Tikkureh, liijneh, läđđeeh já Reetileibi lijjii táváliih Reisvuonâ tulijááh. Kaabi Saammal, Sammeli Aikio, Apo Aikio, Pelsa Juhháán, Matti Valle já Pekka Aikio muštâleh tovláin Reisvuonâ kävppimaađhijn. Talle ellii moddii ivveest uástimin ive purrâmuškáálvuid. Algâivveest táválávt rááiđuh vuolgii joton. Mätki lâi kukke já maŋgâ orostempääihi lijjii.
Toimâtteijee Aikio Veikko juuđij Kaabi Saammâláin, Saammal Aikioin, kiđđuv 1992 taan siämmáá tovláá kävppimääđhi. Tovle juttii poccuigin, tääl suái juuđijn moottorkiälháin.
Sammeli muušton pottii maaŋgâlágáneh ääših, jäävvilenâmeh, kävppikáálvuh, ijâstâllâmpääihih, lovettes káálvui kuljâttem já tot maht viijmâg poođij pááikán. Aapo Aikio aasâi meid kävppimääđhi piällást, Mikkâljäävri riddoost já muštá máđhálijd. Saammâl kävppimätki juuđij Aanaarjäävri fiestârpele, ja kuullâp meid kävppimääđhi päikkinoomáid. Kävppi määđhih nuhhii ko rahtii maađij 1960-lovvoost.
Njellimlij kävppimätki juuđij Aanaarjäävri nuorttâpele
Njellimlâš, Eenok Sarre, Irjen Eenok, muštâl maht meid sij juttii Taažâst käävpist. Eenok viežâi olssis já Njellim kävppijâssân tävirijd Taažâst puásuiráiđoin. Käävpist ellii kulmii teikâ neljii ivveest. Njellimlij kävppimätki juuđij Aanaarjäävri nuorttâpele. Eenok muštâl sii kävppimääđhi päikkinoomáin já orostemsoojijn. Ella Sarre sahhiittâlâi suu ive 1984.
Pelsa Juhháán lâi 17-ihásâš ko sun vuosmuu keerdi eelij Reisvuonâst
Čevetjäävri luoddâpiällást Suuprust nuorrân aassâm Pelsa Juhháán lâi uccâ kaandâš ko sii pääihist kävppimáđháliih orostii. Rááiđuh algii jotteeđ algâivveest. Kuovâmáánust lijjii enâmustáá joođoost. Juhháán pääihist lâi Reisvuonnan val 80 kilomeetterid. Ohtâ taggaar olmooš kiäm Juhháán vuordij ain, lâi suu eeji uábbipele käälis, Čovčjäävri Vuolli-rokke. Majemuu keerdi 1947. Anja Saijets eelij Pelsa Juhháán sahhiittâlmin kiđđuv 1988.
Njuámmilijd já njuohčâmijd ij uážžum tuálvuđ Taažân
Aikio Piäkká, Aanaarjäävri Kuáskimvuonâ rido ässee, muštâl jieijâs Reisvuonâ kävppimääđhi muštoid. Piäkká muštá, et talle ij Taažân uážžum tuálvuđ poccuu njuohčâmijd ige njuámmilijd. Viijne uážui pyehtiđ oovtâ kaasâ, kuttâ puttâl. Margarin lâi ohtâ taggaar purâmuškálvu, maid puohtii Suomân. Piäkká lâi maŋgii meid rahtialmajin, kii jođettij Aanaar kävppijâssáid täävvir Taažâst. Anja Saijets eelij Piäká sahhiittâlmin kiđđuv 1988.
Tullialmaid fillejii maŋgii
Matti Valle Solojäävrist muštâl maht sun eelij Taažâst kävppimääđhist. Matti Morottaja eelij suu sahhiittâlmin kiđđuv 1988. Määđhist sáttojii jos magareh fiäráneh. Maŋgâ mainâs muštâleh Lusme-Piäká kävppimaađhijn. Tullialmain lijjii meid maŋgâ mainâs. Ohtâ tain lâi Lemmo-nommâsâš almai, kiäst meid Piäkká lâi kuullâm ennuv mainâsijd.
