Jonni Roos
Yle
Arkkitehtuurin asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa Paimion parantolan hätäiseksi koetusta myynnistä, ja eri tahoilla työskentelevät rakennussuojelun ammattilaiset ovat pohtineet erilaisia vaihtoehtoja arvokkaan rakennuskokonaisuuden turvaamiseksi. KulttuuriCocktailin radio-lähetyksessä Yle Puheella Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh ja Suomen arkkitehtiliiton emerita-puheenjohtaja Leena Rossi keskustelivat Paimion epävarmasta tulevaisuudesta ja Alvar Aallon merkityksestä.
Vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola kuuluu Alvar Aallon tunnetuimpiin rakennuksiin. Rakennuksen omistaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on myymässä rakennusta tarjouskilpailulla. Tarjousten jättöaika umpeutui elokuun lopulla 2018, ja päätöksiä rakennuksen myymisestä on odotettavissa alkusyksystä.
Vaikka rakennus on suojeltu, yksi huoli on, että rakennuksen arvokas irtaimisto tulisi myydyksi pitkin maailmaa.
– Siellähän on hyvin paljon jäljellä irtaimistoa. Monet luulevat, että vuoden 1977 suuressa huutokaupassa olisi myyty suurin osa irtaimistosta pois, mutta silloin myytiin itse asiassa vain potilashuoneiden kalusteita, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
Kalusteet ovat design-keräilijöiden himoitsemia, koska ne ovat peräisin Aallon merkkirakennuksesta, ja ajalta ennen huonekaluvalmistaja Artekin perustamista. Irtaimiston kohtalo on uhattuna, koska ei tiedetä, miten uusi omistaja asiaan suhtautuu. Esimerkiksi VR myi hiljattain Helsingin rautatieaseman alkuperäistä kalustusta huutokaupalla.
Suomalaisten suhtautuminen Aaltoon on muutoksessa. Sekä maallikot että arkkitehdit suhtautuvat Aallon rakennuksiin "järkiperusteisemmin" kuin ennen.
– Jos ennen oli Aallon ylistäjiä ja kriitikoita, nyt Aallon arkkitehtuuriin suhtaudutaan neutraalimmin. Aikaisemmin Aalto oli suomalaisille arkkitehdeille niin suuri auktoriteetti, että häntä ei edes ryhdytty analysoimaan, sanoo Suomen arkkitehtiliiton entinen puheenjohtaja Leena Rossi.
Samalla kun Paimion parantolan tulevaisuus on osittain epäselvä, se on mukana hankkeessa, jossa joukko Aallon rakennuksia pyritään saaamaan UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.
– Paimio on ennenkin ollut ehdokkaana. Suomeen annettiin silloin sellaista palautetta, että Paimio voisi hyvin tulla hyväksytyksi yksinäänkin, mutta samalla annettiin ymmärtää, että olisi parempi, jos kaikkia Aallon kohteita esitettäisin maailmanperintöluetteloon sarjana. Siksi ehdotus vedettiin takaisin, ja nyt valmistelemme uutta ehdotusta, jossa Paimio olisi osa Aallon suunnittelemien rakennusten ryhmää, kertoo Tommi Lindh.
Suojelun kannalta olisi tietysti hyvä, että rakennuksen tuleva käyttö olisi sellaista, että arkkitehtuurista kiinnostuneet voivat jatkossakin käydä tutustumassa rakennuksen eri osiin. Ja mitä tuleva käyttö sitten onkin, uusien omistajien on syytä varautua joka suunnasta rakennusta lähestyviin ihailijoihin.
– Kyllä Paimion parantola kuuluu niihin tiettyihin arkkitehtuuriharrastajien kohteisiin, jotka on pakko nähdä ennen kuolemaa. He tulevat katsomaan sitä taloa, vaikka sen edustalla lukisi kylteissä ihan mitä tahansa. Se on sellaista puskemista, nauraa Tommi Lindh.
