitää vauvan lämpimänä ja voi auttaa bakteeritasapainon muodostamiseen. Saarikoski sanoo kokeneensa tilanteen raskaaksi.

– Koko ajan olisi pitänyt olla lähes alasti. Yritin sanoa, ettei ensimmäisenkään lapsen kohdalla tullut maitoa. Tiesin, ettei ole kenelläkään meidän suvussa tullut maitoa, Saarikoski kertoo.

Saarikoski yritti imettää puolitoista päivää. Vauva oli jo kiukkuinen ja Saarikosken rintoja aristi. Kätilö pohti, onko vauva muuttumassa keltaiseksi. Keltaisuutta voi ehkäistä varmistamalla, että lapsi saa riittävästi maitoa.

– Siinä vaiheessa sanoin ukolle, että nyt tuot maitoa tai tuo kuolee. Mutta jäin kiinni. Hoitajat näkivät mun oman pullon ja ottivat sen pois, Saarikoski kertoo.

Miehen salakuljetettua äidinmaidonkorviketta osastolle Saarikoski tapasi imetyshoitajan. Hän tutki Saarikosken rinnat ja totesi, ettei maitoa ole niihin noussut. Tutkimuksen jälkeen sairaala järjesti vauvalle korviketta.

Saarikoskelle jäi tilanteesta epämiellyttävä tunne.

– Tuli sellainen olo, etten ole äitinä mitään, jos en imetä.

Imetys on perheen parhaaksi

Seinäjoen keskussairaala on saanut kritiikkiä vauvamyönteisyysohjelmasta maakunnan suurimmassa sanomalehdessä Ilkassa viime vuonna julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Nimimerkki ”Äiti on vähän väsynyt” kertoi kokeneensa tulleensa painostetuksi imetykseen.

– Jos vauvamyönteisyys tarkoittaa sitä, että väsynyt ja imetykseen kykenemätön äiti pidetään vauvan ainoana ravinnon lähteenä siitäkin huolimatta, että vauva ei saa riittävästi ravintoa, niin vielä kerran onnea Seinäjoelle, olette sertifikaattinne ansainneet, äiti kirjoitti.

Sairaalan henkilökuntaa mielipidekirjoitus harmittaa, koska työtä pyritään tekemään jokaisen yksilölliset tarpeet huomioiden. Hoitajat korostavat tarkkailevansa muun muassa sitä, ettei lapsen verensokeri pääse laskemaan liian alhaiseksi.

Lisämaitoa annetaan aina tarvittaessa.

– Äideiltä on saatu tosi paljon positiivista palautetta. Tietoa ja tutkimusta on paljon. Useimmat äidit haluavat imettää, koska tietävät sen merkityksen ja terveysvaikutukset sekä vauvalle että äidille itselleen. Valtakunnassa monta kertaa noussut esille tämä imetys, että se on perheen parhaaksi, sanoo Maria Rajamäki.

Lassi ja Iida Pappinen Lassi Pappinen ja Iida Pappinen vauvansa kanssa Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,Seinäjoen keskussairaala,imetys

Yksi esimerkillisistä imettäjistä on perhehuoneessaan esikoistaan imettävä Iida Pappinen. Kahden päivän ikäinen tyttövauva pitää äitiään sormesta imiessään rintaa.

– Odotin imetystä kauheasti ja sain kokea sen heti. Tässä on nautiskeltu. Minäkin rentoudun kun imetän. Olen nukahtanut syvimpään uneen imettäessä.

Lassi Pappista kommentti naurattaa.

– Ensimmäisenä yönä kun vauva oli sylissä, sanoit, ettet malta nukkua. Minä olin jo monta tuntia ehtinyt nukkua, kun sinä vain katselit häntä.

Äideille ei saa antaa sopimatonta ohjeistusta

Seinäjoen keskussairaalan käytävälle on kehystetty plakaatti, joka tiivistää vauvamyönteisyysohjelman tavoitteet. Ne ovat WHO:n määrittelemät kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen.

Jokaisen vauvamyönteisyyssertifikaatin saaneen sairaalan on täytettävä ehdot.

Vauvamyönteisyysohjelman askeleessa kuusi sanotaan:

”Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä. Sairaalan on osoitettava, että vähintään 75 prosenttia vuoden aikana syntyneistä täysiaikaisista vastasyntyneistä on täysimetettyjä.”

Tarkennuksia ei ole sairaalan seinällä, mutta ne löytyvät THL:n sivuilta. Kohdan kuusi tarkennuksissa todetaan, että:

”Äidit eivät saa ohjeistusta, jossa suositellaan äidinmaidonkorvikkeiden käyttöä, aikataulutettuja syöttöjä tai muuta sopimatonta ohjeistusta.”

Ja:

”Sairaalalla on tarjota tila, jossa äidinmaidonkorvikkeiden valmistaminen ja käyttö voidaan ohjata niin, että samassa tilassa ei ole imettäviä äitejä.”

Käytännössä imettäviä äitejä ja korvikkeen käyttäjiä ei eroteta toisistaan suomalaisissa sairaaloissa. Seinäjoella ajatusta äitien erottamisesta pidetään höpsönä.

Kansallisen imetyksen edistämisen seurantaryhmän asiantuntijasihteeri Kirsi Otronen selittää, että kohdan taustalla on tieto siitä, että esimerkki vaikuttaa imetysluottamukseen.

Kohta muistuttaa ammattilaisia olemaan tarkkana, etteivät hoitokäytännöt rohkaise turhaan korvikkeen käyttöön.

– Jos samassa potilashuoneessa antaisi korviketta, äiti saattaa tarvita silloin erityistä tukea, ettei hän ryhdy myöskin ajattelemaan, että näin pitää toimia, että antaa korviketta. Toisten äitien antamalla mallilla on yllättävän suuri vaikutus imetysluottamukseen.

Otrosesta Suomessa riittää edelleen tehtävää korvikkeiden mainostamisen kitkemisessä.

– Ohjelma edellyttää, että lypsyhuoneessa eivät ole äidinmaidonkorvikkeet ja tuttipullot esillä. Niiden viesti olisi ristiriitainen imettämiselle. Jonkun mielestä on pikkumaista puuttua mainosmateriaalin näkymiseen neuvoloissa, mutta sanon esimerkkinä, että siellä edelleen kirjoitetaan lastenruokafirmojen mainoskynillä ja annetaan mainoksia.

Kuvituskuva: tuttipullo varoitusmerkin sisällä Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,imetys,Tuttipullo,kuvituskuvat,kati pehkonen

Rinta on paras, muttei ainoa vaihtoehto

Yhdysvalloissa imetysmyönteisyys on synnyttänyt vastaliikkeen. Fed is Best -järjestö tähtää asenneilmapiirin löyhentämiseen imetyksen ympärillä. Nimi viittaa Breast is Best (rinta on paras) -iskulauseeseen, muistuttamalla, että tärkeintä on, että lapsi on ruokittu.

Järjestö on kertonut julkisuudessa jopa vauvojen kuolemantapauksista, jotka ovat johtuneet imetysongelmista.

Kansainvälisten raporttien mukaan täysimetykseen pyrkiminen on johtanut lasten kuivumistapauksiin. Riskiryhmässä ovat ennenaikaisesti syntyneet ja ensisynnyttäjien lapset.

Kirsi Otronen korostaa, että vauvamyönteisyysohjelmalla on takanaan vahva tutkimuksellinen näyttö. Hänestä on tärkeää kuunnella jokaisen äidin toiveita ja tarpeita. Äidille ei pidä tulla tunnetta, että häntä on kielletty antamasta korviketta.

– Teoriassa voi tapahtua kuivumista, jos maidonmuodostus ei ole lähtenyt käyntiin ja vauvaa punnitaan liian harvoin. Äiti voi ajatella, että maitoa tulee ja imettää vielä huonossa lykyssä harvakseltaan alkuvaiheessa. Siinä on kaikki katastrofin ainekset olemassa. Vastasyntyneen seuranta on erittäin tärkeää, että näin ei pääse käymään.

Kolme yhdysvaltalaislääkäriä on kirjoittanut vauvamyönteisyysohjelman riskeistä myös arvostetussa The Journal of the American Medical Association -lehdessä. Lääkäreiden mukaan on kerääntymässä todistusaineistoa siitä, että ohjelman tiukka seuraaminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Lääkärit ovat huolestuneita esimerkiksi siitä, että ohjelmassa suositellaan vauvojen nukuttamista äidin kanssa sairaalasängyssä. Lapsi voi tukahtua tai pudota sängystä.

”Kiukkuisia, itkuisia ja nälkäisiä vauvoja on ja niitä väsyneitä äitejä”

Tätä artikkelia varten haastatellut lääkärit pitävät vaarallisena ajatuksena ideologian sitomista lääketieteeseen. Yksi johtavassa asemassa oleva lääkäri halusi kommentoida asiaa vain nimettömänä. Hänestä imetyksestä on tullut -ismi, ideologia ja uskonto.

Tampereen yliopistollisen sairaalaan osastonylilääkäri, dosentti Outi Tammela sanoo, että vauvamyönteisyysohjelman toteuttaminen liian kirjaimellisesti voi olla riski potilasturvallisuudelle. Lisäksi ohjelma asettaa välillä henkilökunnalle tarpeettomia paineita.

– Joskus tuntuu, että sertifikaatti on pääosassa, eikä imetyksen edistäminen. Sellainen tunne tulee, että henkilökuntaa kovistellaan, että miksi sinä lisämaitoa annoit. Jopa joutuu jossain nimellään vahvistamaan, että minä annoin lisämaitoa.

Myös Tammelan edustama sairaala Tampereen yliopistollinen sairaala valmistautuu sertifikaatin hakemiseen. Moni sairaala näkee sertifikaatin kilpailuetuna. Vauvamyönteisyyssertifikaatti on ylpeyden aihe.

Tammelan mielestä ohjelma voi kuitenkin aiheuttaa äideille lisäpaineita.

– On kiukkuisia, itkuisia ja nälkäisiä vauvoja ja väsyneitä äitejä. Joku äiti on saattanut valvoa yksi tai kaksi vuorokautta putkeen synnytyksen yhteydessä ja sen jälkeen. Sitten pitäisi jaksaa pitää vauvaa rinnalla ja antaa sen imeä tiheästi.

”Kaikesta tästä tulee sellainen olo, että vanhempia painostetaan tekemään tietynlaisia päätöksiä”

Elias on nyt iloinen taaperoiässä oleva lapsi. Hypoglykemian vuoksi hänen kehitystään on tarkkailtu tehostetusti. Hän on kehittynyt normaalisti.

– Suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti. Elias voi tällä hetkellä hyvin.

Eliaksen imetys ei käynnistynyt kunnolla sairaalassa hypoglykemian vuoksi, sillä äiti ja lapsi joutuivat olemaan toisistaan pitkiä aikoja erossa. Eliasta syötettiin alkuun pullolla, josta hän
sai korviketta ja pikkuhiljaa myös oman äidin lypsettyä maitoa. Tilanne muuttui muutaman kuukauden jälkeen.

– Jossain vaiheessa hänellä tuli oma tarve, että hän halusi imetystä. Sitten se käynnistyi. Päästiin pikkuhiljaa pulloista pois, se oli hänen juttunsa, äiti kertoo.

Nyt Elias on täysimetetty. Äidistä on nurinkurista, että täysimetykseen tähdänneet toimintatavat veivät Eliaksen osastolle ja lopulta viivästyttivät imetyksen alkua.

– Kaikesta tästä tulee sellainen olo, että vanhempia painostetaan tekemään tietynlaisia päätöksiä lapsensa puolesta, antamatta riittävästi puolueetonta tietoa päätösten tueksi. Vauvan yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen unohtuu. Se on kuitenkin lopulta tärkeämpää kuin imettäminen.

Teksti: Kati Pehkonen, Visuaalinen toteutus: Riikka Kurki, Tuottaja: Marko Hietikko