Hyppää pääsisältöön

Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

Tutkija Tuula Juvonen kuvattuna tiiliseinän edessä. Hänen päällä on nahkatakki ja t-paita, jossa teksti "batgirl".
Tuula Juvonen leikki lapsena Batmania ja teema elää edelleen. Tutkija Tuula Juvonen kuvattuna tiiliseinän edessä. Hänen päällä on nahkatakki ja t-paita, jossa teksti "batgirl". Kuva: Leena Pihkala Tuula Juvonen,kuusi kuvaa tuula juvosen elämästä

Tuula Juvonen on Tampereella asuva tutkija, jonka erikoisalaa ovat seksuaalisuuden ja sukupuolen teemat. Tutkijan katse on ulottunut esimerkiksi parlamentaariseen politiikkaan ja tamperelaiseen homohistoriaan. Akatemian ulkopuoliselle yleisölle Juvosen työ on tullut tutuksi hänen kirjoissaan Kaapista kaapin päälle ja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia.

Opinnot ja työ ovat kuljettaneet Juvosta ympäri maailmaa jo lukioikäisestä asti. Feministisen heräämisen Juvonen koki opiskellessaan Saksassa arkkitehdiksi. Paikallinen teekkarikulttuuri oli seksististä, ja naisopiskelijat perustivatkin yliopistoon oman taukotilan, jonne meininkiä pääsi edes hetkeksi pakoon. Tuulan mieleen on jäänyt esimerkiksi rakennuskemian suullinen tentti, jossa Juvosen ei annettu osoittaa osaamistaan.

– Muilta kysyttiin visaisia kysymyksiä. Minulta kysyttiin, onko Suomessa paljon hyttysiä.

Tentissä mukana olleet miespuoliset opiskelijat suuttuivat Juvoselle, joka oli päästetty tentistä läpi helpommalla. Se turhautti, sillä Juvonen olisi itsekin halunnut vastata ihan oikeaan tenttikysymykseen. Tilanteeseen kiteytyi paljon siitä, millaista oli olla nainen ja ulkomainen Saksassa.

Välillä käy äitiä sääliksi, koska hän teki minulle järjettömän määrän pehmoleluja ja nukkeja.

Järvenpäässä lapsuutensa viettäneelle Juvoselle sukupuoleen liittyvät stereotypiat tuntuivat erityisen rajuilta. Hän oli kasvanut pihapiirissä, jossa selvää sukupuolijakoa ei ollut. Kaikki leikkivät yhdessä rosvoa ja poliisia, eikä kapeaa tyttömäisen tytön roolia tuputettu.

– Välillä käy äitiä sääliksi, koska hän teki minulle järjettömän määrän pehmoleluja ja nukkeja, hän tilittää.

Juvonen ei kuitenkaan tiennyt, mitä niillä tehdä. Niinpä hän vain leikkasi nukeilta hiukset pois.

Heterokulttuuri ylipäätään tuntui Juvosesta vieraalta, mutta pitkään hän ei oikein osannut sanoa miksi. Vaikkei hän nuorena ymmärtänyt, miksi pojista pitäisi kiinnostua. Oli hänelläkin poikaystäviä ja Saksassa myös avoliitto miehen kanssa.

Turhautuminen arkkitehtiopinnoissa ja avomiehen halu perustaa perhe tuntuivat kuitenkin mahdottomilta. Juvonen erosi miehestä, palasi Suomeen, muutti Tampereelle ja aloitti sosiaalipolitiikan opinnot.

Saksan vuosilta jäi kuitenkin ystävyys silloisen avomiehen äidin kanssa. Yhteys on säilynyt vuosikymmeniä.

Tampereen opiskeluvuodet olivat hektisiä ja hauskoja

Uudet ystävät olivat asuntopoliittisia aktivisteja. Yhteiseksi kodiksi löytyi kunnostettu kulkutautisairaala, jonne oli tehty opiskelija-asuntoja. Juvonen asui neljän naisen yhteisössä, 150 neliön asunnossa.

– Yhteisöelämä oli aivan mahtavaa. Meillä oli muutamia sääntöjä, jolla saimme sen pyörimään. Meillä oli tiskivuorolista ja periaatesääntö, että keittiön pöydällä ei naida, naurahtaa Tuula.

Yhteiselo jatkui sopuisasti vuosia. Ajat olivat hauskoja ja niin energisiä, että jälkikäteen Juvosesta tuntui kuin vuorokaudessa olisi ollut enemmän kuin 24 tuntia. Syynä saattaa olla se, että opiskelijan vapaus oli ennen suurempaa.

Kun me ensimmäistä kertaa heräsimme aamulla yhdessä sängystä, vilkaisin häntä ja kysyin "ollaankohan me sitten lesboja"?

Kun Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, oivallus ei tuonut paineita, eikä kaapin ovi jäänyt kiinni häneltä tai hänen ensimmäiseltä naisystävältään.

– Kun me ensimmäistä kertaa heräsimme aamulla yhdessä sängystä, vilkaisin häntä ja kysyin "ollaankohan me sitten lesboja". Hän vastasi, että "kai me sitten ollaan", jonka jälkeen me nousimme sängystä ja kerroimme sen kaikille, jotka vain halusivat sen kuulla – ja niillekin, jotka eivät halunneet.

Juvosen gradun aihe käsitteli myös lesboutta. Hän tutki Hilda Käkikoskea, joka oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista. Kirjeenvaihdossaan Käkikoski käsitteli rakkauttaan toiseen naiseen. Yliopistolla aihevalintaa ei paheksuttu, mutta siihen ei ollut tarjolla myöskään erityistä apua.

Juvonen perusti vuonna 1990 lesbotutkimusverkoston.

– Se oli tapa olla kytköksissä muihin naisiin ja saada tukea omalle tekemiselleen, hän perustelee.

Suurempiin kuvioihin Juvonen sai kosketuksen, kun hän haki ja pääsi opiskelemaan New Yorkiin. Siellä homoseksuaalisuus oli täysin legitiimi tutkimuskohde, ja myös yliopiston ulkopuolella riitti aktiviteetteja.

Valtava asunto vaihtui manhattanilaisen huoneen nurkaksi, jossa ei ollut edes omaa ovea. Vuokrakin oli moninkertainen, vaikka alueessa oli vielä tuolloin ”rappiomeininkiä”.

Manhattanin lesbo- ja homoskene kiehtoi

Aktivismi ja akateeminen maailma olivat toisiinsa yhteydessä. Yhdessä opettajansa kanssa Juvonen kävi esimerkiksi lesbojen toimintaryhmän kokouksissa ja aidsiin sairastuneiden oikeuksia ajavan Act Up:in mielenosoituksissa. Kirjakaupoissa oli jatkuvasti tutkijoiden ja kirjailijoiden pitämiä luentoja.

– Se oli aika päräyttävää, kun sitä vertasi Suomeen, jossa ei 90-luvun alussa juuri lesboja näkynyt julkisuudessa, kertoo Juvonen tyytyväisenä.

Aika New Yorkissa oli rohkaisevaa ja voimauttavaa. Sitä seurasi kymmenen vuoden pätkä asumista Suomessa, mutta tutkijanura tarjosi pian uusia tilaisuuksia lähteä maailmalle. 2000-luvun puolella Juvonen on ehtinyt asua esimerkiksi Dublinissa, Berliinissä ja Lontoossa. Viimeksi hän oli vierailevana tutkijana Torontossa.

Ulkomailla asumisessa on ollut paljon hyviä puolia, mutta kumppaneille se on ollut raskasta.

Siinä oli omanlaistaan hulluutta, joka minua on ilmeisesti aina puhutellut.

Nykyisen kumppaninsa kanssa hän asuu samassa kaupungissa, muttei enää saman katon alta. Ritva ja Tuula löysivät toisensa vuonna 2011.

– Ajattelin, että tätä sinkkuelämää on katseltu tarpeeksi ja voisin ajatella taas parisuhteen solmimista. Ja mitä tekee keski-ikäinen lesbonainen etsiessään kumppania? Hänhän menee nettiin, ja sieltä löysin tulevan kumppanini ilmoituksen. Silloin en kyllä ajatellut meidän ryhtyvän seurustelemaan, koska hän asui Vääksyssä ja minä en edes tiennyt missä se on.

Ilmoituksessa kuitenkin oli sitä jotakin, sillä se oli kaikkea muuta kuin tekoreipas tai sievistelevä.

– Siinä oli omanlaistaan hulluutta, joka minua on ilmeisesti aina puhutellut, hän analysoi.

Kun Ritva tuli Tampereelle, se oli menoa. Naiset ryhtyivät oikopäätä seurustelemaan. Välissä he ovat eronneet, mutta palanneet takaisin yksiin, ja ovat nyt hyvin tyytyväisiä tilanteeseen.

Ritva on tuonut Tuulan elämään paitsi kissoja ja oopperaa, mutta myös käytännönläheisyyttä. Nyt hän esimerkiksi tietää, miten betoniseinä tasoitetaan. Tutuksi ovat tulleet myös iskuporakone ja pistosaha, joiden olemassaolosta hänellä ei ennen ollut tietoakaan.

– Välillä Ritva pyörittelee silmiään ja ihmettelee, miten ylipäätänsä pärjään elämässä. Olen hajamielinen ja arkiset asiat eivät aina ole mielen päällä, hän tunnustaa.

Eroavaisuuksia tasoittaa myös jatkuva huulenheitto.

– Huumorintajut lyövät hyvin yhteen, eivätkä juttumme kestä aina päivänvaloa, nauraa Tuula.

Yhdessä naiset uivat avannossa, tapaavat ystäviä ja myös Ritvan aikuisia lapsia. Arki Tampereella tuntuu hyvältä. Kaupunki tuntuu erityisen rakkaalta nyt, sillä Juvonen työskentelee tällä hetkellä kollegiumtutkijana Turun yliopistossa.

Kaukokaipuuta ei ole kuitenkaan kokonaan selätetty. Kuudenneksi kuvaksi, jota ei ole vielä otettu, Juvonen valitsisi miljööksi japanilaisen kylpylän. Ne ovat paikkoja, joihin Juvonen haluaisi palata aina vain uudestaan ja uudestaan.

Leena Pihkala

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Home ajoi Emin metsään - Homeelle altistuminen voi viedä koko elämän

    Kuunteluillassa mietittiin keinoja auttaa sisäilmasairaita

    Vastikään 30 vuotta täyttänyt Emi elää homeen häätämänä kaukana normaalista arjesta töineen, opiskeluineen ja ihmissuhteineen. Kaupunki saasteineen, ihmiset hajusteineen ja julkiset tilat sisäilmaongelmineen ovat liikaa homeen vaurioittamalle keholle. Emi kertoo kokemuksistaan Ulossuljettu-radiodokumentissa. Vertaisihmiset kokoontuivat kuuntelemaan dokumenttia Kuopiossa.

  • Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam

    Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet

    Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.