Hyppää pääsisältöön

Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

Tutkija Tuula Juvonen kuvattuna tiiliseinän edessä. Hänen päällä on nahkatakki ja t-paita, jossa teksti "batgirl".
Tuula Juvonen leikki lapsena Batmania ja teema elää edelleen. Tutkija Tuula Juvonen kuvattuna tiiliseinän edessä. Hänen päällä on nahkatakki ja t-paita, jossa teksti "batgirl". Kuva: Leena Pihkala Tuula Juvonen,kuusi kuvaa tuula juvosen elämästä

Tuula Juvonen on Tampereella asuva tutkija, jonka erikoisalaa ovat seksuaalisuuden ja sukupuolen teemat. Tutkijan katse on ulottunut esimerkiksi parlamentaariseen politiikkaan ja tamperelaiseen homohistoriaan. Akatemian ulkopuoliselle yleisölle Juvosen työ on tullut tutuksi hänen kirjoissaan Kaapista kaapin päälle ja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia.

Opinnot ja työ ovat kuljettaneet Juvosta ympäri maailmaa jo lukioikäisestä asti. Feministisen heräämisen Juvonen koki opiskellessaan Saksassa arkkitehdiksi. Paikallinen teekkarikulttuuri oli seksististä, ja naisopiskelijat perustivatkin yliopistoon oman taukotilan, jonne meininkiä pääsi edes hetkeksi pakoon. Tuulan mieleen on jäänyt esimerkiksi rakennuskemian suullinen tentti, jossa Juvosen ei annettu osoittaa osaamistaan.

– Muilta kysyttiin visaisia kysymyksiä. Minulta kysyttiin, onko Suomessa paljon hyttysiä.

Tentissä mukana olleet miespuoliset opiskelijat suuttuivat Juvoselle, joka oli päästetty tentistä läpi helpommalla. Se turhautti, sillä Juvonen olisi itsekin halunnut vastata ihan oikeaan tenttikysymykseen. Tilanteeseen kiteytyi paljon siitä, millaista oli olla nainen ja ulkomainen Saksassa.

Välillä käy äitiä sääliksi, koska hän teki minulle järjettömän määrän pehmoleluja ja nukkeja.

Järvenpäässä lapsuutensa viettäneelle Juvoselle sukupuoleen liittyvät stereotypiat tuntuivat erityisen rajuilta. Hän oli kasvanut pihapiirissä, jossa selvää sukupuolijakoa ei ollut. Kaikki leikkivät yhdessä rosvoa ja poliisia, eikä kapeaa tyttömäisen tytön roolia tuputettu.

– Välillä käy äitiä sääliksi, koska hän teki minulle järjettömän määrän pehmoleluja ja nukkeja, hän tilittää.

Juvonen ei kuitenkaan tiennyt, mitä niillä tehdä. Niinpä hän vain leikkasi nukeilta hiukset pois.

Heterokulttuuri ylipäätään tuntui Juvosesta vieraalta, mutta pitkään hän ei oikein osannut sanoa miksi. Vaikkei hän nuorena ymmärtänyt, miksi pojista pitäisi kiinnostua. Oli hänelläkin poikaystäviä ja Saksassa myös avoliitto miehen kanssa.

Turhautuminen arkkitehtiopinnoissa ja avomiehen halu perustaa perhe tuntuivat kuitenkin mahdottomilta. Juvonen erosi miehestä, palasi Suomeen, muutti Tampereelle ja aloitti sosiaalipolitiikan opinnot.

Saksan vuosilta jäi kuitenkin ystävyys silloisen avomiehen äidin kanssa. Yhteys on säilynyt vuosikymmeniä.

Tampereen opiskeluvuodet olivat hektisiä ja hauskoja

Uudet ystävät olivat asuntopoliittisia aktivisteja. Yhteiseksi kodiksi löytyi kunnostettu kulkutautisairaala, jonne oli tehty opiskelija-asuntoja. Juvonen asui neljän naisen yhteisössä, 150 neliön asunnossa.

– Yhteisöelämä oli aivan mahtavaa. Meillä oli muutamia sääntöjä, jolla saimme sen pyörimään. Meillä oli tiskivuorolista ja periaatesääntö, että keittiön pöydällä ei naida, naurahtaa Tuula.

Yhteiselo jatkui sopuisasti vuosia. Ajat olivat hauskoja ja niin energisiä, että jälkikäteen Juvosesta tuntui kuin vuorokaudessa olisi ollut enemmän kuin 24 tuntia. Syynä saattaa olla se, että opiskelijan vapaus oli ennen suurempaa.

Kun me ensimmäistä kertaa heräsimme aamulla yhdessä sängystä, vilkaisin häntä ja kysyin "ollaankohan me sitten lesboja"?

Kun Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, oivallus ei tuonut paineita, eikä kaapin ovi jäänyt kiinni häneltä tai hänen ensimmäiseltä naisystävältään.

– Kun me ensimmäistä kertaa heräsimme aamulla yhdessä sängystä, vilkaisin häntä ja kysyin "ollaankohan me sitten lesboja". Hän vastasi, että "kai me sitten ollaan", jonka jälkeen me nousimme sängystä ja kerroimme sen kaikille, jotka vain halusivat sen kuulla – ja niillekin, jotka eivät halunneet.

Juvosen gradun aihe käsitteli myös lesboutta. Hän tutki Hilda Käkikoskea, joka oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista. Kirjeenvaihdossaan Käkikoski käsitteli rakkauttaan toiseen naiseen. Yliopistolla aihevalintaa ei paheksuttu, mutta siihen ei ollut tarjolla myöskään erityistä apua.

Juvonen perusti vuonna 1990 lesbotutkimusverkoston.

– Se oli tapa olla kytköksissä muihin naisiin ja saada tukea omalle tekemiselleen, hän perustelee.

Suurempiin kuvioihin Juvonen sai kosketuksen, kun hän haki ja pääsi opiskelemaan New Yorkiin. Siellä homoseksuaalisuus oli täysin legitiimi tutkimuskohde, ja myös yliopiston ulkopuolella riitti aktiviteetteja.

Valtava asunto vaihtui manhattanilaisen huoneen nurkaksi, jossa ei ollut edes omaa ovea. Vuokrakin oli moninkertainen, vaikka alueessa oli vielä tuolloin ”rappiomeininkiä”.

Manhattanin lesbo- ja homoskene kiehtoi

Aktivismi ja akateeminen maailma olivat toisiinsa yhteydessä. Yhdessä opettajansa kanssa Juvonen kävi esimerkiksi lesbojen toimintaryhmän kokouksissa ja aidsiin sairastuneiden oikeuksia ajavan Act Up:in mielenosoituksissa. Kirjakaupoissa oli jatkuvasti tutkijoiden ja kirjailijoiden pitämiä luentoja.

– Se oli aika päräyttävää, kun sitä vertasi Suomeen, jossa ei 90-luvun alussa juuri lesboja näkynyt julkisuudessa, kertoo Juvonen tyytyväisenä.

Aika New Yorkissa oli rohkaisevaa ja voimauttavaa. Sitä seurasi kymmenen vuoden pätkä asumista Suomessa, mutta tutkijanura tarjosi pian uusia tilaisuuksia lähteä maailmalle. 2000-luvun puolella Juvonen on ehtinyt asua esimerkiksi Dublinissa, Berliinissä ja Lontoossa. Viimeksi hän oli vierailevana tutkijana Torontossa.

Ulkomailla asumisessa on ollut paljon hyviä puolia, mutta kumppaneille se on ollut raskasta.

Siinä oli omanlaistaan hulluutta, joka minua on ilmeisesti aina puhutellut.

Nykyisen kumppaninsa kanssa hän asuu samassa kaupungissa, muttei enää saman katon alta. Ritva ja Tuula löysivät toisensa vuonna 2011.

– Ajattelin, että tätä sinkkuelämää on katseltu tarpeeksi ja voisin ajatella taas parisuhteen solmimista. Ja mitä tekee keski-ikäinen lesbonainen etsiessään kumppania? Hänhän menee nettiin, ja sieltä löysin tulevan kumppanini ilmoituksen. Silloin en kyllä ajatellut meidän ryhtyvän seurustelemaan, koska hän asui Vääksyssä ja minä en edes tiennyt missä se on.

Ilmoituksessa kuitenkin oli sitä jotakin, sillä se oli kaikkea muuta kuin tekoreipas tai sievistelevä.

– Siinä oli omanlaistaan hulluutta, joka minua on ilmeisesti aina puhutellut, hän analysoi.

Kun Ritva tuli Tampereelle, se oli menoa. Naiset ryhtyivät oikopäätä seurustelemaan. Välissä he ovat eronneet, mutta palanneet takaisin yksiin, ja ovat nyt hyvin tyytyväisiä tilanteeseen.

Ritva on tuonut Tuulan elämään paitsi kissoja ja oopperaa, mutta myös käytännönläheisyyttä. Nyt hän esimerkiksi tietää, miten betoniseinä tasoitetaan. Tutuksi ovat tulleet myös iskuporakone ja pistosaha, joiden olemassaolosta hänellä ei ennen ollut tietoakaan.

– Välillä Ritva pyörittelee silmiään ja ihmettelee, miten ylipäätänsä pärjään elämässä. Olen hajamielinen ja arkiset asiat eivät aina ole mielen päällä, hän tunnustaa.

Eroavaisuuksia tasoittaa myös jatkuva huulenheitto.

– Huumorintajut lyövät hyvin yhteen, eivätkä juttumme kestä aina päivänvaloa, nauraa Tuula.

Yhdessä naiset uivat avannossa, tapaavat ystäviä ja myös Ritvan aikuisia lapsia. Arki Tampereella tuntuu hyvältä. Kaupunki tuntuu erityisen rakkaalta nyt, sillä Juvonen työskentelee tällä hetkellä kollegiumtutkijana Turun yliopistossa.

Kaukokaipuuta ei ole kuitenkaan kokonaan selätetty. Kuudenneksi kuvaksi, jota ei ole vielä otettu, Juvonen valitsisi miljööksi japanilaisen kylpylän. Ne ovat paikkoja, joihin Juvonen haluaisi palata aina vain uudestaan ja uudestaan.

Leena Pihkala

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.