Hyppää pääsisältöön

Venäjän kuunteluharjoituksia: Tutustu Nikolai Gogolin pietarilaisnovelleihin

Nikolai Gogolin patsas Pietarissa.
Nikolai Gogolin patsas Pietarissa. Nikolai Gogolin patsas Pietarissa. Kuva: Yle / Markku Värtö Nikolai Gogol,patsas,Pietari

Vuonna 2019 on kulunut 210 vuotta Nikolai Gogolin syntymästä. Gogol on sanonut Aleksandr Puškinista, että hän on kaikkemme. Fjodor Dostojevski puolestaan on todennut Gogolista, että me kaikki olemme tulleet Gogolin viitan alta (Päällysviitta - Шинель). Päällysviitta on yksi kertomus pienen ihmisen, virkamies ja nimineuvos Akaki Akakijevitš Bašmatškinin elämän käänteistä julmassa Pietarin kaupungissa.

Lukusuositus: N.V. Gogolin Pietarilaisnovellit, joihin kuuluvat novellit Nenä (Нос), Mielipuolen päiväkirja (Записки сумаcшедшего), Nevan valtakatu (Невский проспект) ja Päällysviitta (Шинель).

Dramatisoidut klipit Gogolin teoksista, joissa pääosissa ovat Ville Haapasalo ja Viktor Bytškov, sopivat kuullun ymmärtämisen harjoitteluun ja erilaisiin puhetyyleihin tutustumiseen. Historioitsija Lev Lurie kertoo omalla tyylillään taustoja ajan tapahtumille.

Puškinin perintö ja Gogolin "Päällysviitta"

Videoilla aloitamme Aleksandr Puškinista, joka oli afro-venäläinen tai oikeammin afro-ukrainalainen, koska oli syntynyt Ukrainassa. Pietari Suuri oli ostanut hänen isovaarinsa ja ylentänyt tämän sittemmin Venäjän armeijan kenraaliksi. Aleksandr Puškinia on kaikkien kirjallisten meriittiensä lisäksi sanottu Pietarin kulttuurimuutoksen lapseksi ja kaupungin ensimmäiseksi eurooppalaiseksi. Puškinin tarinan jälkeen syvennymme pienen, tarpeettoman ihmisen (лишний человек) arjen ongelmiin Gogolin novellissa "Päällysviitta".

Videon käännös

Puškin:

Huomenna tahdon kuolla. Maahan satumaiseen nautinnon
hiljaiselle rannalle unhoituksen
iloisena varjona lentää…

Historioitsija Lev Lurie: (0:26)

Puškinista oli täysin kestämätöntä, että hän joutui osaksi valtiokoneistoa, ihmiseksi, johon mitkään lait eivät päteneet. Se juuri oli sen ajan Venäjälle ominaista. Tsaarin (Nikolai I) mielivallalla ei ollut mitään rajaa. Hän saattoi panna ihmisen vankilaan muuten vain. Ihminen ei voinut koskaan tietää, miten hän saisi säilytetyksi omanarvontuntonsa. Se oli vaikeaa 1830-luvulla Puškinin viimeisinä vuosina. Häntä loukattiin monin tavoin. Muun muassa hänen kirjeitään avattiin. Hän ei voinut painattaa yhtään teostaan ilman keisarin tai santarmipäällikön hyväksyntää. Keisari sanoi olevansa itse Puškinin sensori.

Puškin: (1:27)
– Kohtalo on määrännyt tämän osakseni.
– Olette aina ollut kohtaloa vahvempi. Olette kulkenut omaa tietänne.
– Niin. On parempi kuolla kuin elää loukattuna.

Lev Lurie: (taustalla kaksintaisteluun valmistautumista ja kaksintaistelu) (1:45)

Suuri osa Puškinin tuotannosta jäi julkaisematta. Tietenkin häntä ärsytti, että hovi puuttui asioihin, mutta itse Nikolai I ei puuttunut suoraan hänen perhe-elämäänsä. Nikolain aikana hovista alkoi tulla tyhmempi. 1800-luvun alun kaartissa olivat Venäjän viisaimmat ihmiset. Natalia Nikolajevnaa tanssittanut kaarti,
D'Anthes ja muut, olivat rattopoikia, urheilijoita, pohattoja. He olivat huonotapaista joukkoa. Hovi määräsi koko Pietarin ilmapiirin. Käytöstavat kävivät koko ajan vastenmielisemmiksi. Tietyllä tavalla käytöstavat olivat samankaltaisia kuin nykyajan uusrikkailla. Puškinilla on monta runoa tästä aiheesta, esimerkiksi Sukupuuni. Siinä hän sanoo: "Vaarini ei kaupannut blinejä, ei lankannut tsaarin saappaita."

Puškin: (2:57)
Mä teitä rakastin,
ja rakkaus vieläkin voi olla.
Se sielustani sammunut ei vielä.
Vaan vaivatko se älköön teitä enää
En teille tuskaa tahdo tuottaa.
Teitä rakastin ilman toivoa niin hiljaa
Ja arkaillen ja kaihoten
Niin aidosti, niin hellästi rakastin
Niin toisenkin teitä rakastavan soisin.

Puškinin kotimuseo: (4:00)

Puškin arkussa. Kozlovin maalaus. Puškinin kuolinnaamio.
Ivan Turgenevin mitali, jossa on Puškinin hiuksia.
Kuollessaan Puškin lausui kirjoilleen: – Hyvästi ystävät."
Meillä on monia aitoja esineitä täällä hänen rakkaassa työhuoneessaan.
Pöytä, jonka ääressä hän työskenteli, tuoli, jossa hän istui.
Tässä on suurenmoinen esine. Kynä, jolla Puškin kirjoitti viimeiset säkeensä.
Tässä näette Puškinin kirjoituspöydän. Hänen rakkain mustepullonsa.
Kello, jolla hän kutsui palvelijaa. Kirja, jota hän luki ennen kuin lähti kaksintaisteluun.
Puškin kuoli 29. tammikuuta (1837) kello 14.45. Tuohon hetkeen ystävät ovat
pysäyttäneet hänen kellonsa. Olemme talossa, jossa runoilija kuoli.
Täällä käy paljon vierailijoita – venäläisiä, saksalaisia, ranskalaisia.
He haluavat tietää, kuinka Puškin eli ja mitä hän ajatteli.
Venäläisille Puškin on tunteiden ja ajatusten tulkki.
Eikä pelkästään venäläisille, vaan kaikille, jotka käyvät
kaupungissa ja museossa.

Lev Lurie: (5:47)

Tuskinpa missään muualla... Varmaan itsenäisyystaistelun aikana Suomessa tai Italiassa kirjallisuudella on ollut hyvin tärkeä rooli. Venäjällä se rooli oli erityisen tärkeä. Sankari on aina pieni ihminen. Kirjallisuus on pienen puolella vahvaa vastaan. Muutamia poikkeuksia on, mutta ne ovat Moskovassa.

Pienestä ihmisestä tai tarpeettomasta ihmisestä tulee niin sanotun pietarilaisen tekstin sankari eli Pietarin ympäristöön keskittyvien teosten sankari. Sen tekstin uranuurtaja oli Nikolai Gogol, joka ei varsinaisesti pitänyt Pietarista. Hän oli kotoisin, kuten varmaan tiedättekin, aurinkoisesta Ukrainasta. Hänen mielestään tässä kylmässä, sateisessa, ympäristöltään epäsuotuisassa kaupungissa ei ollut mitään miellyttävää. Hän ei pitänyt täkäläisistä rakennuskokonaisuuksista. Hän kirjoitti artikkelin uudesta arkkitehtuurista. Hänestä olisi ollut parempi, että näitä kreikkalaisia ja roomalaisia temppeleitä ei olisi rakennettu tänne suomalaiselle suolle. Hullua, että niitä piti olla ortodoksisella Venäjällä, Pohjolan yöttömässä yössä.

Gogolin Päällysviitta (Шинель) (7:20)

Eräässä virastossa palveli virassaan nimineuvos Akaki Akakijevitš Bašmatškin.
Kerran hän huomasi, että hänen selkäänsä vilutti. Hän riisui viittansa ja huomasi siinä repeämän.
Silloin hän tajusi, että oli aika viedä se räätäli Petrovitšille.

– Päivää,Petrovitš.
– Toivotan tervetulleeksi, herra.
– Minä sinulle, Petrovitsh, tuota...

On syytä mainita, että Akaki ilmaisi ajatuksiaan pääasiallisesti prepositioilla, adverbeilla ja partikkeleilla, joilla ei ole mitään merkitystä.

– Mitä se nyt...?
– Minä, tuota, Petrovitš... viitta näes, verka...
Muista paikoin on aivan lujaa.
Se on hiukan tomuttunut ja näyttää kuin olisi vanhaa, mutta se on uutta ja vain tästä yhdestä paikasta, tuota...
Selästä ja tästä toisesta olkapäästä vähän kulunut...
Näetkös, siinä kaikki.
Ja työtä on vähän...
– Korjata ei voi, kovin kehno pukine.
– Miksikä ei voi?
– Miksi ei voi?
– Katso, verka on hyvää. Kai sinulla on jonkinlaisia tilkkuja.
– Tilkkuja aina on, kyllähän niitä löytyy. Mutta ei voi ommella. Jos siihen koskee neulalla, niin se liestyy.
– Liestyköön, pane sinä heti paikka päälle.
– Teidän on teetettävä uusi viitta.

Kuultuaan sanan "uusi" Akakin silmissä himmeni ja kaikki huoneessa meni sekaisin.

– Kuinka niin uusi? Eihän minulla ole rahaa siihen.
– Niin, uusi.
– No, jos uusi, niin mitä se...?
– Mitäkö tulisi maksamaan?
– Niin.
– Siihen saa kolme puolisatasta panna likoon.
– Puolitoistasataa viitasta!
– Eikä se ole vielä kovin häävi. Hinta voi nousta pariin sataan.
– Petrovitš, ole hyvä ja koeta korjata jollakin tavoin, että kestäisi edes vähän aikaa.
– Ei se käy, siinä menisi aikaa ja rahaa hukkaan.

Näiden sanojen jälkeen Akaki meni ulos hämillään.

– Että tämä tilanne... ja tuota... mitenkä se...? "Ei voi," hän sanoi. "Suvaitkaa tilata uusi."

Lev Lurie: (11:24)

Hänen (Gogolin) pienet sankarinsa kärsivät tässä valtavassa kaupungissa, jossa asukkaat eivät ilmaise vilpittömiä tunteitaan. Ihmisten väliset suhteet ovat luonnottomia, irvokkaita. Ihmisten puheiden ja tekojen välillä ei ole mitään yhteyttä. Se on varhaista venäläistä, gogolilaista surrealismia. Se oli se perusta, joka kehittyi toisten kirjailijoiden teoksissa.

Päällysviitta (Шинель): (11:58)

Mistä ottaa rahat? Akaki Akakijevitš mietti ja löysi ratkaisun.
Hän päätti supistaa jokapäiväisiä menoja.
Piti luopua teenjuonnista ja olla sytyttämättä kynttilää iltaisin.
Katukivillä piti astella kevyesti, etteivät puolipohjat kuluisi puhki.
Oli pesetettävä vaatteet mahdollisimman harvoin.

On vaikea sanoa, minä päivänä se tapahtui, mutta se oli Akakin elämän onnellisin päivä. Sinä päivänä Petrovitš toi vihdoinkin odotetun viitan. Akaki Akakijevitš kiiruhti virastoonsa, jossa virkamiehet järjestivät illanvieton uuden viitan kunniaksi. Akaki Akakijevitš kulki onnellisessa mielentilassa. Moneen vuoteen hän ei ollut enää käynyt iltaisin ulkona, joten kaikki oli hänestä kummaa. Kun hänen ohitseen vilahti kuin salamana nainen, jonka jokainen ruumiinosa värähteli eloisasti, mies lähti juoksemaan tämän perään, mutta tuli sitten toisiin aatoksiin ja lähti omiin askareihinsa.

Päällysviitta (Шинель) ja Nenä (Нос)

Pietari Suuren aikana luotu ja kaksi vuosisataa käytössä ollut ns. rankijärjestelmä luokitteli virkamiehet arvoasteikkoihin, joita vastasivat sotaväen upseerinarvot. Nimineuvos (титулярный советник) Akaki Akakievitš ei ollut aivan asteikon alapäässä, mutta silti varsin "pieni ihminen". Kollegiasessori (коллежский асессор) majuri Kovaljov (Ковалёв), jonka nenä lähtee karkuteille ja pyrkii vielä omistajaansakin korkeammalle virka-asteikossa, oli jo varsin merkittävä henkilö.

Gogolin kuvailemia tapahtumia voi kukin haluamallaan tavalla verrata tähän päivään, jossa virkamiesten puolue hallitsee Venäjää mielin määrin. Mutta olisiko kenenkään nenällä mahdollisuutta nousta tärkeään valtiolliseen virkaan? Siinäpä pientä pohdittavaa.

Pietarissa on paljon suuria aukioita, jotka vaikuttavat huonolla säällä varsin pelottavilta. Juuri sellaisella avaralla aukiolla Akaki Akakievitšin viitta varastetaan. Uuden viitan tuoma vapauden tuntu muuttuu äkisti tuhon tieksi. Onnellisten päivien jälkeen jatkuu vääjäämätön syrjäytymistie Akakin - pienen ihmisen - elämässä.

Videon käännös

Gogolin "Päällysviitta" (Шинель)

Suurella aukiolla tapahtuneen ryöstön ja viitan menettämisen jälkeen Akaki Akakijevitšin ei auttanut muu kuin kääntyä tärkeän henkilön puoleen tekemään valitusta. Henkilöstä oli tullut tärkeä aivan äskettäin oltuaan siihen saakka merkityksetön. Nyt hän keskusteli lapsuudentoverinsa kanssa, ja kun hänelle ilmoitettiin, että virkamies Bašmatškin oli tullut esittämään valitusta, tärkeä henkilö sanoi: - Odottakoon." Ja Akaki Akakijevitš jäi odottamaan.

– ...Näin meillä eletään... Siellä taitaa odottaa joku virkamies. Sanokaa, että hän voi tulla sisään.

Akaki saapui omalta kannaltaan perin pahaan aikaan, mutta tärkeän henkilön kannalta hyvään aikaan, sillä tälle ilmaantui tilaisuus näyttää ystävälleen, kuinka hän johti hallintoyksikköään.

– Teidän ylhäisyytenne...
– Mitä te tahdotte?
– Tuota.. se viitta... kadulla...
– Hyvä herra, ettekö ole selvillä järjestyksestä? Mitä törmäilette? Ettekö tiedä kuinka asioita hoidetaan?
Teidän olisi ensin pitänyt jättää anomus kansliaan, sieltä se olisi mennyt osastopäällikölle,
sitten jaostopäällikölle, sitten se olisi luovutettu sihteerille ja sihteeri olisi toimittanut minulle.
– Rohkenin vaivata teidän ylhäisyyttänne siksi, että sihteerit ovat, tuota... niin epäluotettavaa väkeä.
–Mitä, mitä, mitä? Kuinka te uskallatte? Mistä olette omaksunut tuollaisen mielen ja tuollaisia ajatuksia, nuori mies?
Ettekö käsitä, kenelle puhutte? Ettekö tiedä, kuka edessänne seisoo? Käsitättekö? Minä kysyn teiltä!
– Minä... tuota...viitta...
– Ulos!

Akaki Akakijevitš ei lainkaan muistanut, miten hän laskeutui portaita ja tuli kadulle. Tuuli puhalsi vastaan joka suunnalta. Hän sai kuolemantaudin ja tultuaan kotiin hän kävi vuoteeseen ja kuoli seuraavana päivänä.

Lev Lurie: (2:47)

Tämä ihmisten kovuuden teema ja syrjäytyminen on lähtöisin Hullun päiväkirjasta. Sieltä on tämä pietarilainen yksinäisyyden teema. Dostojevski totesi, että olemme kaikki lähtöisin Gogolin Viitasta. Kaikki ovat tulleet samasta gogolilaisesta viitasta. Aina 1900-luvun lopulle, Solženitsynia myöten, kaikki ovat peräisin Viitasta.

Gogolin ”Nenä” (Нос) (3:17)

Maaliskuun 25. päivänä sattui Pietarissa outo tapaus.
Parturi Ivan Jakovlevitš heräsi varhain ja tunsi tuoreen leivän tuoksun.
Leikattuaan leivän kahtia hän havaitsi keskellä jotain vaaleaa.
Hän veti sieltä sormillaan esiin nenän. Ilmetyn nenän!
Hän oli typertynyt eikä ymmärtänyt mitään.
"Tulinko eilen humalassa kotiin?" Sitten hänen päähänsä pälkähti,
että mitä, jos poliisi tulee ja löytää nenän. Miten hänen käy?
Hän kääri nenän rättiin ja meni ulos. "Menen heittämään nenän sillalta."
Tämä kunnioitettu kansalainen oli jo Iisakin sillalla.
Ensiksi hän vilkaisi ympärilleen. Sitten hän kumartui nojaamaan kaiteeseen kuin katsoakseen, uiskenteliko vedessä paljonkin kaloja.
Vaivihkaa hän pudotti riepuun kiedotun nenän.
Hänestä tuntui kuin 10 puudan taakka olisi vierähtänyt harteilta.
Ivan Jakovlevitš oikein naurahti ja lähti juomaan lasillisen punssia.

– Tulehan tänne, ystäväiseni.
– Tervehdin teitä, teidän jalosukuisuutenne.
– Ei mitään jalosukuisuuksia. Sano ennemmin, mitä teit sillalla.
– Kävin vain ajamassa parran ja katselen tässä, miten vuolaasti vesi virtaa.
– Valehtelet! Vastaa rehellisesti!
– Olen valmis kaksi kertaa viikossa...tai kolme kertaa ajamaan partanne vapaaehtoisesti.
– Älä puhu joutavia. Minun partaani ajelee kolme parturia päivittäin. Pitävät oikein kunnianaan. Kerrohan, mitä puuhailit sillalla!

Samaan aikaan majuri Kovaljov heräsi ja pani huulillaan "brrr", kuten joka aamu, vaikkei käsittänyt itsekään, miksi.
Hän otti pöydältä peilin ja halusi katsoa näppylää, joka oli ilmestynyt illalla hänen nenäänsä.
Hämmästyksekseen hän ei nähnyt mitään. Nenä oli kadonnut.
Hän riensi kadulle kääntyäkseen poliisin puoleen..

Kadulla Kovaljov melkein törmäsi vaunuun, josta hypähti ulos herra valtioneuvoksen virkapuvussa..
Kovaljov tajusi, että se oli hänen oma nenänsä matkalla Kazanin tuomiokirkkoon.
Kovaljov lähti perään. Kirkossa hän sanoi nenälle: – Tuntuu, että teidän pitäisi tietää paikkanne."
Nenä vastasi siihen: - En ymmärrä teitä alkuunkaan." – Tehän olette minun nenäni!"
– En ymmärrä, minä olen oma itseni." Ja hän lähti.

Vihdoin Kovaljov sai mainion ajatuksen. Hän kääntyi suoraan sanomalehtitoimiston puoleen ja päätti julkaista ilmoituksen. Kovaljov juoksi puuskuttaen pieneen toimistoon, jossa virkailija istui pöytänsä takana ja laski kuparirahoja.

– Kuka täällä ottaa vastaan ilmoituksia?
– Olkaa hyvä ja odottakaa hetki.
– Hyvä herra, minulla olisi kova tarve...
– Hetkinen, hetkinen.
– On tapahtunut huijaus tai petos! En tiedä aivan varmasti vielä. Haluaisin vain julkaista ilmoituksen,
että se, joka hankkii konnan käsiini, saa riittävän palkkion.
– Anteeksi. Saanko kysyä, mikä on sukunimenne?
– Mitä varten? Sukunimi? Ei, ei, minä en voi sanoa sitä. Minulla on paljon tuttavia.
– Oliko karannut teidän orjanne?
– Mikä orja? Ei, kyse on paljon pahemmasta huijauksesta. Minulta on karannut... nenä.
– Onpa omituinen nimi. Suurenko summan tämä herra Nenänen teiltä varasti?
– Ei, te ymmärsitte väärin! Minun ikioma nenäni on kadonnut ties minne.
– Millä lailla kadonnut? Minä en oikein ymmärrä.
– En minäkään tiedä, millä lailla, mutta nyt se ajelee ympäri kaupunkia ja väittää olevansa valtioneuvos.
– En voi panna sellaista ilmoitusta lehteen.
– Miksi ette?
– Siksi, että lehden maine voi kärsiä. Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki alkaisivat kirjoitella, että heiltä on karannut nenä! Miettikää nyt itse! Muutenkin puhutaan, että lehdissä on vääriä huhuja. Ei, sellaista ilmoitusta minä en voi panna lehteen.
– Mutta minulta on tosiaan kadonnut nenä!
– Siinä tapauksessa tämä on lääkärin asia. On kuulemma sellaisia, jotka osaavat kiinnittää millaisen nenän tahansa. Huomaan, että olette iloluontoinen mies, ja pilailette varmaan mieluusti seurassa.
– Jos niikseen tulee, voin minä näyttääkin sen teille.
– Älkää suotta vaivautuko. Mutta, ellei siitä ole vaivaa, niin voisihan sitä vilkaista. Tosiaankin, kerrassaan kummallista.
– Vieläkö intätte? Näettehän itsekin, että on pakko panna ilmoitus.
– Ilmoitus on tietysti pikkujuttu. Ettekö haluaisi ottaa nuuskaa? Se karkottaa päänsäryn ja surullisen mielen. Myös peräpukamiin se on hyväksi.
– Minä en käsitä, kuinka te voitte laskea leikkiä. Ettekö muka näe, että minulta puuttuu juuri se, jolla minun pitäisi nuuskata?

Sanottuaan tämän, Kovaljov poistui.

Nenä (Нос) ja Mielipuolen päiväkirja (Записки сумасшедшего)

Nenän tarina saa omistajansa kannalta onnellisen lopun, mutta pietarilaista yksinäisyyden ja syrjäytymisen teemaa kirjailija kuvaa Mielipuolen päiväkirjassa. Kaupungissa on sopukoita, joissa tulevaisuus jää unohduksiin ja ihmisen elämä on lopussa. Työpaikalla - virastossa - taas on vastassa mieletön mahtavuus, jossa ihmiselle huudetaan.

Videon käännös

Astuttuaan huoneeseensa majuri heittäytyi väsyneenä ja surullisena nojatuoliinsa ja muutaman huokailun jälkeen sanoi: "Hyvä Jumala! Minkä takia tällainen onnettomuus!"

– Asuuko täällä kollegioasessori Kovaljov?
– Käykää sisään, majuri Kovaljov on täällä.
– Tekö olette kadottanut nenänne?
– Minä juuri.
– Se on löytynyt.
– Mitä te puhutte? Miten se löytyi?
– Aivan sattumalta. Se napattiin miltei kesken matkan. Se oli nousemassa vaunuihin, jotka olivat lähdössä Riikaan. Passikin oli jo ajat sitten kirjoitettu erään virkamiehen nimelle. Minä itsekin luulin sitä ensin virkamieheksi. Mutta onneksi minulla oli lasit mukana ja minä näin heti paikalla, että se oli nenä.
– Missä se on? Missä? Minä lähden heti hakemaan.
– Ei tarvitse. Minä otin sen mukaani, koska tiesin, että tarvitsette sitä. Teidän nenänne on aivan ennallaan.
– Tuo se on! Juuri tuo! Ettekö joisi kupillisen teetä kanssani.
– Kiitos kunniasta, mutta minun on poikettava kuritushuoneelle. Tavaroiden hinnat ovat tavattomasti kohonneet. Lasten lisäksi myös anoppi, siis vaimoni äiti, asuu meillä. Lapsistani vanhin herättää suuria toiveita. Erittäin älykäs poika. Mutta kouluttaminen tulee nykyään hyvin kalliiksi.
(Kovaljov antaa setelin)
– Suuret kiitokset.

Kovaljov otti nenän vapiseviin käsiinsä ja kiiruhti peilin eteen. Sitten hän kauhuissaan ajatteli, että jos se ei kiinnitykään...

– No, kiinni nyt, hölmö!

Mutta nenä ei kiinnittynyt. Hän kääntyi lääkärinkin puoleen. Turhaan. Mutta huhtikuun 7. päivänä Kovaljov heräsi ja meni peilin eteen. Hän huomasi, että nenä oli paikallaan.

Näin kummallisia tapahtuu pohjoisessa pääkaupungissamme. Harvoin tosin, mutta tapahtuu silti.

Lev Lurie: (3:30)

Gogolista tai oikeastaan Gogolin koulukunnasta alkaen eli Turgenevista, Nekrasovista, Saltykov-Štšedrinista ja nuoresta Dostojevskista lähtien Venäjän kulttuurielämässä tapahtui merkittävä muutos: Vallanpitäjät ja älymystö erosivat toisistaan. Vielä Puškin ja Gogol tekivät osin yhteistyötä vallanpitäjien kanssa
ja osin tuomitsivat heidät. Gogolin aikoihin ja hänen jälkeensä syntyi venäläinen älymystö, toisin sanoen ainoa voima, joka pystyi vastustamaan tsaaria tai kuten Jevgeni (Puškinin Vaskiratsastajassa) uhittelemaan hänelle. Pietari oli tämän kiistan keskipisteessä. Pietari edusti tsaaria. Tsaari oli paha, joten Pietari oli paha.

Gogolin Mielipuolen päiväkirja (Записки сумаcшедшего) (4:16)

Tänään on keskiviikko, ja sen vuoksi kävin meidän päällikkömme työhuoneessa.
Menin tavallista aikaisemmin ja teroitin hänen kaikki kynänsä.
Hän on viisas mies. Työhuoneen seinustat ovat täynnä kirjakaappeja.
Luin muutamien kirjojen nimiä. Sellaista oppineisuutta, ettei meikäläinen osaa uneksiakaan.
Kaikki ranskan tai saksan kielellä. Ja mikä tärkeys hänen silmistään loistaa.
Milloinkaan en ole kuullut hänen lausuvan turhaa sanaa.
Joskus vain, kun hänelle ojentaa papereita, hän kysyy:
– Millainen ilma siellä on?" – Kostea, teidän ylhäisyytenne." Valtiomies!
Olen kuitenkin huomannut, että hän pitää minusta erityisesti.
Kunpa vielä tytärkin... Äh, ei mitään, vaiti, vaiti!
Tänään puoli kahden tienoilla sattui tapaus, jota mikään kynä ei pysty kuvailemaan.
Ovi avautui, ja luulin että tulija oli johtaja ja hyppäsin pystyyn paperit käsissäni.
Mutta se olikin hän, johtajan tytär. Hyvä Jumala, millaiset vaatteet hänellä oli!
Hänen leninkinsä oli valkea kuin joutsen. Se oli karmaisevan upea!
Ja entä sitten katse - totta vieköön kuin auringolla.
Hän painoi päänsä ja sanoi: – Eikö papá ollutkaan täällä?"
Olisin halunnut sanoa: – Teidän ylhäisyytenne, älkää käskekö minua rankaisemaan.
mutta, jos tahdotte sittenkin rangaista, niin tehkää se omalla kenraalin kädellänne."
Mutta kieli ei kääntynyt sanomaan ja vastasin vain: – Ei ole, armollinen neiti."

Tänään luin koko aamun lehtiä. Espanjassa tapahtuu kummia. Lehdissä kirjoitetaan, että valtaistuin on kaadettu ja että viranomaiset ovat vaikeassa tilanteessa joutuessaan valitsemaan vallanperijän.
Kuinka valtaistuin voitaisiin kaataa?
Jonkun donnan on kuulemma määrä nousta valtaistuimelle.
Ei donna voi nousta valtaistuimelle. Valtaistuimella pitää olla kuningas.
Kuningasta ei kuulemma ole. Mahdotonta, ettei kuningasta ole.
Valtakunta ei selviä ilman kuningasta. Kuningas on, mutta hän on jossain tietymättömissä.

Tänään on suuri juhlapäivä! Espanjassa on kuningas. Hänet on löydetty.
Se kuningas olen minä. Miten olen ylipäänsä voinut ajatella ja kuvitella olevani nimineuvos.
Hyvä, kun kukaan ei keksinyt teljetä minua hullujenhuoneeseen.
Luullakseni kaikki johtuu siitä, että ihmiset kuvittelevat aivojen olevan muka päässä.
Ei suinkaan! Tuuli tuo ne Kaspianmeren suunnalta.

Maaliskuun 83. päivänä. Eksekuuttorimme kävi tänään sanomassa, että tulisin virastoon. Tietenkin minä menin. Eniten minua huvitti, kun minulle sysättiin jokin paperi allekirjoitettavaksi.
He kuvittelivat, että kirjoitan alanurkkaan: "kanslisti se ja se." Älkää luulko!
Minä vetäisin kaikkein tärkeimpään kohtaan, siihen, mihin viraston johtaja kirjoittaa nimensä:
"Ferdinand VIII"! Olisipa kannattanut olla näkemässä, miten harras hiljaisuus siitä syntyi.
Mutta minä vain heilautin kättäni ja sanoin: – Mitään alamaisuuden osoituksia ei tarvita!"
Ja poistuin.

Nyt olen siis Espanjassa. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että olen tointunut siitä vaivoin. Espanjan valtuutetut hakivat minut aamulla vaunullaan. Ajoimme niin ripeästi, että puolen tunnin kuluttua saavuimme Espanjan rajalle. Matkan nopeus vaikutti oudolta. Nykyään tosin Euroopassa on rautatiet, ja höyrylaivat kulkevat tavattoman nopeasti.

Espanja on kummallinen maa. Kun astuimme ensimmäiseen huoneeseen, näin paljon miehiä, joiden pää oli ajeltu paljaaksi. Minua taluttavan valtakunnankanslerin menettely tuntui minusta erittäin merkilliseltä. Hän sanoi minulle pienessä huoneessa: - Istu siinä! Jos vielä väität itseäsi Ferdinandiksi, minä pieksän sinusta sellaiset mieliteot." Hän löi minua kahdesti selkään niin kipeästi, että olin vähällä huutaa. Hillitsin kuitenkin itseni muistaessani, että se on ritaritapa korkeaan arvoon astuttaessa. Jäätyäni yksin päätin ryhtyä käsittelemään valtion asioita.

Ei, minä en kestä enää. Hyvä Jumala! Mitä he minulle oikein tekevät!
He kaatavat kylmää vettä päähäni. Mitä minä olen tehnyt heille?
Mitä he minusta haluavat? Miksi he kiusaavat minua onnetonta?
Minä en kestä heidän kaikkia kidutuksiaan.

Suomennokset Kari Jokelaisen tv-tekstitysten pohjalta
Gogol-katkelmat Esa Adrianin suomennoksen pohjalta

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Kapusta Master 2 - osa 10: Eron hetki

    Toivotuksia, onnitteluja ja juhlahetkiä.

    Toivotuksia, onnitteluja - поздравления, eron hetkiä - все уезжают, sekä elämän juhlahetkiä - праздники.

  • Kapusta Master 2 - osa 9: Taloudesta ja säästä

    Kapusta Master 2 - osa 9: Taloudesta ja säästä

    Tämän jakson aiheita ovat säätila - Какая сегодня погода? - liikenne, liikkuminen ja liikeverbit - Ира идёт в театр. Петри едет в Москву. Томас летит в Амстердам - sekä asuminen - Вы живёте в центре города или в районе?

  • Kapusta Master 2 - osa 8: Rakastan elämää

    Ihmissuhteet, naimisiinmeno.

    Aiheina ovat ihmissuhteet ja verbit, joilla venäjäksi mennään naimisiin. Lisäksi kysytään Какой год?- Mikä vuosi? ja Когда?- Milloin? sekä В каком году? - Minä vuonna?

Kielet

  • Finnish phrases - Suomen kielen fraaseja

    10 keskustelutuokiota suomeksi

    Welcome to learn Finnish! With these easy videos you learn to deal with everyday situations, e.g. buy food, tell about your family and introduce yourself. You can find more lessons in Finnish from our Supisuomea-videos. - Lyhyissä videoissa käydään läpi suomen kielen keskeistä sanastoa ja yleisimpiä fraaseja. Opit mm. viikonpäivät, esittelemään itsesi, ostamaan ruokaa ja kertomaan perheestäsi. Lisää suomea voit opetella Supisuomea-sivuiltamme.

  • SWE - pakko puhua ruotsia!

    SWE on sarja viidestä Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta.

    SWE on nettisarja viidestä Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta. Lyhyet videot kertovat, miltä Ruotsi näyttää suomalaisin silmin. Ruotsiksi. Mielenkiintoisia ja vauhdikkaita henkilöitä ja aiheita, jotka tempaavat mukaansa – ja saattavat aiheuttaa kiinnostusta ruotsin kieleen!

  • RUS – venäjästä rakkaudella

    RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä.

    RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä, joiden kanssa voit päivittää kielitaitoasi, venäläisyyden ja Venäjän tuntemustasi. Löydät täältä myös videoita, blogeja, linkkejä harrastuksiin ja kulttuuriin – perusasioita unohtamatta. Opettele slaavikyykky tai tee hauskoja testejä.

  • Viron alkeiskurssi

    Videot tutustuttavat Viron kieleen ja kulttuuriin.

    Tällä kurssilla opit viron kielen perusteet ja saat hyvän perustan jatko-opiskelulle. Videoiden dialogit tutustuttavat eteläisen naapurimaamme kieleen ja jokapäiväiseen elämään. Kurssi perustuu kieliohjelmasarjaan Nael kummi.

  • Italian pikavisiitti

    Kieltä ja tapakulttuuria matkailijan tarpeisiin.

    Oletko lähdössä matkalle? Haluatko oppia kielen alkeet nopeasti? Pikavisiitti on tiivis paketti, josta saat Italian kieli- ja tapatietoa: kuinka selvitä kaupassa, ravintolassa, kaupungilla, lippuluukulla… Pari italian sanaa riittää sulattamaan italialaisten sydämet, ja sinäkin saat matkastasi enemmän! Kielten taitotasoasteikolla pikavisiitti sijoittuu tasolle A1 (kieliaines A1.2, kielioppi A1.1).

  • Arabian alkeiskurssi

    Opi kielen perustaidot, joilla pärjäät matkoilla.

    Tällä kättelykurssilla opit arabian kielestä sellaiset perustaidot, joita tarvitset kohdatessasi arabiaa puhuvia ihmisiä matkalla, työssä, kotona, harrastusten parissa. Tutustut myös arabialaiseen tapakulttuuriin ja elämänmenoon.

  • Matkailuenglantia – 5. Syöminen ja juominen

    Simppeliä ruoka- ja juomasanastoa matkailijalle englanniksi

    Matkailun suurimpia nautintoja on syöminen ja juominen paikallisissa ravintoloissa, kahviloissa ja baareissa. Englanninkielisissä maissa aterioinnin aikataulut ovat melko lailla samat kuin Suomessa, mutta Etelä-Euroopassa kulttuuri on jo hyvin erilainen.

  • Arabia

    Arabian kielen alkeita ja arabien tapakulttuuria.

    Arabian kielen alkeet ja kulttuurin tuntemus auttavat pärjäämään arabiankielisessä maailmassa matkaillessa. Kulttuurintuntemus auttaa ymmärtämään arabien tapakulttuuria myös arabimaiden ulkopuolella.

  • Englanti

    Englannin kursseja eri tasoille ja tarpeisiin.

    Englannin taito on nykyään lähes kaiken a ja o, joten siitä on hyvä opetella edes alkeet - ainakin matkailualkeet! Oletko palvelualalla tai aiotko sille? Täältä löytyy eri alojen englantia. Myös kielitutkintoihin valmistautuminen onnistuu!

  • Espanja

    Opiskele espanjaa tai tutustu vain maan tapakulttuuriin.

    Opiskele espanjaa itseopiskelukurssilla tai hyödynnä materiaalia opetustyössäsi. Opit kielen alkeita, kulttuuria, kielioppia ja fraaseja. Kursseista löytyy lukuisia kuuntelutehtäviä. Videoiden ja artikkelien myötä tutustut tapakulttuuriin ja historiaan.

  • Italia

    Tutustu italian kieleen, tapoihin ja kulttuuriin!

    Oletko lähdössä Italiaan? Pikavisiitti auttaa sinut matkaan. Haluatko opiskella italiaa enemmänkin? Italian peruskurssi on sopiva vaihtoehto, ja sitä käyttivät Talo Italiassa -kilpailijatkin. Molemmissa tutustut myös italialaiseen tapakulttuuriin, josta löytyy lisää Tavat ja kulttuuri- sekä Ruokakulttuuri-osioissa. Abitreenit sopii myös kertaamiseen.

  • Japani

    Tutustu japanin kieleen ja kulttuuriin!

    Japanin kielen alkeiskurssi tarjoaa hyvän alun japanin kielen opinnoille. Samalla tutustut japanilaiseen kulttuuriin. Kiinnostavatko japanin kirjoitusmerkit? Niihinkin voit tutustua täällä.

  • Kiina

    Tutustu Kiinaan, kiinalaiseen tapakulttuuriin, kalligrafiaan

    Kiina on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kielistä myös eurooppalaisille. Opettele alkeet tai tutustu edes kiinalaiseen tapakulttuuriin – sekin auttaa kanssakäymisessä! Kalligrafiaa voit harrastaa pelkästään taidemielessä, ilman kielitaitoa.

  • Kreikka

    Näillä sivuilla voit opiskella kreikan kielen alkeita, kerrata aakkoset tai tutustua Kreikan historiaan.

  • Latina

    Nykykielissä on lainoja latinasta.

    Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta romaaniset kielet, espanja, ranska, italia,romania ja portugali, ovat kehittyneet latinan puhutusta muodosta. Latinaa opetetaan edelleen monissa kouluissa ja yliopistoissa ja se on katolisen kirkon pääkieli. Latinaa käytetään myös lääketieteessä, luonnontieteessä ja oikeustieteessä. Monissa nykykielissä on latinasta peräisin olevia lainasanoja

  • Liettua

    Tutustu liettuan kielen alkeisiin ja Liettuan historiaan.

    Haluatko oppia muutaman sanan liettuan kieltä? Täällä voit tutustua myös Liettuan historiaan.

  • Portugali

    Tutustu portugalin kieleen ja tapakulttuuriin.

    Portugali on maailmankieli, puhujamääränsä perusteella maailman kuudenneksi puhutuin kieli – puhujia sillä on yli 200 miljoonaa ympäri maailmaa.

  • Puola

    Tutustu puolan kielen alkeisiin (ei toimi mobiilissa).

    Puolan kielen alkeet ja kulttuuri tulevat tutuksi Easypolish-kurssilla.

  • Ranska

    Tutustu Ranskaan ja opettele ranskan alkeet matkaeväiksi.

    Ranskan alkeita matkaeväiksi voit opiskella helposti pikavisiitin avulla – ja tutustua samalla ranskalaiseen tapakulttuuriin! Ranskaan ja ranskalaisuuteen voit tutustua myös mielenkiintoisten suomenkielisten artikkelien ja videoiden avulla, joita löydät otsikkojen Ruokakulttuuri sekä Tavat ja kulttuuri alta.

  • Ruotsi

    Treenaa ruotsin kieltä - kouluun, ammattiin, harrastuksiin!

    Ruotsin kieltä voit opiskella täällä erilaisin tavoittein: kerrata lukion ruotsia, treenata yo-kirjoituksia, työlämää tai yleistä kielitutkintoa varten - tai sitten vain elämää varten!

  • Saksa

    Saksan kieltä ja saksankielisten maiden kulttuuria.

    Saksan kieliopinnot sisältävät videomateriaalia, tekstiä ja tehtäviä. Materiaalin avulla voi opiskella saksan kielen alkeita ja fraaseja sekä Itävallassa ja Sveitsissä käytettäviä ilmaisuja.

  • Suomi - Finnish

    Materials for learning Finnish language and culture.

    Welcome to learn Finnish language and culture! These materials are mainly in Finnish, but some of them offer English translations or vocabularies to help the beginners. Start with Mun Suomi (My Finland) for some elementary phrases and for the culture - the site is now also in English! Then continue with Supisuomea for more serious language learning. Asiointisuomea will help you to deal with everyday situations in town and with administrations. Easyfinnish is in English, but it only works on pc, not on mobile devices.

  • Turkki

    Turkin kieltä ja kulttuuria matkailijoille.

    Turkki on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteista, mutta turkin kieli on useimmille vieras. Nyt voit opetella sitä lomatarpeiksi ja tutustua muutenkin Turkin historiaan ja ruokakulttuuriin.

  • Unkari

    Unkari on suomen sukulaiskieli

    Sukulaiskieli unkari on kaukainen sukulainen eikä ymmärtäminen käy helposti. Unkarin kieleen voit tutustua viikonloppumatkan tarpeiden verran, ja kulttuuriin tutustuminen käy myös suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla.

  • Venäjä

    Opi venäjää, vaikka vain aakkoset

    Venäjän kieli on haasteellinen, mutta tämä sivusto tarjoaa useita erilaisia mahdollisuuksia oppia sitä: vähän, enemmän tai vain aakkoset. Oletko kiinnostunut venäläisestä kulttuurista ja yhteiskunnasta? Siihenkin on tilaisuus suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla. Uusin sisältökokonaisuus RUS – venäjästä rakkaudella on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet 2000-luvun venäläisyydestä!

  • Viittomakieli

    Perustietoa viittomakielestä sekä hyödyllisiä viittomia.

    Viittomakieltä käyttävät kuurojen lisäksi esimerkiksi huonokuuloiset, mutta yhtä hyvin myös kuulevat, kuten viittomakielen tulkit ja opettajat, kuurojen ja huonokuuloisten perheenjäsenet ja ystävät sekä kielen harrastajat.

  • Viro

    Tutustu Viron kieleen, kulttuuriin ja kaupunkeihin.

    Eteläisen naapurimaamme Viron kieli ja kulttuuri on melkoisen tuttua, muttei niin tuttua etteikö lisätieto olisi paikallaan. Täällä voit tutustua lisää molempiin!