Hyppää pääsisältöön

Audioalan ihmiset keskustelivat Ylen studioilla podcastien tulevaisuudesta – “Parantaa median ja yleisön vuorovaikutusta”

Kuvassa Kaverin puolesta kyselen -podcastin tekijät Tiia Rantanen ja Anna Karhunen.
Kuvassa Kaverin puolesta kyselen -podcastin tekijät Tiia Rantanen ja Anna Karhunen. Kuva: Väinö Vasara/Yle podcast

Miten alle 35-vuotiaat kuuntelevat audiota? Miksi Suomi heräsi podcast-hypeen niin myöhään? Miten podcastilla luodaan yhteisö?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Podcast-päivässä Ylen studioilla tiistaina 28.8. Loppuunvaratussa tilaisuudessa kuultiin kuusi puheenvuoroa, joiden aiheet vaihtelivat mediatalon podcast-tekemisestä musiikkijournalismiin.

Tapahtuman järjestäjät, Ylen Luovien sisältöjen päällikkö Satu Keto ja audiotoimituksen vastaava tuottaja Aura Lindeberg, olivat päivän keskusteluihin tyytyväisiä.

“Podcastit ovat selkeästi vielä pieni media, mutta täällä nähty kiinnostus kertoo siitä, että moni miettii, mitä tapahtuu tulevaisuudessa”, Aura Lindeberg hehkuttaa.

Satu Kedon mukaan Ylellä on seurattu podcastin kehittymistä viime vuosien ajan. Eri puolilla Suomea tehdään laadukasta jälkeä.

“Tällaisille audion parissa työskentelevien henkilöiden yhteisille tapahtumille on tarvetta jatkossakin, myös siitä näkökulmasta, miten Yle voisi lisätä yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa. Jatkamme myös Podcast-päivän järjestämistä tulevaisuudessa”, Satu Keto sanoo.

Hän arvioi, että yksi yhteistyön muoto voisi olla erilaiset podcastit yhteen kokoava ja niiden suosiota mittaava palvelu, jollainen on käytössä ainakin Ruotsissa.

Podcasteja kuunnellaan eniten tutuista suoratoistopalveluista, Spotifysta ja Itunesista, mutta myös mediatalojen omista palveluista, kuten Yle Areenasta, Sanoman Suplasta ja Bauer Median Radioplaysta.

Persoona koukuttaa

Tilaisuuden avasi BBC:n George Mullen, joka kertoi nuorten tottumuksista kuunnella audiota Iso-Britanniassa.

Saarivaltio on podcastin edelläkävijä, jossa verkon audiosisältöjä kuuntelee viikoittain jopa 11 prosenttia alle 35-vuotiaista. Yhtenä syynä tähän on yleisradioyhtiön puhesisältöjen pitkä perinne ja yleisön tottumukset. Podcasteja tehdään usein rajatuista aiheista, ja ne suunnataan pienemmille kohderyhmille.

Mullen painotti esityksessään, että nuoret ovat hyvin tietoisia siitä, mikä heitä kiinnostaa. Siinä missä vanhempi yleisö kääntää radion päälle, nuori punnitsee pitkään ennen kuin painaa playta. Kuvilla ja esittelyillä on suuri vaikutus päätökseen.

Sisältö on kuningas podcasteissakin, mutta myös persoona koukuttaa. Nuori haluaa kuulla kuulokkeista kaverin äänen. Siispä podcasteihin tarvitaan intohimoisia ja kiinnostavia tyyppejä, ei pelkästään julkimoita.

Miljoonan raja rikki Areenassa

Yle Areenan audiosta kertoi audiotoimituksen vastaava tuottaja Aura Lindeberg.

Areenassa on vietetty ennätyskesää, kun Gösta Sunqvistista kertovan Itkisitkö onnesta? -kuunnelman myötä palvelussa käynnistettiin audiosisältöjä yli miljoona kertaa viikon sisään.

Silti yleinen trendi on, että Areenassa jyräävät painavat asiasisällöt. Toisaalta esimerkiksi YleX:n jälkilähetykset kasvattavat suosiotaan.

Maan ensimmäisen podcast-tuotantoyhtiön Jaksomedian perustaja Olli Sulopuisto kertoi podcasteista bisneksenä. Audioilla tuotantokustannukset ovat on matalat ja sisällöt kestävät aikaa. Tämän yritykset näkevät myös markkinointimahdollisuutena.

Sulopuiston esityksessä etsittiin syitä sille, miksi muualla maailmassa paikkansa vakiinnuttanut media on nostanut Suomessa päätään vasta viime vuosina.

Vastauksia haettiin muun muassa kännyköiden huonoista käyttöjärjestelmistä ja maamme suhteellisen pienestä väkiluvusta. Yleisöstä heräsi myös kansallisfilosofinen ajatus siitä, että suomalaiset ovat aikojen saatossa nauttineet mediansa mieluiten kirjoitetussa muodossa.

Nolojen tarinoiden yhteisö

Kaverin puolesta kyselen -sarja on malliesimerkki siitä, miten podcast on kasvanut yhteisöksi. Tiia Rantanen ja Anna Karhunen nostavat ohjelmassaan esiin kavereilleen sattuneita noloja kokemuksia, joihin nuoren yleisön on helppo samaistua.

Kaksikko kertoi, kuinka matka ideasta puolen miljoonan kuuntelukerran hitiksi taittui: tärkeää on valita tarkka aihepiiri, tuntea yleisö, tehdä laadukasta jälkeä ja kokeilla vapautuneesti uusia asioita. Hyvä podcastin tekijä asettuu samalle viivalle kuulijoiden kanssa.

Rantanen ja Karhunen satsaavat sosiaalisen median kanaviin ja keskustelevat siellä fanien kanssa.

“Varo norsunluutornia”, kuului neuvo.

Antti Hietala ja Antti Granlund pyörittävät puolestaan Antti x Antti -podcastia, jossa sukelletaan pop-musiikin saloihin. Reseptiksi kaksikko nimeää rakkauden – niin aihetta kuin juontajaparia kohtaan.

Hietalan mukaan podcast-formaatin hienous piilee siinä, että käsiteltävästä aiheesta ei tarvitse heti muodostaa mielipidettä someen. Ilmiötä voi haudutella viikon ja purkaa kypsyneet ajatukset tunnin mittaisessa dialogissa kaikessa rauhassa.

Mediatalo käyttää uudelleen toimittajan tietämyksen

Viimeinen puheenvuoro oli Helsingin Sanomien Tuomas Peltomäellä, joka on tuottanut podcasteja HS:ssa jo vuodesta 2013. Uutisraportti-podcastissa Peltomäki keskustelee ajankohtaisista uutisilmiöistä aihepiiriin paneutuneiden toimittajien kanssa.

Mediatalon näkökulmasta podcasteja kannattaa tehdä, vaikka ne eivät olisikaan ydinaluetta. Kevyissä keskusteluissa käytetään uudelleen toimittajien asiantuntemus, ja ne ovat samalla nuorille media-alan tekijöille mainio keino kehittää puhetaitoja.

Peltomäki näkee, että podcastit parantavat median ja yleisön vuorovaikutusta. Fiksuilla kahvipöytäkeskusteluilla voidaan tuoda tiukkaan formaattiin asetettu median puhe lähemmäksi ihmisten tavallista arkipuhetta.