Hyppää pääsisältöön

Kiljupunkkarista hittibiisien sanoittajaksi – Mariskan elämässä vuorottelevat sattuma ja määrätietoisuus

Mariska
Mariska Kuva: Joonas Josefsson Mariska

VR:n makasiineillä notkuvasta kiljupunkkarista tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen kaupallisesti menestynyt rap-artisti ja radioiden soittolistahittien sanoittaja. Sattumalta. Nyt Mariska karsii kaiken muun ja panostaa omaan artistiuraansa.

Kilinä, kolina ja kimallus. Koristeellisuus ja selkeät värit. Niistä kolmevuotias Anna Maria Rahikainen eli Mariska haltioitui. Samassa asunnossa asuvan punkkari-kummitädin laittautumista oli kiehtovaa seurata. Mariska tarkasteli lumoutuneena ehostautumiseen kuuluvia riittejä. Parikymppinen täti pukeutui niittikoruihin, käytti vahvaa meikkiä ja kuunteli David Bowieta sekä Nina Hagenia. Niistä Bowie nakersi niin syvän jäljen, että Mariskan mukaan sen pystyy kuulemaan paikoitellen hänen omissa melodioissaan.

Täti näytti tyypilliseltä “Lontoon postikortti” -punkkarilta ja yksi tädin kavereista oli jopa kuvattuna turisteille myytäviin kortteihin.

Nyt Kumpulan maauimalan kalliolla istuu vaaleatukkainen nainen kukkamekossa. Rap-artisti ja radion soittolistahittien sanoittaja, joka on tuttu myös asenneiskelmäyhtyeestä Mariska ja Pahat sudet. Syyskuussa kirjakauppoihin tulee hänen ensimmäinen runokirjansa, lapsille suunnattu Määt ja muut - Runoja eläimistä ja ihmisistä.

Mutta täällä valmistellaan uutta levyä, jossa Mariska on ensimmäistä kertaa ottanut päävastuun myös kappaleidensa säveltämisestä. Tänä syksynä julkaistaan ensimmäinen single.

Vieressä kalliolla makaa “Hepukka”, Mariskan kaveri, joka katsoo myös Mariskan tyttären perään silloin tällöin. Lapsen, joka tupsahti pari vuotta sitten Mariskan elämään yhtä yllättäen kuin moni muukin asia.

Mariska
Mariskan muistikirja on täynnä suomennettuja kappaleita. Mariska Kuva: Joonas Josefsson/Yle Mariska

Maailman siisteimmästä niittivöitä käyttävästä kummitädistä huolimatta, Mariska omaksui varhaislapsuudessa perinteisen prinsessan roolin. Tarhasta ei löytynyt punkkarikavereita.

Kunnes yläasteen opo näytti tunnilla televisiosarjaa nimeltä Kasvu. Vuonna 1987 uudella mainosrahoitteisella Kolmoskanavalla esitetyn sarjan kaksi punkkarityttöä räjäyttivät teini-ikäisen Mariskan tajunnan. Sarjassa kiltti perheen tyttö muuttuu kovaksi punkkariksi. Mariska rakastui ajatukseen “katujen vaaroista” eikä paluuta ollut.

– Olen aina tuntenut itseni jossain määrin katutytöksi.

Juotiin kiljua ja pistettiin notskeja pystyyn.

Lopulta kaikki tapahtui melko nopeasti ja itsestään. Löytyi Helsingin kiljupunkkarit, porukka johon monet Helsingin “ylijäämäotukset” olivat ajautuneet. Aikaa vietettiin “assalla”, “makasiineillä”, “hirvipuistossa” ja Rauhanasemalla.

– Juotiin välillä kiljua ja istuttiin iltaa, pistettiin notskeja pystyyn. Yritettiin miettiä, mihin pääsee lämmittelemään kun oli niin helvetin kylmä.

Mariskan puheet kuulostavat nuortenelokuvan käsikirjoituksekselta. Ja käsikirjoitus jatkuu loogisesti, kun punkbändi Oheisvasaran perustaja Unto Helo pyytää Mariskaa bändiinsä yhdeksi “huutajaksi”. Bändihomma tuntui luontevalta, olihan Rahikaisella takana vuosien pianonsoiton opinnot. Klassinen musiikki vaan ei enää tuntunut omalta.

Nykyään Rytmihäiriössä laulava Unto Helo muistaa ujon ja herkän tyypin, jota jännitti ensimmäisellä keikalla “ihan hirveästi”. Kaverukset tutustuivat jo yhdeksännellä luokalla punkkaripiireissä ja mielenosoituksissa. Yläasteen jälkeen molemmat päätyivät Helsingin kuvataidelukioon.

Oheisvasara ei saanut pelkkää huutajaa, vaan aika pian Mariska alkoi myös osoittaa kiinnostusta kappaleiden tekemiseen. Helo muistaa, miten Mariska toi treeneihin kappaleen, jonka oli säveltänyt kitaralla, vaikka ei osannut edes soittaa kitaraa. Kappale oli poikkeuksellinen myös teemaltaan: bändin kantaaottavaan repertuaariin tuli ensimmäinen rakkauslaulu. Mariskan kaikkien aikojen ensimmäinen sanoitus Ruma näytelmä on 1,5 minuutin tykitys parisuhdeihanteen synkistä puolista.

Mariska
Kumpulan maauimala on Mariskan vakiopaikka kesäisin. Mariska Kuva: Joonas Josefsson/Yle Mariska

Nyt Kumpulassa varjopaikkaa etsivää Mariskaa hieman huvittaa punkkariaikaan liittynyt aatteen palo. Mariska kokee saaneensa tietoa lähinnä valveutuneemmilta kavereiltaan eikä ollut aina innoissaan paatoksesta. Joskus hän yritti lukea “fiksuja” teoksia, mutta ei saanut niistä paljoakaan irti. Ehkä kysymys oli kaveriporukasta, johon halusi identifioitua.

– Vaikutteita saadaan sieltä, mihin sattuu tipahtamaan, miettii Mariska.

Lopulta muutto Lontooseen poikakaverin luokse vei kauemmas Helsingin punkkaripiireistä. Kolmen viikon kuluttua muutosta pari kuitenkin erosi. Siihenkin Mariska suhtautui samalla rentoudella kuin moniin elämänsä muutoksiin.

– Tuli perusbänät, ei siinä mitään. Sanotaanko, etten musertunut siinä kohtaa.

Lontoo tuntui kuitenkin hyvältä paikalta. Mariska oli rakastunut kaupunkiin jo käydessään siellä 7-vuotiaana. Aika pian mukaan tuli rap. Ja Lontoosta löytyneen uuden poikaystävän myötä myös dj-kulttuuri, house ja latinohouse.

Mariska
Mariska keskittyy tällä hetkellä omaan artistiuraansa. Mariska Kuva: Joonas Josefsson/Yle Mariska

Mariskan elämässä asiat tuntuvat tapahtuvan omalla painollaan. Muinaiskreikan ja latinan opintojen rinnalla äänitetystä rap-demosta innostuttiin Suomessa. Siitä alkoi nousujohteinen rap-ura. Mariska palasi Suomeen tekemään musiikkia.

Artisti nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2002 kappaleella Tarkasta tämä. Suomessa oli tilausta naispuolisella räppärille. Ja on edelleen. Vasta 16 vuoden jälkeen näyttää siltä, että rapin sukupuolijakauma on alkanut monipuolistua.

Mariska tietää olleensa tienraivaaja ja uudenlainen roolimalli nuorille tytöille. Ensimmäinen “mimmiräppäri” hän ei ollut, mutta ensimmäinen, jonka kappaleet soivat radiossa. Pelkkää hehkutusta Mariska ei saanut osakseen, koska räppäävä nainen aiheutti ärsytystä.

– Ihmisten aivot toimii niin, että ne vastustavat uusia asioita.

Omasta sukupuolestaan Mariska kokee silti olleen lähinnä hyötyä. Hän sanoo vaatimattomasti saaneensa naisena paljon anteeksi. Teknisen osaamisen puutetta saatettiin katsoa aikoinaan sormien läpi, kun naispuolinen räppäri haluttiin nostaa esille. Tytöttelyä hän ei muista kokeneensa.

Mariska on monilla mittareilla mitattuna Suomen kärkisanoittajia.

Myös sanoittajaksi pääseminen oli Mariskan mukaan helppoa hänelle, koska naisnäkökulman tarpeellisuuteen oltiin herätty. Vaikka nykyään suuri osa sanoittajista on naisia, vielä kymmenen vuotta sitten nainen pop-kappaleen kirjoittajana oli poikkeus. Mariska oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tämä on puhdasta itsensä vähättelyä kirjoittajalta, joka on tehnyt koko kansaa koskettavia sanoituksia monelle eturivin artistille Jenni Vartiaisesta Freemaniin. Entinen bändikaveri Unto Helo jakaa monen artistin ja tuottajan käsityksen siitä, että Mariska on monilla mittareilla mitattuna Suomen kärkisanoittajia. Vaikuttaa siltä, että kun muusikko halutaan nostaa kuopastaan tai saada lisää hittejä, soitetaan Mariska apuun.

Ja Mariska on tottunut tulemaan, kun pyydetään.

Tietynlainen ajelehtiminen on aina ohjannut Mariskan elämää. Se on mahdollistanut vaikka mitä ja vienyt Rahikaista jatkuvasti uusiin tilanteisiin. Mutta pitkän tähtäimen suunnitelmien puuttuminen on estänyt laittamasta kaikkea peliin. Nykyisin “räiskintä” tuntuu artistista myös jonkilaiselta itsesuojelulta.

– Jos ei juokse sporaan niin ei oo riskiä, että sen missaa, heittää Mariska.

Nyt kuvioihin ovat tulleet kunnianhimo ja päämäärätietoisuus. Ja se näkyy siinä, miten Mariska käyttää aikansa.

Mariska
Mariska on yksi Suomen arvostetuimpia sanoittajia. Mariska Kuva: Joonas Josefsson/Yle Mariska

Laulaja-lauluntekijä on helteisenä päivänä Kumpulan maauimalassa muistikirja kädessään ja miettii, mitä tarkoittaa baffled suomeksi. Mariska suomentaa Leonard Cohenin klassikkokappaletta Hallelujahia saadakseen inspiraatiota. Omiin teksteihinsä. Omaan käyttöönsä.

– Haluan tietää, mitä tämä biisi on syönyt.

Muistikirja on täynnä tekstiä. Suomennettuna sanoituksiin pääsee paremmin käsiksi. Se, miten muut ovat saaneet puhuteltua kuulijoita kiinnostaa Mariskaa. Muiden tekstit toimivat myös vertaistukena yksinäiseen työhön.

Mariska etsii toimivia melodioita ja sanoituksia. Hän sanoo suoraan haluavansa omalle musiikilleen entistä laajemman kuulijakunnan.

Elämässäni on aina säilynyt punk-asenne.

Cohenin tavoin Mariskan kappaleista löytyy viittauksia uskontoon. Artistin mukaan hänen koskettavimmat kappaleensa sisältävät viittauksia jumalaan. Anna Puun ja Egotripin levyttämä Mestaripiirros-teksti ei kelvannut äidinkielen kirjaan Jumala-viittauksensa takia. Suomenkielisissä sanoituksissa jumaluuden ja hengellisyyden käsittely aiheuttavat herkemmin vastareaktioita.

Se on Mariskan mielestä omituista. Ihmisillä on jumalannälkä, ja uskonto on muutenkin keskeinen osa kulttuuriamme.

Mariska haluaa ensisijaisesti luoda yhteyden kuulijoihinsa.

Eikä Mariska vieroksu kaupallisuutta ja kappaleiden tekemistä menestysmielessä. Jos tekee marginaalimusiikkia, ei ole ihme, ettei pääse radioiden soittolistoille. Se, että kappale soi radiossa taas tarkoittaa sitä, että voi maksaa vuokran.

Kuulostaa siltä, että punkkari on lopullisesti luopunut arvoistaan.

Mutta Mariskan elämässä on aina säilynyt tietynlainen punk-asenne. Vastarannankiiskeys ja tee se itse -asenne näkyvät kaikessa. Jopa siinä, että hänen sanoittamansa lastenlaulu Kännikala ja Selväpyy sensuroitiin siveyssyistä suositulta Ipanapa-lastenlevyltä. Lopulta Mariska julkaisi kappaleen punkista ja räpista tutun Monsp-recordsin kautta.

Selviä kaikuja punk-menneisyydestä.