Hyppää pääsisältöön

Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

Tutkija Tuula Juvonen kuvattuna tiiliseinän edessä. Hänen päällä on nahkatakki ja t-paita, jossa teksti "batgirl".
Tuula Juvonen leikki lapsena Batmania ja teema elää edelleen. Tutkija Tuula Juvonen kuvattuna tiiliseinän edessä. Hänen päällä on nahkatakki ja t-paita, jossa teksti "batgirl". Kuva: Leena Pihkala Tuula Juvonen,kuusi kuvaa tuula juvosen elämästä

Tuula Juvonen on Tampereella asuva tutkija, jonka erikoisalaa ovat seksuaalisuuden ja sukupuolen teemat. Tutkijan katse on ulottunut esimerkiksi parlamentaariseen politiikkaan ja tamperelaiseen homohistoriaan. Akatemian ulkopuoliselle yleisölle Juvosen työ on tullut tutuksi hänen kirjoissaan Kaapista kaapin päälle ja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia.

Opinnot ja työ ovat kuljettaneet Juvosta ympäri maailmaa jo lukioikäisestä asti. Feministisen heräämisen Juvonen koki opiskellessaan Saksassa arkkitehdiksi. Paikallinen teekkarikulttuuri oli seksististä, ja naisopiskelijat perustivatkin yliopistoon oman taukotilan, jonne meininkiä pääsi edes hetkeksi pakoon. Tuulan mieleen on jäänyt esimerkiksi rakennuskemian suullinen tentti, jossa Juvosen ei annettu osoittaa osaamistaan.

– Muilta kysyttiin visaisia kysymyksiä. Minulta kysyttiin, onko Suomessa paljon hyttysiä.

Tentissä mukana olleet miespuoliset opiskelijat suuttuivat Juvoselle, joka oli päästetty tentistä läpi helpommalla. Se turhautti, sillä Juvonen olisi itsekin halunnut vastata ihan oikeaan tenttikysymykseen. Tilanteeseen kiteytyi paljon siitä, millaista oli olla nainen ja ulkomainen Saksassa.

Välillä käy äitiä sääliksi, koska hän teki minulle järjettömän määrän pehmoleluja ja nukkeja.

Järvenpäässä lapsuutensa viettäneelle Juvoselle sukupuoleen liittyvät stereotypiat tuntuivat erityisen rajuilta. Hän oli kasvanut pihapiirissä, jossa selvää sukupuolijakoa ei ollut. Kaikki leikkivät yhdessä rosvoa ja poliisia, eikä kapeaa tyttömäisen tytön roolia tuputettu.

– Välillä käy äitiä sääliksi, koska hän teki minulle järjettömän määrän pehmoleluja ja nukkeja, hän tilittää.

Juvonen ei kuitenkaan tiennyt, mitä niillä tehdä. Niinpä hän vain leikkasi nukeilta hiukset pois.

Heterokulttuuri ylipäätään tuntui Juvosesta vieraalta, mutta pitkään hän ei oikein osannut sanoa miksi. Vaikkei hän nuorena ymmärtänyt, miksi pojista pitäisi kiinnostua. Oli hänelläkin poikaystäviä ja Saksassa myös avoliitto miehen kanssa.

Turhautuminen arkkitehtiopinnoissa ja avomiehen halu perustaa perhe tuntuivat kuitenkin mahdottomilta. Juvonen erosi miehestä, palasi Suomeen, muutti Tampereelle ja aloitti sosiaalipolitiikan opinnot.

Saksan vuosilta jäi kuitenkin ystävyys silloisen avomiehen äidin kanssa. Yhteys on säilynyt vuosikymmeniä.

Tampereen opiskeluvuodet olivat hektisiä ja hauskoja

Uudet ystävät olivat asuntopoliittisia aktivisteja. Yhteiseksi kodiksi löytyi kunnostettu kulkutautisairaala, jonne oli tehty opiskelija-asuntoja. Juvonen asui neljän naisen yhteisössä, 150 neliön asunnossa.

– Yhteisöelämä oli aivan mahtavaa. Meillä oli muutamia sääntöjä, jolla saimme sen pyörimään. Meillä oli tiskivuorolista ja periaatesääntö, että keittiön pöydällä ei naida, naurahtaa Tuula.

Yhteiselo jatkui sopuisasti vuosia. Ajat olivat hauskoja ja niin energisiä, että jälkikäteen Juvosesta tuntui kuin vuorokaudessa olisi ollut enemmän kuin 24 tuntia. Syynä saattaa olla se, että opiskelijan vapaus oli ennen suurempaa.

Kun me ensimmäistä kertaa heräsimme aamulla yhdessä sängystä, vilkaisin häntä ja kysyin "ollaankohan me sitten lesboja"?

Kun Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, oivallus ei tuonut paineita, eikä kaapin ovi jäänyt kiinni häneltä tai hänen ensimmäiseltä naisystävältään.

– Kun me ensimmäistä kertaa heräsimme aamulla yhdessä sängystä, vilkaisin häntä ja kysyin "ollaankohan me sitten lesboja". Hän vastasi, että "kai me sitten ollaan", jonka jälkeen me nousimme sängystä ja kerroimme sen kaikille, jotka vain halusivat sen kuulla – ja niillekin, jotka eivät halunneet.

Juvosen gradun aihe käsitteli myös lesboutta. Hän tutki Hilda Käkikoskea, joka oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista. Kirjeenvaihdossaan Käkikoski käsitteli rakkauttaan toiseen naiseen. Yliopistolla aihevalintaa ei paheksuttu, mutta siihen ei ollut tarjolla myöskään erityistä apua.

Juvonen perusti vuonna 1990 lesbotutkimusverkoston.

– Se oli tapa olla kytköksissä muihin naisiin ja saada tukea omalle tekemiselleen, hän perustelee.

Suurempiin kuvioihin Juvonen sai kosketuksen, kun hän haki ja pääsi opiskelemaan New Yorkiin. Siellä homoseksuaalisuus oli täysin legitiimi tutkimuskohde, ja myös yliopiston ulkopuolella riitti aktiviteetteja.

Valtava asunto vaihtui manhattanilaisen huoneen nurkaksi, jossa ei ollut edes omaa ovea. Vuokrakin oli moninkertainen, vaikka alueessa oli vielä tuolloin ”rappiomeininkiä”.

Manhattanin lesbo- ja homoskene kiehtoi

Aktivismi ja akateeminen maailma olivat toisiinsa yhteydessä. Yhdessä opettajansa kanssa Juvonen kävi esimerkiksi lesbojen toimintaryhmän kokouksissa ja aidsiin sairastuneiden oikeuksia ajavan Act Up:in mielenosoituksissa. Kirjakaupoissa oli jatkuvasti tutkijoiden ja kirjailijoiden pitämiä luentoja.

– Se oli aika päräyttävää, kun sitä vertasi Suomeen, jossa ei 90-luvun alussa juuri lesboja näkynyt julkisuudessa, kertoo Juvonen tyytyväisenä.

Aika New Yorkissa oli rohkaisevaa ja voimauttavaa. Sitä seurasi kymmenen vuoden pätkä asumista Suomessa, mutta tutkijanura tarjosi pian uusia tilaisuuksia lähteä maailmalle. 2000-luvun puolella Juvonen on ehtinyt asua esimerkiksi Dublinissa, Berliinissä ja Lontoossa. Viimeksi hän oli vierailevana tutkijana Torontossa.

Ulkomailla asumisessa on ollut paljon hyviä puolia, mutta kumppaneille se on ollut raskasta.

Siinä oli omanlaistaan hulluutta, joka minua on ilmeisesti aina puhutellut.

Nykyisen kumppaninsa kanssa hän asuu samassa kaupungissa, muttei enää saman katon alta. Ritva ja Tuula löysivät toisensa vuonna 2011.

– Ajattelin, että tätä sinkkuelämää on katseltu tarpeeksi ja voisin ajatella taas parisuhteen solmimista. Ja mitä tekee keski-ikäinen lesbonainen etsiessään kumppania? Hänhän menee nettiin, ja sieltä löysin tulevan kumppanini ilmoituksen. Silloin en kyllä ajatellut meidän ryhtyvän seurustelemaan, koska hän asui Vääksyssä ja minä en edes tiennyt missä se on.

Ilmoituksessa kuitenkin oli sitä jotakin, sillä se oli kaikkea muuta kuin tekoreipas tai sievistelevä.

– Siinä oli omanlaistaan hulluutta, joka minua on ilmeisesti aina puhutellut, hän analysoi.

Kun Ritva tuli Tampereelle, se oli menoa. Naiset ryhtyivät oikopäätä seurustelemaan. Välissä he ovat eronneet, mutta palanneet takaisin yksiin, ja ovat nyt hyvin tyytyväisiä tilanteeseen.

Ritva on tuonut Tuulan elämään paitsi kissoja ja oopperaa, mutta myös käytännönläheisyyttä. Nyt hän esimerkiksi tietää, miten betoniseinä tasoitetaan. Tutuksi ovat tulleet myös iskuporakone ja pistosaha, joiden olemassaolosta hänellä ei ennen ollut tietoakaan.

– Välillä Ritva pyörittelee silmiään ja ihmettelee, miten ylipäätänsä pärjään elämässä. Olen hajamielinen ja arkiset asiat eivät aina ole mielen päällä, hän tunnustaa.

Eroavaisuuksia tasoittaa myös jatkuva huulenheitto.

– Huumorintajut lyövät hyvin yhteen, eivätkä juttumme kestä aina päivänvaloa, nauraa Tuula.

Yhdessä naiset uivat avannossa, tapaavat ystäviä ja myös Ritvan aikuisia lapsia. Arki Tampereella tuntuu hyvältä. Kaupunki tuntuu erityisen rakkaalta nyt, sillä Juvonen työskentelee tällä hetkellä kollegiumtutkijana Turun yliopistossa.

Kaukokaipuuta ei ole kuitenkaan kokonaan selätetty. Kuudenneksi kuvaksi, jota ei ole vielä otettu, Juvonen valitsisi miljööksi japanilaisen kylpylän. Ne ovat paikkoja, joihin Juvonen haluaisi palata aina vain uudestaan ja uudestaan.

Leena Pihkala

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.