Hyppää pääsisältöön

Seela Sellan puu on jättiläislehtikuusi Pyynikin metsässä: "Se on niin ruma, että se on kaunis"

Seela Sella.
Seela Sella. Kuva: Sara Vertanen / Yle Seela Sella,mennään metsään

Näyttelijä Seela Sellan puu on kasvanut Pyynikin metsässä vuosikymmeniä. Lehtikuusen komeat oksat kiemurtelevat latvustoa kohti kuin valoa etsien. Puu on niin ruma, että se on kaunis.

Pyynikin metsä Tampereella on tärkeä paikka Seela Sellalle. Metsä oli hänelle lapsuudessa kuin olohuone. Siellä leikittiin ja kerrottiin tarinoita.

Erityisen vaikutuksen Sellaan on tehnyt metsässä kasvava vanha ja jykevä lehtikuusi, jonka vahva, paksu runko seisoo jykevänä ja lonkeroiset oksat kurottelevat pitkälle. Puu ei ole kaunotar, ei ainakaan siinä mielessä, mikä vastaa yleistä kauneuskäsitystä. Se ei ole symmetrinen eikä esteettinen, vaan oksat sojottavat sinne tänne.

Mutta juuri siksi se onkin niin hieno. Puu on seissyt paikoillaan kauan ja nähnyt niin paljon.

"Se on persoonallinen, jos mikä! Se aivan kuin kutsuu satumaailmaan. Jos olisin vähän nuorempi, niin voisin kiivetä tuonne puun latvaan. Sieltä olisi hienot näkymät."

Seela Seela sellan puu on lehtikuusi.
Lehtikuusi tuoksuu hyvältä ja sen oksat ovat kuin silkkiä. Seela Seela sellan puu on lehtikuusi. Kuva: Sara Vertanen / Yle Seela Sella,Mennään metsään (kampanja)

Jotkut Pyynikin metsän puista on merkillisiä, enemmänkin olentoja kuin puita. Suuret vanhat puut tuntuvat kertovan jotain. Sella uskoo, että puuta halatessa saa voimaa. Eikä se ole mikään huuhaa-juttu, vaan vanha kansa on tiennyt sen aina.

"Nykytutkimuksen mukaan puut myös kommunikoivat keskenään. Ja me kuvitellaan, että olemme ainoita, jotka ajattelevat. Puut vaan ajattelevat erilailla kuin me – ja paljon fiksummin."

Seela Sella kokee vahvasti olevansa osa luontoa ja sen kiertokulkua.

"Kun me kuollaan, me maadutaan. Meistä kasvaa kasvi ja me ollaan osa sitä kasvia. Me uudistutaan.”

Siis aivan kuten puu vuoden kiertokulussa pudottaa lehdet ja kasvattaa keväällä uudet. Siksi kuolemaa on Sellan mielestä turha pelätä.

"Olisi oikein jännä, jos ottaisin tuosta puusta kävyn. Pitäisin sitä aina mukanani, ja kun kuolen, siitä kasvaisi lehtikuusi."

Kuuntele koko tarina:


mennään metsään
mennään metsään Mennään metsään (kampanja)

Minä ja mun puu -kampanja kerää rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia Yle Luonnon sivuille ja someen 25.8.–7.10.2018. Kampanja on osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Mennään metsään

Mennään metsään -viikon erikoislähetykset Evolta

#minäjamunpuu

  • Syksyn herkullisin kakku syntyy kaarnikasta

    Bloggaaja Annin variksenmarjakakku - täydellinen makuelämys!

    Leivontablogia pitävä Anni sai haastavan tehtävän. Hänen piti suunnitella ja leipoa Ylen Mennään metsään -kampanjaa varten helppo, herkullinen ja näyttävä kakku variksenmarjasta eli kaarnikasta – marjasta, jota ei juurikaan poimita. Liekö syynä se, että marja maistuu monen suussa vähän oudolta. Mutta kaarnikka on ihmemarja, ja sen Annikin sai kokea!

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä elämää.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

    Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

    Haapa huomaa tuulen ensimmäisenä. Sen lehdet ovat puunlehdiksi kovat, niin kovanaamaiset että ovat vaatineet oman verbinkin – haavat eivät suhise kuten muut, ne havisevat.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Koivu

    Anni Kytömäen upea teksti koivusta

    Koivu on nuorena vaalea ja heleä, hento ja keveä. Syystä tai toisesta sitä väitetään naiselliseksi, mutta todellisuudessa koivu on koivu, kuten ihmisetkin ovat ensi sijassa ihmisiä.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Pihlaja

    Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

    Kotipihan pihlaja on lapselle usein ensimmäinen puu: siinä on monta haaraa, oksia alhaallakin, sen syliin on helppo kiivetä. Jos putoaa, putoaa matalalta

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Kuusi

    Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

    Kuuset pistelevät ohikulkijaa, levittävät tummia siipiään polun päälle, seisovat apeina auringossakin. Niin meidät on opetettu näkemään, koska se mitä on paljon, on rumaa ja ikävää.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

    Luonnonlähteiden tila on romahtanut Suomessa.

    Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

  • Katoavat metsäpolut

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa.

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkaan kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

Uusimmat sisällöt - Mennään metsään