Hyppää pääsisältöön

Seksiviesti lipsahti anopille, sepalus auki työhaastatteluun... Häpeä hälvenee, kun kerrot mokasta muille

Kuvituskuva: nolostunut nainen.
Kuvituskuva: nolostunut nainen. Kuva: Yle / Saara Paasikivi nolot tilanteet

Moka voi olla lahja, vaikka se ei johtaisi suureen oivallukseen tai edes vahingosta viisastumiseen. Riittää, että pistät vahingon kiertämään hyvänä tarinana.

Aina saa hävetä ja kärsiä. Älä silti pimitä hyvää munausta. Alan asiantuntijat, Ylen suositun Kaverin puolesta kyselen -podcastin tekijät Anna Karhunen ja Tiia Rantanen sekä ujosteluun ja nolostumiseen perehtynyt vuorovaikutustutkija Vuokko Härmä, kertovat, mitä hyvää avautumisesta voi seurata.

1. Opit hyväksymään itsesi

Kaveri harjaa hampaansa hiivatulehdusvoiteella, chättäilee kännissä itsensä kanssa Tinderissä ja oksentaa niin äänekkäästi, että hääparin valssi on jäädä varjoonsa.

Kaverin puolesta kyselen -podcastiin on haalittu töppäyksiä omasta elämästä ja lähipiiristä. Nykyään niitä lähettävät myös kuulijat. Tukalien tilanteiden kaivaminen omasta menneisyydestä on ollut tekijöille tervehdyttävää mielen tuuletusta.

– Parasta mokien kertomisessa on oppia nauramaan itselleen, vaikka hävettää. Sehän toimii kuin mikä tahansa terapia, että sanoo asiat ääneen, Karhunen kertoo.

Karhunen ja Rantanen uskovat, että täydellisyyden vaatimukset ovat kasvaneet selfiekulttuurin myötä. Ihmiset tarkkailevat itseään yhä enemmän. Oman hyvinvoinnin kannalta olisi silti hyvä tunnustaa myös vähemmän fiksut ja filmaattiset puolensa.

– Jos meillä on missio, niin se on se, että ihmiset suhtautuisivat itseensä huumorilla, Rantanen pohtii.

Oman hyvinvoinnin kannalta olisi silti hyvä tunnustaa myös vähemmän fiksut ja filmaattiset puolensa.

Karhusella oli vahva möhläystausta jo ennen KPK:ta. Hän on toimittanut teinitytöille suunnatun Demi-lehden mokapalstaa, jonne niin sanottuja megamokia virtasi. Karhusen mielestä moni kirjoittaja tuntui kuitenkin potevan mittakaavaharhaa.

– Kauhean pienetkin jutut olivat tosi noloja. Sieltä varmaan jäi kytemään sellainen, että asioita ei tarvitse ottaa niin vakavasti.

Joskus tärkeintä on vain päästää omat tekoset ilmoille – vaikka sitten jonkun toisen suulla. Rantanen kertoo monien tuttavien kyselleen, miten mokansa voi saada mukaan podcastiin. “Mulla olisi niin meheviä juttuja, mutta en voisi ikinä itse kertoa”, he sanovat. Onneksi Rantanen ja Karhunen voivat.

– Jotkut kaverit odottavat korvat punaisina, että nyt sieltä tulee se mun tarina, Karhunen myhäilee.

2. Saat korjaavan kokemuksen

Mokasta kertominen voi paikata egon saamaa kolausta. Vuorovaikutustutkija Vuokko Härmä puhuu nolostumistilanteen kaaresta, jossa tapahtunut asia puretaan kuulijan läsnäollessa. Sitten voikin taas jatkaa elämäänsä – kukaan ei kuollut eikä ketään vahingoitettu tahallaan.

– Mokatarinat ovat sellaisia, jotka ovat jo menneet ohi ja joista on selvitty. Jos samantien kysyttäisiin “miltäs nyt tuntuu”, kuvaus voisi olla aika erilainen.

Kun töpeksinyt ihminen siirtyy kertojan rooliin, hän saa tilanteen omaan hallintaansa. Tarinan voi kertoa juuri sellaisena kuin itse haluaa.

– Jos on vaikka tullut möläytettyä jotain typerää, sen voi kertoa nolona tapahtumana ja korjata vaikutelman itsestään, Härmä toteaa.

Mokasta kertominen voi paikata egon saamaa kolausta.

Hänestä hyvä esimerkki ovat suositut päiväkirjaklubit, joissa esiintyjät lukevat otteita omista teiniaikojen kirjoituksistaan.

– Niissähän on hyvin samanlainen asetelma. Että onpa kauheaa, kun joku paljastaa jotain niin kamalaa kuin teiniaikojen ajatuksia. Mutta kertojalla on silti mahdollisuus valita se, missä oma raja menee.

Kipeänkin asian käsittely mokan muodossa voi auttaa näkemään sen uudessa valossa. Anna Karhusella on siitä omakohtaista kokemusta.

– Kannoin pitkään traagisen eron taakkaa. Mutta kun tein siitä läpän, jossa on paljon huumoria, tunsin vapautuneeni. En ajatellut itseäni enää uhrina, vaan olin tilanteen herra.

3. Helpotat toisten oloa

Jokainen meistä saa aika ajoin hävetä ja kärsiä. Siksi toisten kompastelujen kuuleminen on balsamia haavoille: ei muilla ole sen kummempaa. KPK:n naiset saavat paljon “mullekin on käynyt noin” -tyylistä palautetta.

– Joku voi saada henkistä apua siitä, että silläkin on ollut samanlainen jättämiskokemus tai silläkin kondomi on jäänyt alakertaan, Karhunen toteaa. – Helpottaa tietää, että kaikki mokailee.

Treffit, työhaastattelut, kumppanin sukulaisten tapaamiset – mokauksille alttiita ovat etenkin sellaiset tilanteet, joissa pyritään tekemään vaikutus toiseen.

– Yksi kaveri lähti työpalaverista ja pyrki ulos, mutta menikin vahingossa siivouskomeroon. Se ei kehdannut lähteä sieltä pois, kun sen ei olisi pitänyt kuulla, mitä palaverissa puhutaan.

– Paljon ollaan saatu pyyntöjä ja palautteita työpaikkamokista. Se liittyy siihen, että työpaikalla pitäisi olla skarppi ja ammattilainen, Tiia Rantanen sanoo.

Työpaikalle sijoittuukin eräs hänen suosikkijutuistaan KPK:ssa.

– Yksi kaveri lähti työpalaverista ja pyrki ulos, mutta menikin vahingossa siivouskomeroon. Se ei kehdannut lähteä sieltä pois, kun sen ei olisi pitänyt kuulla, mitä palaverissa puhutaan.

Karhusta huvittaa erityisesti ensivaikutelman tekemiseen ja uuden ihmisen tapaamiseen liittyvät mokat. Tiukassa tilanteessa voi oma nimikin unohtua.

– Se on ihan sairaan noloa, vaikka se on vain stiplu, Karhunen päivittelee.
– Mutta se on se, että sä et olekaan charmikas tyyppi, kiteyttää Rantanen.

Kieltämättä karmaiseva paljastus. Mutta sitä suurempi on yleisön helpotus ja riemu: se en ollutkaan tällä kertaa minä.

Vuorovaikutustutkija Vuokko Härmä purkaa mokatarinoiden vetovoiman kuulijan näkökulmasta kahteen osaan: tunnistettavuuteen ja turvallisuuteen.

– Siinä mennään sellaiselle empaattiselle tasolle, koska jokainen tietää hyvin, miltä tuntuu olla nolossa tilanteessa. Mutta sen voi tuntea turvallisessa ympäristössä, sitä ei oikeasti tapahdu.

Varta vasten asian ääreen hakeutuva, esimerkiksi Kaverin puolesta kyselen -podcastin kuuntelija, voikin etsiä hieman samanlaista kokemusta kuin kauhuelokuvan katsoja tai huvipuistossa hurjastelija: hiuksia nostattavia kokemuksia ilman todellista vaaraa.

4. Olet hyvä tyyppi

Moni seikka tuntuu puhuvan avoimuuden puolesta. Mutta onko sittenkään järkevää paljastaa omia hölmöilyjään? Mitä minusta sitten ajatellaan?

Luultavasti hyvää. Vuorovaikutustutkijan mukaan mokatilitys ajaa nimenomaan kertojansa etua.

– Vaikka se kuulostaa ristiriitaiselta, niin sosiaalipsykologin näkökulmasta nolon tarinan funktio on se, että halutaan antaa hyvä kuva itsestä: olen avoin ja hauska tyyppi, jolle sattuu ja tapahtuu. Tapahtuipa itse tarinassa mitä hyvänsä, kertomisen hetkellä perusvire on positiivinen.

Kaikki ovat varmasti nähneet ihmisen, joka viihdyttää muita vapautuneesti itselleen nauraen. On helppo uskoa, että sellaisen ihmisen seurasta pidetään enemmän kuin sellaisen, joka kertoo vain omista onnistumisistaan.

– Mokatarinan jakaminen voi vahvistaa kertojansa paikkaa ryhmässä: se viestii, että hän on inhimillinen ja helposti lähestyttävä ihminen, Härmä selittää. – Kaikki pystyvät samaistumaan siihen kokemukseen ja tunteeseen.

Vuorovaikutustutkijan mukaan mokatilitys ajaa nimenomaan kertojansa etua.

Harkintaa kannattaa tietysti käyttää ja yleisönsä tuntea. Aina se ei onnistu.

– Yksi mokatarina on se, että kertoo jotain noloa hauskana juttuna ja saa sääliä vastaukseksi, sanoo Härmä. – Sehän on tosi kiusallista. On tullut esitettyä itsensä sellaisessa valossa, jossa ei ole tarkoittanut.

Kouliintunut mokailija ottaa tietysti tästäkin kopin ja hyödyntää tapausta tuonnempana – rentona tyyppinä, jonka mehukas juttu antaa muille hetken hengähdystauon omista puutteistaan.

Kaverin puolesta kyselen -podcast Yle Areenassa, uudet jaksot 31.8. alkaen.

Kommentit

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?