Hyppää pääsisältöön

Anna-Leena Härkösen esikoisteos Häräntappoase Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

Pyörän tarakalla Anna-Leena Härkösen esikoisteos Häräntappoase
Pyörän tarakalla Anna-Leena Härkösen esikoisteos Häräntappoase Kuva: Yle / Kaisa Pulakka Lukupiiri (radio-ohjelma),Kaisa Pulakka,Häräntappoase,Anna-Leena Härkönen

Häräntappoase on Anna-Leena Härkösen esikoisromaani, jonka kirjoittamisaikaan Härkönen oli vasta vasta 17-vuotias. Ilmestymisvuonna 1984 Häräntappoase palkittiin J. H. Erkon palkinnolla.

Romaanin juoni on yksinkertainen. Teini-ikäinen Allu lähetetään vastentahtoisesti maalle heinän tekoon. Itsensä kanssa kipuileva nuorimies löytää ensirakkauden, pääsee poikuudestaan ja palaa kaupunkiin. Allun kasvutarinan lisäksi Häräntappoaseessa keskeiseen rooliin nousee Anna-Leena Härkösen käyttämä hersyvä kieli. Häräntappoase kuvaa nuoruuden tunteita suoraan ja kainostelematta. Ehkä juuri siksi se on ollut suosittua luettavaa myös yläkoulujen äidinkielen tunneilla.

Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 1.9. klo 19. Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144 800. Kerro millaisia muistoja sinulla on Häräntappoaseesta! Jäivätkö jotkut romaanin sanonnoista erityisesti mieleen? Samaistuitko Allun ja Kertun ihastukseen? Onko kirjan nuorisokuvaus edelleen ajankohtaista tai toiko se mieleen omia nuoruusmuistoja? Puraiseeko Härkösen viljelemä huumori?

Toimittaja Kaisa Pulakan vieraina studiossa ovat toimittaja-kirjailija Ronja Salmi ja teatterintekijä-kirjailija Juha Hurme.

Lukupiirin verkkokeskustelu aukeaa tähän 1.9. klo 19.02, verkkokeskustelua isännöi Jani Tanskanen.

Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri