Lasten ja nuorten kanssa työskentelee ammattiryhmä, jonka rikosrekistereitä ei tarkista kukaan – Järjestöt: Pahin skenaario, että lasta käytetään seksuaalisesti hyväksi

Terveydenhuollon parissa työskentelee Suomessa noin 24 000 itsenäistä ammatinharjoittajaa, joiden rikostaustoja ei automaattisesti tarkista kukaan. Lakiin jäänyt katve huolestuttaa lastensuojelujärjestöjä ja viranomaisia.

Iso porsaanreikä. Vanhemmat eivät voi tietää, jättävätkö lapsensa turvallisiin käsiin. Lakia pitäisi korjata.

Näin lastensuojelujärjestöt ja Oikeusrekisterikeskus kommentoivat sitä, että terveydenhuollon parissa toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat on rajattu rikostaustan tarkistamisen ulkopuolelle, vaikka he työskentelisivät lasten ja nuorten parissa.

Psykologi ei saanut rikosrekisteriotetta

MOT:hen otti heinäkuussa yhteyttä psykologiksi kouluttautunut Anne, joka oli perustanut toiminimiyrityksen. Hän tarjoaa yksityisenä ammatinharjoittajana terveydenhuoltopalveluja lapsille ja nuorille. Palveluja myydään kunnille, yrityksille ja sairaanhoitopiireille sekä työnvälitysfirman kautta.

Lasten suojelemiseksi säädetty laki velvoittaa tarkistamaan alaikäisten parissa työskentelevän henkilön rikostaustan, ja työnvälitysfirma pyysikin nähtäväksi Annen rikosrekisteriotteen.

Hän tilasi ja maksoi lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn liittyvän otteen niitä myöntävän Oikeusrekisterikeskuksen nettipalvelun kautta. Hämmästys oli kuitenkin suuri, kun ORK ilmoitti sähköpostilla, että rikosrekisteriote myönnetään ainoastaan työ- tai virkasuhteessa olevalle henkilölle, joten Anne ei saanut otetta.

Toivoisin, että tämän asian ei tarvitsisi kuulua niiden joukkoon, jota selvitetään vasta, kun ensimmäinen räikeä väärinkäytös on tullut julki.― Psykologina työskentelevä

Hän otti yhteyttä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, ja kysyi, huolehtiiko virasto hänen taustojensa tarkistuksesta ennen töiden aloittamista. Avi lähetti sähköpostilla yksiselitteisen vastauksen: ”Emme tarkasta taustoja lasten tai nuoren kanssa työskentelevistä itsenäisistä ammatinharjoittajista.”

Asia kummastutti Annea suuresti: hän oli aloittamassa työt lasten ja nuorten parissa, mutta mikään taho ei tarkistanut hänen rikosrekisteriotettaan.

“Aivan käsittämätöntä”

Itsenäinen ammatinharjoittaja voi myydä palveluita esimerkiksi kunnan terveyskeskukselle, mutta hän ei ole palkkasuhteessa kuntaan, vaan harjoittaa ammattiaan itsenäisesti esimerkiksi toiminimen kautta. Hän laskuttaa kuntaa tarjoamistaan palveluista.

– Onhan tämä on aivan käsittämätöntä. Pidin itsestäänselvyytenä, että otteen saa. Joudun vain toteamaan, että mielelläni esittelisin puhdasta rikosrekisteriotetta, mutta kun en saa sitä. Olen pitänyt kaikessa työnteossa isona arvona sitä, että toimintani on mahdollisimman läpinäkyvää. Nyt se ei voi olla, vaikka miten haluaisin, Anne sanoo.

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on säädetty 2000-luvun alussa. Lain tarkoitus on suojella alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ja estää esimerkiksi hyväksikäyttötapauksia.

Kyseessä ei ole huolimattomuusvirhe.― Lauri Rautio, oikeusministeriö.

Rikosrekisteriotteen tarkistamiseen liittyvät epäkohdat ovat hyvin Oikeusrekisterikeskuksen tiedossa.

– Terveydenhuollossa työskentelevien itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla on se ongelma, että heistä ei voi tarkistaa otetta ollenkaan. Avillakaan ei ole oikeutta siihen, ORK:n rekisteriasiantuntija Joel Rouvinen sanoo.

– Porsaanreikä on iso. Asia pitäisi korjata päivittämällä koko laki nykyaikaan. Me olemme vain virasto, joka toimii, niin kuin ministeriöt säätävät.

Pahimpana pelkona lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

Useat lastensuojelujärjestöt ovat tilanteesta huolissaan, ja ne ovat yrittäneet vaikuttaa lain muuttamiseksi.

– Kamalin skenaario on se, että lapsen kanssa pääsee työskentelemään henkilö, jolla on rikostaustaa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ja lapsiin liittyviä seksuaalisia taipumuksia. Tällaisten tilanteiden eliminoiminen on rikostaustan tarkistamisen tarkoitus ja totta kai se pitäisi ulottaa kaikkiin lasten kanssa työskenteleviin, Lastensuojelun Keskusliiton johtava asiantuntija Sauli Hyvärinen sanoo.

– Terveydenhuollossa esimerkiksi puheterapeutti luo lapsen kanssa hyvin läheisen ja luottamuksellisen suhteen, jossa on mahdollista äärimmäisessä tapauksessa käyttää tätä suhdetta äärimmäisen traumatisoivalla tavalla hyväksi.

En usko, että vanhemmat ottavat huomioon tilanteita, jossa taustoja ei olekaan tarkistettu.― Sauli Hyvärinen, Lastensuojelun Keskusliitto

Suomessa terveydenhuollon parissa työskentelee Avin mukaan noin 24 000 itsenäistä ammatinharjoittajaa. Ammattikirjo on hyvin laaja. Heitä on muun muassa fysioterapeutteina, lääkäreinä, puheterapeutteina ja sairaanhoitajina.

Yksityisissä sosiaalipalveluissa Avi, Valvira tai kunta on velvoitettu tarkastamaan ammatinharjoittajan rikosrekisteriote, joten esimerkiksi lasten päivähoidon parissa työskentelevien henkilöiden kohdalla ei ole samaa ongelmaa.

Vanhempi ei voi tietää, kenen hoteisiin lapsensa jättää

Yksityiset ammatinharjoittajat työskentelevät esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa käytännössä samalla tavoin kuin virkasuhteessa olevat. Hyvärinen kummastelee sitä, että lapsen vanhempi ei voi tällä hetkellä olla varma siitä, että terveydenhuollossa työskentelevän henkilön taustat on tarkistettu ja lapsi jää turvallisiin käsiin.

– Luulisin, että yleinen käsitys on se, että kaikilta lasten parissa työskenteleviltä tarkistetaan rikosrekisteriote. En usko, että vanhemmat ottavat huomioon tilanteita, jossa taustoja ei olekaan tarkistettu.

– Toivoisin, että tämän asian ei tarvitsisi kuulua niiden joukkoon, jota selvitetään vasta, kun ensimmäinen räikeä väärinkäytös on tullut julki, psykologin palveluja lapsille tarjoava Anne lisää.

Kuvituskuva Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,rikosrekisterit,lapset (ikäryhmät),jouni munukka

Porsaanreikä ei ole vahinko

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti vuonna 2013 tutkimuksen lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain toimivuudesta.

Jo tuolloin Oikeusrekisterikeskus toi selkeästi esiin ihmettelynsä siitä, että aluehallintovirastoilla ei ole oikeutta tarkistaa itsenäisten ammatinharjoittajien rikosrekisteriotteita.

– Kyseessä ei ole huolimattomuusvirhe. Lain perusteluissa todetaan, että nämä (itsenäiset ammatinharjoittajat) toimivat yleensä sellaisissa tehtävissä, jossa ollaan vain satunnaisesti kontaktissa lapseen. Kyseessä on rajanvetokysymys. Meille ei ole tullut käytännön toimijoilta tai kansalaisilta yhteydenottoja, että tämä olisi koettu ongelmaksi, oikeusministeriön erityisasiantuntija Lauri Rautio sanoo.

Itsenäisten ammatinharjoittajien määrä ja heidän toimenkuvansa on laajentunut paljon sen jälkeen, kun laki säädettiin vuonna 2002. Lakia ei ole kuitenkaan tältä osin muutettu.

– On mahdollista, että toimii tehtävissä, joissa tosiasiassa toimii lasten kanssa itsenäisenä ammatinharjoittajana, niin, että ei ole tarvinnut esittää rikosrekisteriotetta.

Viranomaisilla ristiriitainen tulkinta

Rikostaustojen tarkistaminen tuntuu aiheuttavan hämmennystä aluehallintovirastoissa.

Oikeusrekisterikeskuksen mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat on rajattu pois taustan tarkistamisen piiristä. Etelä-Suomen Avin terveydenhuoltoyksikön päällikön Anne Hiiren mukaan taustasta kuitenkin kysytään, jos henkilö työskentelee pääsääntöisesti alle 18-vuotiaiden kanssa.

Tässäkin tapauksessa on ongelmana se, että Avi ei voi mistään tietää, työskenteleekö itsenäinen ammatinharjoittaja alle 18-vuotiaiden parissa, vai ei. Jos tätä tietoa ei ole, niin taustoja ei Avin mukaan tarkisteta.

– Sitä (rikosrekisteriotetta) ei osata pyytää, jos emme tiedä, että henkilö työskentelee lasten ja nuorten parissa. Silloin jää ilmoittajan vastuulle toimittaa rikosrekisteriote tarkistettavaksi. Jos tätä halutaan väärinkäyttää, niin on mahdollisuus, että taustaa ei tule tarkistettua.

Jos mustelmat ovat epäilyttäviä, selitysten luotettavuuteen vaikuttaa, jos aikuisella onkin käsivarren mittainen tuomiolista.― Psykologina työskentelevä

ORK:n Joel Rouvinen sanoo, ettei halua kommentoida toisen viranomaisen toimintaa.

Pahoinpitelytuomio olennaista tietoa

Anne työskentelee psyykkisesti oireilevien lasten parissa ja joskus tulee tilanteita, jossa lasta voi olla oman tai toisten turvallisuuden vuoksi pakko rauhoittaa pitämällä kiinni tai viemällä erillisen tilaan. Tällaisessa tilanteessa raja oikein toimimisen ja pahoinpitelyn välillä voi olla häilyvä, joten taustojen tarkistaminen olisi hyvin tärkeää.

– Raivostunut lapsi voi vastustaa siirtämistä pistämällä kovasti hanttiin, ja mustelmia voi tulla, kun väkisin siirretään. On olennainen tieto, onko aikuisella taipumus reagoida tilanteisiin aggressiolla. Kuinka herkästi hänen fyysinen voimankäyttönsä menee yli? Jos mustelmat ovat epäilyttäviä, selitysten luotettavuuteen vaikuttaa, jos aikuisella onkin käsivarren mittainen tuomiolista.

ORK:n Rouvisen mukaan lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä ollaan päivittämässä, mikä saattaa tuoda muutoksia taustojen tarkistamiseen.

– Kyseinen hanke on tietojeni mukaan kuitenkin aivan alkutekijöissään, Rouvinen sanoo.

Anne ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.