Janne Junttila
Yle
Seitsemänkymppiset Laineet ovat nettipalveluiden käyttäjinä melkeinpä ääripäät: Anita on rohkea kokeilija, Tapio on varovainen eikä koske lainkaan rahaliikenteeseen. Tapio Laineen harrastus sai hänet kuitenkin opettelemaan taulutietokoneen eli tabletin käyttöä.
Anita ja Tapio Laine ovat yli 50 vuotta naimisissa ollut heinolalainen pari. He kävivät kesän alussa hankkimassa Tapiolle, 78, ensimmäisen älykännykän Heinolan kauppakadulla. Telemyyjä näytti Tapiolle, miten tavallinen puhelu soitetaan älypuhelimella. Hän asensi myös molemmille puhelimeen pikaviestisovellus WhatsAppin.
Anita, 71, on tietokone- ja nettikonkari. Hän ei pelkää, että tietokone menee käytöstä rikki. Anita on tehnyt netissä kuvakirjoja valokuvistaan, käyttää Facebookin kirpputorisivuja ja lähettelee viestejä milloin Saudi-Arabiaan, milloin Sveitsiin.
Älypuhelinten lisäksi pariskunnalla on käytössä tietokone ja tabletti. Anita kertoo, että esimerkiksi kun Tapion kanssa “tulee keskustelua” jostakin, niin tieto tarkistetaan tabletilta.
– Muistikin jo pätkii tässä iässä, Anita sanoo.
Anita on työskennellyt koulutusalalla ja alkanut käyttää tietokoneita jo vuonna 1989.
– Alkuun tuskailin. Sitten oivalsin, että autolla ajaminen on paljon vaikeampaa ja vaarallisempaa. Tietokone ei liiku mihinkään eikä sillä voi ajaa kenenkään päälle! Siitä tuli rohkeus ja aloin kokeilemaan. Sillä tavalla oppii!
Muutos kodeissa: Pöytäkoneista älylaitteisiin
- Ensimmäiset koteihin hankitut tietokoneet olivat pöytäkoneita, joissa oli kookas näyttö ja toimintojen ohjaamiseen hiiri ja näppäimistö.
- Kannettavat tietokoneet eli läppärit (engl. laptop) alkoivat yleistyä kodeissa 2000-luvun alussa.
- Kännyköiden käyttö muistutti ensialkuun perinteisten tietokoneiden logiikkaa: valikoissa liikuttiin ikään kuin ristiohjainta liikuttamalla ja tekstiviestit kirjoitettiin nakuttamalla numeronäppäimiä.
- Kännykkämarkkinat muuttuivat, kun Apple julkisti puhelimen, jossa oli helposti käytettävä kosketusnäyttö eikä lainkaan näppäimistöä. Uusi iPhone löi Nokian laudalta. Uudet matkapuhelimet olivat kuin taskutietokoneita ja niitä alettiin siksi kutsua älypuhelimiksi.
- Tämän jälkeen Apple toi markkinoille iPad-tabletin eli taulutietokoneen. Muut valmistajat seurasivat pian perässä. Tabletti on kuin älypuhelin, mutta suuremmalla näytöllä. Molemmissa toimintoja ohjataan sormella.
- Raskaiden ohjelmistojen (Word, Outlook jne.) sijaan älylaitteissa on lukuisia pienohjelmia eli sovelluksia (applikaatiot eli apit tai äpsit). Monissa sovelluksissa tieto ei tallennu itse puhelimelle, vaan verkon välityksellä etäpalvelimelle, niin sanotusti pilveen.
- Nykyään pienet lapset olettavat, että kaikki kuvaruudut ovat kosketusnäyttöjä. Tästä johtuvat sormenjäljet televisioissa.
Tapio: “En uskalla painaa nappia”
Onko Tapiolla sähköpostiosoite?
– Ei ole”, Tapio Laine vastaa.
– Onhan sulla, Anita korjaa.
– No en ole käyttänyt koskaan.
Anita sen sijaan tarkistaa meilit päivittäin.
Tapio Laine myöntää, että on arka laitteiden kanssa.
– Rahaliikenteeseen en koske. En uskalla painaa nappia koska pelkään, että menee vääriä numeroita.
Anita muistelee, että erään kerran kotiin tullessa oli Tapio jotenkin nolon näköisenä. Tämä pahoitteli, että oli rikkonut tietokoneen, kun pasianssin peluun jälkeen ei löytynyt muuta keinoa sammuttaa kone kuin vetää johto seinästä. Ei mennyt rikki, ei.
Uuden opettelee, kun siihen on syy
Uuden oppiminen vaatii rohkeutta kokeilla, mutta myös motivaatiota. Yksi syy on saanut Tapion nyt tarttumaan tablettitietokoneeseen. Hän “pelaa ravia” eli Tulosvetoa ja Pitkävetoa.
– Sen olen oppinut, Tapio Laine sanoo. Vanhakin kaipaa viihdykettä.
Tapio katsoo tabletilla lähdön suorana lähetyksenä. Sitä ennen hän tulkitsee tilastoja ja lukee asiantuntijoiden vinkkejä. “Loppetia” katsotaan milloin Ruotsista milloin Ranskasta – kaikki omalta kotisohvalta.
Tapio kertoo, että hänen sormensa ovat vähän liian paksut tabletille. iPad myös reagoi välillä liian nopeasti. Tähän on löytynyt kuitenkin ratkaisu: Tapio käyttää tablettikynää, jolla lasiruutua kosketellaan.
– Tabletti on ollut miehelle tietokonetta selkeämpi ja helpompi käyttää. Aloittelijalle se on ollut näin päin, Anita kertoo.
Samaa kertovat asiantuntijat, jotka opastavat ikäihmisiä verkkopalveluihin.
Hiiren toimintaa voi olla hankala omaksua
Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan vastaava asiantuntija Liisa Tiainen sanoo, että oppimisen ja logiikan kannalta tabletti on ehdottomasti tietokonetta helpompi väline.
– Toisaalta, jos haluaa kirjoittaa muistelmia, tietokone on kätevä, koska siinä on oikea näppäimistö, Tiainen sanoo.
Tiainen on havainnut, että palveluntarjoajat, kuten pankit kehittävät aktiivisesti juuri mobiililaitteiden eli tablettien ja kännyköiden sovelluksia.
– Tabletit kehittyvät mielestäni nyt enemmän kuin tietokoneet.
Myös Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki kertoo, että tabletti on yleensä helpompi oppia.
Nuoremmille saattaa tulla yllätyksenä, että tietokoneen hiiren logiikka on monelle vanhukselle outo.
– Monelle hiiren käyttö on hankala sisäistää. Sormen liikuttaminen ruudulla tuntuu luonnollisemmalta, Etelämäki sanoo.
Tietokoneen hiiren logiikka on monelle vanhukselle outo.
Tabletin pyyhkäisykin tosin vaatii opettelua, ja haastetta voivat tuoda myös jäykät tai kuivat sormet. Tabletin lisäksi kannattaa siis usein hankkia kosketuskynä.
Etelämäen edustama yhdistys opastaa ikäihmisiä tietotekniikan käytössä.
Vuonna 2017 heidän opastuksissaan tapahtui käänne: Eniten opastettiin älypuhelinten käytössä, toiseksi eniten tableteilla ja vasta kolmantena tulivat kannettavat tietokoneet.
Nettiä ikä kaikki -kampanjassa suomalaiset opettivat läheisilleen yli 5000 digitaitoa. Auttaminen tietenkin jatkuu!
Tarvitseko apua digiasioissa? Liity Digitreenien Facebook-ryhmään!
